Suomen Ringetteliitto
| Suomen Ringetteliitto ry - Finland’s Ringetteförbund rf - Ringette Finland | |
|---|---|
| Laji | Ringette |
| Toimialue | Suomi |
| Lyhenne | SRiL |
| Perustettu | 5.5.1983, Turku |
| Sijainti | Helsinki, Suomi |
| Puheenjohtaja | Markku Koli |
| Toiminnanjohtaja | Herttaliisa Tuure |
| Jäsenet |
Varsinaiseksi liiton jäseneksi voi hakea rekisteröity yhdistys, joka on urheiluseura tai muu urheiluyhteisö tai valtakunnallinen yhdistys, kuten erotuomari-, pelaaja- ja valmentajayhdistys. Jäsenen edellytetään edistävän ja kehittävän ringetteä liiton tarkoituksen mukaisesti. |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Suomen Ringetteliitto ry, Finland's Ringetteförbund rf, on ringeten suomalainen ringeten lajiliitto, joka käyttää kansainvälisissä yhteyksissä epävirallista nimeä Ringette Finland. Se on perustettu 1983.[1]
Ringetteliiton tarkoituksena on edistää ja kehittää ringetteä sekä toimia lajissa toimivien jäsentensä valtakunnallisena yhdistyksenä. Liiton toiminnalla edistetään liikunnan ja urheilun harrastamista, terveitä elämäntapoja, yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta ja osallistamista. Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet, tasaarvo ja yhdenvertaisuus sekä kestävä kehitys.[2]
Vuosina 2013–2020 ringeten lajiliittona toimi Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliitto. Marraskuussa 2012 Suomen Ringetteliitto ja Suomen Kaukalopalloliitto päättivät yhdistyä ja muodostivat molempia lajeja hallinnoivan yhteisen lajiliiton. Suomen Ringetteliitto aktivoitiin uudelleen keväällä 2020 ja Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliitto ry:n kevätkokous päätti yhdistyksen lakkauttamisesta vuoden 2020 lopussa.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen Ringetteliitto ry perustettiin 5.5.1983 Turussa. Ennen oman lajiliiton perustamista suomalainen Leijona-Seura ry tuki jääkiekon ohella myös ringeten lajinlevitystä. Leijona-Seuran toiminnanjohtaja, jääkiekkovalmentaja ja jääkiekon SM-liigan perustaja Seppo Helle otti ringeten asiakseen ja yhteistyössä Wahlstenin kanssa he pyrkivät levittämään lajia ja strukturoimaan toimintaa. Helle toimi aluksi ringetteliiton väliaikaisena toiminnanjohtajana oman päätyönsä ohella ja siirtyi myöhemmin perustetun lajiliiton hallitukseen.[1]
Suomen Ringetteliitto ry päätettiin purkaa 29.11.2014 pidetyssä syyskokouksessa, ja ringeten ja kaukalopallon lajiliitot yhdistettiin. 1.1.2015 alkaen ringeten toiminta jatkui yhteislajiliiton muodossa Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliitto ry:n (SKRL) alaisuudessa. Muutaman vuoden yhteiselon jälkeen lajiliitoissa päädyttiin kuitenkin toimimaan erillisinä liittoina, ja Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliitto ry päätettiin purkaa kesällä 2020 pidetyssä kevätkokouksessa. 1.1.2021 lähtien ringeten lajitoiminnot jatkuivat jälleen Suomen Ringetteliitto ry:n alaisuudessa.[1]
Kansainvälinen Ringetteliitto perustettiin 1986 Suomessa kansainvälisen lajiyhteistyön tueksi ja koordinoimiseksi.[1]
Suomen ringetteliitto juhlisti 20-vuotispäiväänsä Naantalin liittokokouksessa marraskuussa 2003. Tuolloin jäsenenä oli 50 seuraa, ja lisenssejä oli lunastettu 3 500.[3] 40-vuotisjuhlan kunniaksi Suomen Ringetteliitto keräsi ringetteyhteisöltä muistoja ringeten parista. Pyöreitä vuosia juhlittiin Turussa tammikuussa 2024. Samana viikonloppuna Turussa jörjestettiin maajoukkuetapahtuma Tie Huipulle ja junioriturnaus. Juhlagaalassa julkistettiin kunniagalleria Jäänsärkijät.[4]
Strategia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ringetteliiton strategia tähtää suomalaisen ringeten kasvuun, mikä puolestaan sekä edellyttää että tukee elinvoimaisia seuroja ja joukkueiden toiminnan jatkuvuutta. Ringetteliitto pyrkii panostamaan kilpatoiminnan ohella harrasteringetteen, ja tavoittelee harrastajamäärien kasvua tarjoamalla harrastusmahdollisuuksia niin lapsille kuin aikuisillekin. Lisäksi toimintaa pyritään laajentamaan myös muille kuin naissukupuolisille.[5]
Missio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]”Suomen Ringetteliitto tekee ringetestä elinvoimaisen liikunta- ja urheilulajin kehittämällä lajia ja sen toimintaedellytyksiä.”[5]
Visio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]”Ringette on positiivisuudellaan mukaansa tempaava liikunta- ja urheilulaji, jonka ainutlaatuisen menestystarinan suomalaiset kokevat omakseen”.
Ringette on lajiominaisuuksiltaan runsaasti onnistumisen elämyksiä tuottava. Suomalaisen huippuringeten menestys antaa perusteet lajin näkyvyyden ja tarinan leviämiselle ja kilparingeten taso luo mahdollisuuden jatkuvuuden varmistamiselle.[5]
Arvot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]”Ilopeli – Älypeli – Yhteispeli”[5]
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työryhmät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ringetteliiton toimintakyky perustuu kentällä työskenteleviin vapaaehtoisiin luottamus- ja toimihenkilöihin, joille liiton ja seurojen palkattu henkilöstö luovat toimintaedellytykset. Tällainen ratkaisumalli on tyypillinen suomalaisille liikunta- ja urheiluliitoille.
Osaamisen tehokasta hyödyntämistä varten Ringetteliitto on muodostanut ringeten vaikuttajaverkostoja. Verkostot muodostuvat työryhmistä, joiden toimintaa tukevat usein pitkään lajin parissa toimineet. Työryhmät ylläpitävät ja kehittävät osaajaverkostoa ja toimikenttänsä vuosikelloa. Niiden avulla pyritään varmistamaan, että valmisteluvaiheessa on käytettävissä päätöksen edellyttämät tiedot ja näkökulmat.
Ringeten työryhmiä ovat esimerkiksi viestinnän ja markkinoinnin, seura ja harrastetoiminnan sekä alueellisen toiminnan työryhmät. Kilpailutoiminnan toteutukselle on lisäksi oma työryhmänsä, ja yhdessä erotuomari-, tarkkailu ja toimitsijatyöryhmän sekä kurinpitoryhmän kanssa niillä on tärkeä asema kilpailutoiminnan järjestämisessä ja kauden kulussa, Maajoukkuetoiminta toimii myös yhtenä tällaisena työryhmänä.[6]
Alueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alueryhmät on jaettu Itä-Suomen, Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen alueisiin maantieteellistä sijaintia mukailen. Alueet vastaavat alueella tapahtuvasta kilpailutoiminnasta, eli muista kuin valtakunnallisista kilpasarjoista. Ne myöntävät esimerkiksi poikkeus- ja yli-ikäisyyslupia juniorisarjoissa sekä vastaavat alueellisten turnausten ja erotuomarikoulutuksen järjestämisestä. Käytännössä erotuomareille on omat yhdistyksensä, joiden kautta he osallistuvat toimintaan samaan tapaan kuin mikä tahansa muukin alueen seura.[7]
Suomalaisen ringeten huomionosoitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen Ringetteliitto ry:n huomionosoituksia annetaan henkilöille, järjestöille ja yhteisöille, jotka ovat edistäneet liiton tai seurojen ringettetoimintaa tai muuten toimineet Suomen ringeten hyväksi. Huomionosoituksina jaetaan kunniakirjoja sekä pronssisia, hopeisia ja kultaisia ansiomerkkejä.[8]
Lisäksi vuosittain palkitaan ansioituneita ringetteseuroja, -henkilöitä ja -tahoja, kuten vuoden ringetteseura ja -koulu, vuoden ringettehenkilö, maalivahti- ja juniorivalmentaja. Lisäksi viime vuosina on palkittu nuori ringettehenkilö ja vuoden ringettemedia. Tämän lisäksi Ringetteliitolla on vuosittain jaossa Action*Fun*Sport -kiertopalkinto.[9]
Hall of Fame - Jäänsärkijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jäänsärkijät -kunniagalleria julkaistiin ringeten 40-vuotisjuhlagaalassa Turussa 27.1.2024. Jäänsärkijäksi voidaan nimetä pelaajien lisäksi luottamus- ja toimihenkilöitä. [10]
1. Juhani Wahlsten - Suomalaisen ringeten isä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juhani ”Juuso” Wahlsten toi ringeten Suomeen ja monipuolisena joukkueurheilijana oivalsi nopeasti ringeten koukuttavuuden. Wahsltenin johdolla Suomessa pidettiin ensimmäiset ringetteturnaukset. Wahlsten toi ringeten Leijona-Seuran piiriin, jossa lajia jääkiekon ohella levitettiin. Ringeten alle 21-vuotiaiden maailmanmestaruuspokaali kantaa Wahlstenin nimeä.[10]
2. Seppo Helle - Innostuksen käynnistäjä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seppo Helle toimi yhdessä Juhani Wahlstenin kanssa ideoimansa Leijona-Seuran ensimmäisenä toiminnanjohtajana, ja siinä tehtävässä hän otti ringeten jääkiekon ohella seuran toiminnan kärjeksi. Lajinlevityksen nimissä Helle kiersi ympäri maata Hangosta Nuorgamiin ringettelogolla varustetulla autolla ja sai persoonallaan aikaan vahvan innostuksen ringetteen. Tämän työn seurauksena laji sai jalansijaa eri puolilla Suomea, pohjoista myöten. Helle ryhtyi väliaikaiseksi toiminnanjohtajaksi päätyönsä ohella ja jatkoi uuden, perustetun Ringetteliiton hallituksen jäseneksi.[10]
3. Antti Simola - Ringeten "Grand Old Man"
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Antti Simola on yksi suomalaisen ringeten historian vaikutusvaltaisimpia henkilöitä. Hän on Suomen Ringetteliiton (SRiL) perustajia sekä liiton ensimmäinen ja yhtäjaksoisesti pitkäaikaisin puheenjohtaja, ja lisäksi hän oli mukana perustamassa Kansainvälistä Ringetteliittoa. Näissä tehtävissä hän johti ja ohjasi suomalaisen ringeten organisoitumista valtakunnalliseksi liikunta- ja urheilulajiksi. Tätä ennen Simola ehti käynnistää tuusulalaisen ringeten ja toimi siellä puheenjohtajatehtäviensä lisäksi seuran ensimmäisenä ringettevalmentajana. Simolalla on pitkäaikainen ja vaikuttava liikunta- ja urheilu-ura, jonka aikana hän toimi myös Suomen Liikunnan ja Urheilun (SLU) hallituksessa.[10]
4. Merja Hedman - Palkittu ringeten "moniottelija"
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Merja Hedman perusti ringetteseura Ringette Walapaisin Vantaalle vuonna 1981 ja Apple Tree Ringeten Lohjalle 2020. Hedman oli käynnistämässä Abu Dhabiin ringettekoulua. Hedman toimi seurassa lähes kaikissa mahdollisissa tehtävissä: pelaajana ja valmentajana sekä turnausten, koulutapahtumien ja ulkomaille suuntautuneiden pelimatkojen järjestelijänä jo ennen kuin itse täytti 20 vuotta. Hedman oli Suomen Ringetteliiton ensimmäinen toiminnanjohtaja, ja useimmat nykyiset suomalaisen ringeten toimintamuodot ovat peräisin hänen kaudeltaan. Hedmanille luovutettiin valtakunnallinen liikunnan ja urheilun tasa-arvon kunniapalkinto 2000.[10]
5. Satu Himberg - Ringeten ensimmäinen supertähti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Satu Himberg oli esnimmäinen Suomen ringettemaajoukkueen kapteeni, jonka johdolla Suomi nousi ensimmäisten maailmanmestaruuskilpailujen (WRC) hännän huipusta Kanadan kaatajaksi 1994. Himberg oli 1990-luvulla maailman menestynein ringettepelaja, joka hallitsi pistepörssiä ja palkittiin myös WRC-kilpailujen arvokkaimmaaksi pelaajaksi. Himberg edusti Suomessa naantalilaista VG-62 -joukkuetta ja saavutti joukkueessa kuusi peräkkäistä SM-kultaa. Viimeiseksi jääneen SM-kultansa hän voitti Hyvinkään Jää-Ahmoissa. Pistepörssien vakiovoittajana ja näkyvänä pelaajana hänet valittiin useita kertoja vuoden ringettepelaajaksi Urheilutoimittajien liiton äänestyksissä. Hänet palkittiin myös ensimmäisenä Agnes Jacksin lahjoittamalla SM-sarjan arvokkaimman pelaajan palkinnolla.[10]
6. Arja Oksanen - Koko kentän hallitsija
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arja ”Allu” Oksanen on edustanut pelaajaurallaan VG-62, Raision Nuorisokiekkoa ja Turun Ringetteä. Oksanen otettiin osaksi Naantalin SM-sarjajoukkuetta jo 15-vuotiaana vuonna 1998, ja viimeisimmän SM-mitalinsa hän sai 2001. Oksanen oli mukana maajoukkueessa puolustajana, vaikka kotimaan kentillä hänet nähtiin hyökkääjän paikalla. Pelaajauran päättymisen jälkeen ottelut kuitenkin jatkuivat valmentajan roolissa. Oksasen ringetteura on jatkunut keskeytymättömänä yli neljän vuosikymmenen ajan.[10]
7. Virpi Karjalainen - Uranuurtaja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Virpi "Juice" Karjalaisen erityiseksi piirteeksi muodostui erilaisten ringettekikkojen opettelu. Hän oli ensimmäinen muista edukseen erottuva tekniikkataituri, joka pystyi usein yllättämään vastustajansa. Karjalainen aloitti peliuransa puolustajana ja eteni laitahyökkääjästä sittemmin keskushyökkääjäksi. Karjalainen oli ensimmäinen suomalainen nainen ringettemaajoukkueen päävalmentajana. Hänen valmentajakaudellaan maailmanmestaruuksien voittamisesta tuli vakiintunut tapa. [10]
8. Mia Melkinen - Puolustuksen lukko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mia "Melkki" Melkinen aloitti peliuransa SM-sarjatasolla jo vuonna 1984, yhtä aikaa Suomen Ringetteliiton syntymisen ja virallisen SM-turnauksen muodostamisen kanssa. Melkinen edusti seuraansa Lahti Ringetteä aina vuoteen 1997 saakka, kolmentoista vuoden ajan. Tuona aikana seura saavutti toistaiseksi ainoan ringeten naisten Suomen mestaruutensa; SM-mitaleita Mia Melkisellä on kaikkiaan kuusi. Hän kuului myös Suomen naisten kaikkien aikojen ensimmäiseen maailmanmestaruuden saavuttaneeseen joukkueeseen. Melkinen jatkoi uraansa ensin juniorivalmentajana ja sittemmin Lahti Ringeten edustusjoukkueen pitkäaikaisena valmentajana.[10]
9. Jussi Voutilainen - Voittavan valmennuksen rakentaja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jussi Vuotilainen kuuluu ringeten lajisääntöjen, valmennuksen ja koulutuksen merkittävimpiin uranuurtajiin. Nämä kehittyivät harppauksittain hänen toimiessaan Suomen Ringetteliiton koulutus- ja valmennuspäällikkönä. Monet merkittävät lajisääntöjen muutokset, kuten päätyalueella olevien pelaajien rajoittaminen ja hyökkäysaikakello, ovat Jussi Vuotilaisen määrätietoisen kehitystyön tulosta, ja ne toteutettiin yhdessä Ringette Canadan kanssa. Voutilaisen ohjauksessa Lahti Ringette saavutti toistaiseksi ainoan Suomen mestaruutensa ja maajoukkue ensimmäisen maailmanmestaruutensa. Hänen valmennuksessaan Suomen kehittyminen hennosta altavastaajasta voittajaksi tapahtui vain muutamassa vuodessa.[10]
10. Alpo Lindström - Lajiylpeyden esikuva
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alpo Lindström kuului lajin alkuvuosien voimahahmoihin. Lindströmin jääkiekkoileva poika toi ringeten seuransa VG-62:n tietoisuuteen samoihin aikoihin Juuso Wahlstenin kanssa. Alpo ja Jan Lindströmin suururakoinnin ansiosta VG-62 oli pitkän aikaa Suomen menestyksekkäin ringetteseura. Lindström toimi Ringetteliiton ja Kansainvälisen Ringetteliiton ensimmäisissä hallituksissa sekä Ringetteliiton kilpailutyöryhmässä, osallistui lajin ensimmäisen valmentajaoppaan laatimiseen.
Vaikka Alpo Lindströmin työ koko suomalaisen ja kansainvälisen ringeten edistämiseksi oli merkittävää, hänen panoksensa ringeten hyväksi oli näkyvintä Naantalissa. VG-62 oli vuosina 1981-1992 korkeimmalla tasolla lähes voittamaton. Seuran nuorisotyö on ollut kautta aikojen lajin kärjessä: VG-62 on ollut pitkäaikainen Sinettiseura ja sittemmin Tähtiseura. Tässä kaikessa on Alpo Lindström ollut vahvasti mukana rakentajana, esikuvana ja taustatukena.[10]
11. Kristiina Siitonen (os. Vidlund) - Mestaruuden ratkaisija
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kristiina Siitonen aloitti ringeten pelaamisen vasta 13-vuotiaana, mikä ei kuitenkaan estänyt häntä kehittymästä ringeten huippupelaajaksi ja maailmanmestaruuksien ratkaisijaksi. Hänen nopea nousujohteinen pelaajauransa kiersi poikkeuksellisesti ”vastapäivään”; aloitus hyökkääjänä ja loppuvaiheet hyökkäyskykyisenä puolustajana. Tämä kokonaisuus kesti naisten SM-tasollakin kaikkiaan 18 vuotta, joiden aikana Siitonen edusti kaikkiaan kuutta eri ringetteseuraa. Siitonen ratkaisi maailmanmestaruuden Suomelle ensin hattutempulla 1994 ja myöhemmin voittomaalilla kotikisoissa 2000 vajaa kaksi minuuttia ennen varsinaisen peliajan päättymistä.[10]
12. Kirsi Annila - Monilahjakkuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]13. Anneli Levander (os. Suhonen) - Viimeiseen asti taistelija
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Anneli "Ansu" Levander muistetaan ringettekaukaloissa äärimmäisen tehokkaana karvaajana, nopeana luistelijana ja syöttöeksperttinä, joka toki teki myös maaleja. Ringetestä kirjoittava lehdistö kuvasi häntä seuraavasti: ”uhrautuva taistelija, joka pitää aina kovaa vauhtia, on väsymätön jäähyrrä, joka järjestelee peliä tulisieluiseen tapaansa. Anneli on joukkueen suurin ahertaja, joka ei lopeta yritystään koskaan kesken. Hänellä on hyvä asenne pelata, antaa jäällä kaikkensa ja vetää samaan tsemppiin muutkin. Anneli Suhonen oli myös himoharjoittelija, jolla oli valtava halu ja kyky kehittyä ringeten huippupelaajaksi.”
Oman pelaajauran päättyminen ei merkinnyt ringetteuran päättymistä. Anneli Levander siirtyi pelaajasta ensin valmentajaksi ja sen jälkeen toimihenkilöksi. Levanderin puoliso Jouni on yksi SM-sarjan kärkivalmentajia ja tytär Minka ringeten U21-nuorten maailmanmestari vuodelta 2023.[10]
14. Marika Mäkinen (os. Lempinen) - Huippupelaajasta huippuvalmentajaksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Marika Mäkinen pelasi maalivahtina Lahti Ringetessä ja Suomen maajoukkueessa. Kanadalaishyökkäykset menestyksellisesti torjunut maalivahti huomattiin muuallakin kuin Suomessa, ja kanadalaiset halusivat hänet pelaamaan kisojen 1994 jälkeen omaan sarjaansa.
Mäkinen siirtyi pelaajauransa jälkeen maalivahtivalmentajaksi, ja hän toimi maajoukkueen maalivahtivalmentajana kotikisoissa 2000. Seuratehtäviensä ohella Mäkinen valittiin Suomen Ringetteliiton liittohallitukseen, jossa hän toi esille huippu-urheilijoiden ja heidän valmennuksensa näkökulmia päätöksentekoon. Jaksoa seuraavan pitkähkön tauon jälkeen Marika Mäkinen on palannut kotiseuraansa ja on ollut avainroolissa Lahti Ringeten edustusjoukkueen nousussa kohti lajin kärkitasoa.[10]
15. Petra Ojaranta - Väsymätön joukkuepelaaja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Petra "Petu" Ojaranta aloitti pelaajautansa Turussa 1985 ja pelasi vielä 2023-2024 SM-sarjan kärkijoukkue RNK:n hyökkäyksessä. Ojaranta on pelannut yhteensä yli 700 SM-sarjaottelua ja edustanut Suomea kahdeksan kertaa, yhteensä seitsemässä maailmanmestaruuskilpailussa ja Euro Tourilla 1998. Ojaranta on pelannut Suomen lisäksi Kanadassa ja valmentanut Ruotsissa. Hän on pelaajauransa ohessa toiminut sekä Raision Nuorisokiekon seuravalmentajana että Suomen U21-nuorten valmentajana. Suomen Ringetteliittoa hän on palvellut myös Varsinais-Suomen alueella aluekouluttajana.[10]
16. Tia Haanpää (os. Heinonen) - Puolustuksen kauhu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tia Haanpää oli voimapelaaja, joka nosti omalla esimerkillään SM-sarjan fyysiset vaatimukset uudelle tasolle.Haanpää oli keskeisesti yksi Tuusula Ringeten vuosituhannen vaihteen SM-kultakauden takuuhenkilöistä. Haanpään johtama ”Dream Team” -ketju oli pitelemätön niin SM-sarjassa kuin MM-kisoissakin.[10]
17. Annukka Koivuniemi - Taitava pelinlukija
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Annukka "Nunnu" Koivuniemi aloitti ringetteuransa Jääurheiluseura Haukoista (Järvenpää) vuonna 1987. Nopeasti kehittyneenä maalintekijänä hän siirtyi muutaman vuoden päästä Tuusula Ringetteen, jonne muodostui myöhempi aikansa ylivoimaisin joukkue, ehkä jopa maailmanlaajuisesti. Joukkueen ydinporukka kasvoi yhdessä nuoriksi aikuisiksi ja Annukka Koivuniemi on myöhemmin todennut, että monet hänen parhaista ystävistään ovat peräisin tuolta ajalta.[10]
18. Timo Himberg - Luottovalmentaja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Timo "Tipi" Himberg on intohimoisesti urheiluun ja valmennukseen suhtautuva valmentaja. Hän on toiminut ringettevalmentajana viidellä vuosikymmenellä, ja kattava ajanjakso on tarjonnut hänelle mahdollisuuden kehittyä maailman parhaaksi ringeten huippuvalmentajaksi. Laajan urheilutietämyksensä avulla Himberg on kehittänyt ringetteä ja valmentanut menestyksekkäästi niin SM-sarjassa kuin MM-tasollakin. Himbergin valmennuksessa on saavutettu kuusi ringeten naisten Suomen mestaruutta ja toistakymmentä muuta naisten SM-mitalia. Maailmanmestaruustasolla hänen valmentamansa joukkue on voittanut yhteensä kahdeksan kultamitalia, joista yksi nuorten valmentajana.[10]
19. Jasmine Lönnroth - Luottopakki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jasmine "Jasu" Lönnroth tunnettiin sähäkän nopeana ja ulottuvana puolustajana, jolla oli myös erinomainen pelikäsitys ja kyky nousta tarvittaessa hyökkäämään. Monipuolisuutensa ansiosta hän nousi johtavaksi puolustajaksi niin seurajoukkueessaan kuin myös Suomen naisten maajoukkueessa. Kun tähän ominaisuuteen liittyi hänen aina positiivinen asenteensa, kykynsä nostattaa joukkuehenkeä ja sitoutumisensa joukkueeseen, ei ole yllättävää, että Jasmine Lönnroth valittiin usein joukkueensa kapteeniksi. Näin myös Suomen naisten maajoukkueessa vuonna 2002.
20. Kirsi Pukkila - Rajojen rikkoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirsi "Kiri" Pukkila tunnettiin pelaajana, joka antaa aina kaikkensa, on luotettava ja pärjää erityisen hyvin voimallaan tiukoissa 1v1 tilanteissa. Pukkila oli erittäin työteliäs ja kovasti ahkeroiva joka paikan yleispelaaja, joka nosti joukkueen kuin joukkueen tasoa omilla tekemisillään. Hänen valtava ottelumääränsä ja siitä huolimatta erittäin korkea naisten SM-sarjan pistekeskiarvo kertovat omaa kieltään Kirsi Pukkilan merkityksestä joukkueelleen. Pukkilalla on takanaan 730 SM-sarjaottelua, ja SM-mitaleita hänellä on kaikkiaan 15 kappaletta 17 vuoden ajalta. Lisäksi hän on toiminut maajoukkueiden valmentajana.[10]
21. Kristiina Heinonen - Ringeten moniottelija
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kristiina Heinosen kotiseura oli Raision Nuorisokiekko. Heinonen pelasi SM-sarjassa 12 vuotta, joiden aikana tuli valituksi Suomen naisten maajoukkueeseen viisi kertaa. Maajoukkueessa Kristiina Heinonen saavutti kaksi maailmanmestaruutta ja EuroTour 1998 voiton. Vaikka hänellä on lukuisia juniorisarjojen mitaleita, myös kultaisia sekä naisten kahdeksan SM-mitalia, SM-sarjan All Stars -puolustajuus ja maailmanmestarikapteenin kokemus, SM-kulta jäi Kristiina Heinoselta saavuttamatta.
Heinonen siirtyi pelaajasta Espoon Kiekkoseuran ringette-edustusjoukkueen valmentajaksi ja jatkoi komeaa mitalisarjaansa tässä tehtävässä. Vastaavasti jatkui myös maailmanmestaruussarja naisten maajoukkueen johtajana. Heinosen monipuolisuus nosti hänet myös liittotason luottamustehtäviin. Näihin kuului monivuotinen liittohallituksen jäsenyys, Tie Huipulle -työryhmän jäsenyys aina Kansainvälisen Ringetteliiton (IRF) varapuheenjohtajuuteen saakka.[10]
22. Sini Forsblom (os. Lehtonen) - Pitkän linjan monilahjakkuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sini Forsblom lienee suomalaisen ringeten kaikkien aikojen monipuolisin vaikuttaja. Hän on toiminut lähes kaikissa rooleissa, joissa ringetessä voi toimia, omaten laajemman kansainvälisen ringetteverkoston kuin todennäköisesti kukaan toinen koko maailmassa.
Forsblomin pelaajaura on vaikuttava, mutta hänen omien sanojensakin mukaan pelaajauran jälkeiset ringettetehtävät ovat olleet ”isompia asioita”. Sini Forsblom aloitti ringeten Riihimäellä vuonna 1990, ryhtyen varsin aikaisessa vaiheessa myös erotuomariksi. Eteneminen naisten SM-sarjaan 1997 vei ajan tuomaritoiminnalta, mutta johti hänet jo seuraavana vuonna ensimmäiseen nuorten maajoukkuerin ja vuonna 2000 ringeten naisten maailmanmestariksi. Kahden maailmanmestaruuden ohessa Forsblom valittiin vuonna 2002 kisojen All Stars -puolustajaksi.
Ringeten kenttätehtäviin Sini Forsblomilla on kuulunut valmentaminen, seurajohto ja liittojohto sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Valmentajatehtävissä hän on toiminut seuran valmennuspäällikkönä, seuran SM-joukkueen valmentajana sekä aluejoukkueen ja nuorten maajoukkueen valmentajana. Vaikuttavuudeltaan suurimmiksi Sini Forsblomin saavutukseksi nousevat kuitenkin toimet Suomen Ringetteliitossa ja Kansainvälisessä Ringetteliitossa (IRF). Edellisessä hän on toiminut liittohallituksen jäsenenä; IRF:ssä peräti sekä varapuheenjohtajana että puheenjohtajana vuosina 2010-2017.[10]
23. Marjukka Virta - Voittamaton kapteeni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Marjukka "Maiju" Virta on yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä huippu-urheilijoista ringetessä. Uransa varrella hän saavutti häikäisevän määrän kultaisia mitaleita: SM-sarjassa 11 kappaletta ja MM-kisoissa 7 kappaletta. Virran pelinumero (4) jäädytettiin kaikkien aikojen ensimmäisenä ringeten pelaajana maailmassa. Virta on joukkuepelaaja, voittavan hengen sytyttäjä, pelitilanteiden hallitsija sekä syöttö- ja maalintekovelho, joka näkyy myös häikäisevässä naisten kaikkien aikojen SM-sarjan pistepörssissä yli 3000 tehdyllä pisteellä ja lähes 5 pisteen keskiarvolla ottelua kohden.[10]
24. Jarkko Hellsten - Vuosikymmenten luottamusmies
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jarkko Hellstenin yhtenäinen ringetteura on kestänyt yli neljännesvuosisadan ja pääosan tästä luottamustehtävissä. Hellsten toimi pitkään sekä Suomen Ringetteliiton puheenjohtajana että Kansainvälisen Ringetteliiton hallituksen jäsenenä. Hellstenin aikana Ringetteliitossa vallitsi avoin keskustelukulttuuri ja päätöksentekoon osallistuivat laajalti myös alueiden puheenjohtajat sekä liiton toimihenkilöt. Hellstenille myönnetiin Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitali 2020.[10]
25. Salla Kyhälä - Luisteluvoiman mestari
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kyhälä on Suomen ringettekenttien luisteluvoiman mestari. Hän on pelannut ringetteä päälajinaan yli 30 vuoden ajan, voittaen mestaruuksia niin Suomessa kuin Kanadassakin. Suomessa Kyhälä on edustanut lähes koko pitkän pelaajauransa Tuusulassa. Kyhälä on pelannut myös Kanadassa, jossa hän voitti Kanadan pääsarjan NRL:n mestaruuden, sarjan pistepörssin sekä valittiin MVP-pelaajaksi ja All Stars-kenttään. Kyhälä on pelannut Suomen ringettemaajoukkueessa voittaen neljät MM-kisat.
Peliuransa jälkeen Salla Kyhälä on toiminut joukkueessaan pelaajavalmentajana. Hänen monipuolinen ja laaja kokemuksensa pelikentiltä on tuonut vahvan näkemyksen myös valmennukseen. Kyhälän ringetessä oppima erinomainen luistelutaito ja vahva luisteluvoima on siivittänyt hänet myös kolmeen alamäkiluistelun naisten maailmanmestaruuteen. [10]
26. Marja Koponen - Lajitekniikan taituri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Marja "Kopo" Koponen näyttäytyi vastustajille vaarallisena maalintekijänä, joka kamppaili aina niin SM-sarjassa kuin MM-kisoissakin pistepörssin voitosta. Hänet valittiin kolme kertaa naisten SM-sarjan All Stars -keskushyökkääjäksi. Omalle joukkueelleen hän oli vahva keskushyökkääjä myös puolustuspäässä sekä ennen kaikkea luotettava, turvallinen ja esimerkillinen joukkuekaveri. Koposen aktiivinen peliura kesti 17 vuotta. Hän erottui jo varhaisteininä ikäisistään sekä taidoiltaan että johtajuudeltaan. Taidot perustuivat jo tuolloin väsymättömän peräänantamattomaan harjoitteluun, joka johti hänet peliurallaan kolme kertaa naisten SM-sarjan arvokkaimmaksi pelaajaksi. Nämä pelaajien keskuudestaan tekemät valinnat kohdistuivat häneen vielä kolmessa eri joukkueessa, mikä korostaa Marja Koposen merkitystä joukkueilleen.
Peliuran lisäksi Koponen toimii ringeten kurinpitoryhmässä. Peliuransa jälkeen Marja nosti myös maajoukkueen toimintaa ammattimaisemmalle tasolle toimiessaan naisten ringettemaajoukkueen fysioterapeuttina. Hän on doping-testaajana.[10]
27. Elina Raesola - Vuodesta toiseen kärjessä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elina "Epu" Raesola käyttää paljon aikaa ottelutallenteiden analysointiin, pelitilanteista käytäviin keskusteluihin, joukkuekavereilta saatuun palautteeseen ja erityisesti harjoitteluun. Hänen peliälynsä, tilanneymmärryksensä, sijoittumisensa sekä syöttö- ja maalintekomahdollisuuksien nopeat oivaltamiset näkyvät kaikkien näiden vuosienkin jälkeen tiukoissakin pelitilanteissa. Raesola on valittu viisi kertaa Urheilutoimittajien liiton vuoden ringettepelaajaksi sekä naisten SM-sarjan että ringeten MM-kisojen arvokkaimmaksi pelaajaksi. Hänelle on kertynyt lähes 700 SM-sarjaottelua ja hän on yksi kolmesta 3000 pistettä naisten SM-sarjassa ylittäneestä pelaajasta. [10]
28. Kim Forsblom - Voimavarojen maksimoija
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kim Forsblom on kasvattanut yli kahden vuosikymmenen aikana huippu-urheiluosaamistaan aina tohtorin tutkintoon saakka. Ringettevalmennuksen tueksi Kim Forsblom on suorittanut ringeten valmentajatutkinnon ohessa myös valmentajan ammattitutkinnon. Hän on yksi keskeisimmistä suomalaisen huippuringeten edistäjistä. Hän on hionut sekä lajitaidot että joukkuepelaamisen maailman kärkitasolle. Lempinimi ”ringetteproffa” kuvaa hyvin hänen lajiosaamisensa tasoa. Forsblomin valmentajatehtäviin ovat kuuluneet maalivahtivalmentajana toimiminen neljän seuran SM-sarjajoukkueessa ja päävalmentajuus kotiseurassaan Hyvinkää Ringetessä sekä SM-sarjassa että Ykkössarjassa. Forsblom on toiminut myös maalivahtivalmentajana aluejoukkueessa sekä nuorten ja naisten ringettemaajoukkueessa. Yhtäjaksoisen 23-vuotisen valmentajauransa kruununa hänellä on seitsemän naisten maailmanmestaruutta, ilman yhtään ottelutappiota.
Kim Forsblom on tehnyt pitkäjänteistä työtä maajoukkueen pelaajien kanssa psyykkisen valmennuksen parissa luomalla maajoukkueeseen esimerkiksi joukkue- että yksilötason tavoiteohjelmat. Hänen merkityksensä voittavan joukkuepelaamisen kulttuurin rakentumiselle suomalaiseen ringetteen on ollut huomattavan suuri.[10]
29. Kari Lahti - Esimerkillinen yhdistystoimija
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kari Lahti tuli mukaan ringetteen samalla tavalla kuin useimmat luottamushenkilöt, tyttärensä harrastusta tukemaan ja joukkueenjohtajan tehtävään. Hän ymmärsi hyvin lajin keskeisen menestystekijän, tyttöjen mahdollisuuden kokea yhdessä joukkuepelaamisen ylä- ja alamäet. Kari Lahti pääsi edistämään tätä ensin Etelä-Suomen alueen puheenjohtajana ja siitä edelleen koko Suomen Ringetteliiton pitkäaikaisena puheenjohtajana. Lahden johdolla muodostettiin peräti 16 työryhmää tai valiokuntaa lajin kehittämiseksi ja osaamisperustan vahvistamiseksi. Näin voitiin kehittää aluehallitusten toimintaa, sarjatoimintaa, tulospalvelua sekä toimitsija- ja erotuomarikoulutusta. Lahden myötävaikutuksella lajiin istutettiin myös Ringeten Reilun Pelin periaatteet.
Lahti kohtasi vaativimman haasteensa, kun Opetus- ja kulttuuriministeriö edellytti lajilittojen yhdistymisiä. Hän neuvotteli ja johti ringeten ja kaukalopallon yhdistymisen, pitäen samalla huolta siitä, että lajit säilyttävät riittävän toiminnallisen ja taloudellisen itsenäisyyden. Tämä päätös osoittautui ratkaisevan tärkeäksi, kun yhteinen liitto päätettiin myöhemmin purkaa. Lahti oli jälleen käytettävissä liiton johtoon tilanteessa, jossa ringeten tuli saada nopeasti vahva käynnistys itsenäisenä lajiliittona.
Lahdelle on myönnetty Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristi 2020.[10]
30. Annamari Ruusu (os. Tuokko) - All Stars -puolustaja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]31. Anne Pohjola - Greatest Of All Times
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Anne Pohjola nostettiin poikkeusluvalla ringeten SM-sarjaan jo 14-vuotiaana. Hän pelasi SM-sarjassa 20 kautta ja tuli kilpapelaajaurallaan valituksi Urheilutoimittajien liiton vuoden ringettepelaajaksi käsittämättömät 10 kertaa. Pohjola oli yksi Lapinlahden Luistimen (LL-89) pitkän kultakimaran avainhenkilöistä. Hän voitti joukkueensa kanssa yhdeksän (9) Suomen mestaruutta, jotka saivat jatkoa kahdella mestaruudella Nokian Urheilijoissa ja yhdellä Raision Nuorisokiekossa. Täysi tusina on myös Suomessa kaikkien aikojen saavutus. Pohjola on tehtaillut SM-sarjassa yli 3500 pistettä uskomattomalla yli viiden pisteen ottelukohtaisella keskiarvolla.[10]
32. Susanna Tapani - Esikuva
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Susanna Tapani aloitti ringeten vasta kouluikäisenä, mutta kehittyi lahjakkuutensa ja määrätietoisen harjoittelunsa kautta poikkeuksellisen nopeasti huipputasolle. Hän aloitti SM-sarjassa 16-vuotiaana voittaen SM-kultaa seuraavana vuonna. Samana vuonna hänet valittiin myös Suomen naisten maajoukkueeseen ja hän oli heti voittamassa ensimmäistä maailmanmestaruuttaan. Tapani on ringeten SM-sarjan pistetilastoissa korkealla, mutta yli kuuden pisteen keskiarvossa ottelua kohden Suomen kaikkien aikojen paras.[10]
33. Maria Perkkola - Ohittamaton
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maria "Perkkis" Pekkola on suomalaisen ringeten maalivahtien huipputasoa. Hänen uransa ja saavutuksensa ratkaisupelaajan roolissa ovat häikäiseviä niin SM-tasolla kuin pelattaessa maailman huipulla. Viisi perättäistä naisten maailmanmestaruutta ja yli 10 000 SM-sarjatorjuntaa ovat aivan omaa luokkaansa. [10]
- ↑ a b c d e Lajin historia n.d. Suomen Ringetteliitto. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ Yhdistyksen säännöt 8.12.2021. Suomen Ringetteliitto. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ Ringetteliitolla juhlavuosi YLE Urheilu. 16.11.2003, päivitetty 29.5.2012. Suomen Tietotoimisto. Viitattu 30.8.2024.
- ↑ Suomen Ringetteliiton 40-vuotisjuhlavuosi n.d. Suomen Ringetteliitto. Viitattu 30.8.2024.
- ↑ a b c d Vuosikokoukset 28.10.2023. Suomen Ringetteliitto. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ Työryhmät n.d. Suomen Ringetteliitto. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ Alueet n.d. Suomen Ringetteliitto. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ Ringeten huomionosoitukset n.d. Suomen Ringetteliitto. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ Vuoden palkittavat n.d. Suomen Ringetteliitto. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae Suomalaisen ringeten Hall of Fame - Jäänsärkijät n.d. Suomen Ringetteliitto. Viitattu 28.8.2024.