Paraguay
| |||
| Motto: ”Mutta Surinam sentään unohdetaan vielä useammin!” | |||
 Eräs Lópezin visioista (1866)
| |||
| Valtiomuoto | "presidentin asemaa korostava" tasavalta | ||
| Hallitsija | joku jalkapallopomo (totta!) | ||
| Pääkaupunki | Nuestra Señora Santa María de la Asunción | ||
| Viralliset kielet | espanja, guaraní[1] | ||
| Pääuskonnot | Ks. pääkaupungin nimeä ja arvaa. Oikein. | ||
| Itsenäisyys | 1811 (Ranskan alaisen Espanjan alaisuudesta) | ||
| Valuutta | guaraní[2] (₲) | ||
| Kansallislaulu | 'Paraguayos, Stroessnerin pelko on viisauden alku (vanh. epävir.) | ||
Paraguay on Etelä-Amerikassa sijaitseva sisämaavaltio. Paraguay on erikoinen valtio eteläamerikkaiseksi valtioksi, sillä se on kokenut historiansa aikana vain 15 sotilasvallankaappausta. Sen sijaan valtiossa on vallinnut varsin pitkäkestoisia keskitetyn kansanvallan jaksoja.
Historia[muokkaa]
Paraguayn kirjoitettu historia alkaa 1500-luvulta, jolloin joukko Eldoradoa etsineitä espanjalaisia pummeja päätti perustaa leiripaikan Asunciónin kohdalle. Vaikka paikalliset intiaanit uhrasivat kaikki joukon jäsenet auringon- ja grilliruuanjumala Guarapuralle, alueelle myöhemmin saapuneet jesuiitat löysivät leiripaikan ja perustivat sinne kirkon ja kidutuskammion laajamittaista käännytystyötä varten. Vuonna 1610 Espanjan kuningas Filip III julisti, että alueen intiaaneja sai hallita vain sanan säilällä, ei väkivalloin. Jesuiitat katsoivat käskyn olevan täydessä sopusoinnussa alueella jo vallitsevan käytännön kanssa, sillä sanojahan ne "tapa!", "hirsipuu" ja "otatko kasteen vai kastammeko sinut vereen?" ovat. Jesuiittojen hallitsemasta siirtokunnasta kehittyi oma Espanjan imperiumin osa, Paraguayn varakuningaskunta. Tosin paraguaylaiset olisivat halunneet siirtokuntaansa kutsuttavan Paraguayn paavikunnaksi, mutta Vatikaani ei tähän suostunut. Jesuiitat eivät olleet vaatimatonta porukkaa nimeä ideoidessaan.
Intiaanit jäivät vähemmistöksi 1700-luvulla, kun Espanjasta alkoi virrata väkeä töihin jesuiittojen perustamille tupakkaviljelmille. Uudisasukkaat toivat mukaanaan aikansa hippiaatteen, valistuksen. Valistuksen keskeisiin arvoihin ei kuulunut teokratia, joten jesuiitat syrjäytettiinkin hyvin pian. Jesuiittojen syrjäyttämisestä uudisasukkaat tulivat niin itsetietoisiksi, että heittivät kaikki muutkin Espanjan kruunun edustajat maasta pois 1811. Monelle paraguaylaiselle tuli varmasti jesuiittojen humaania hallintoa ikävä, kun vallan otti sotilasvallakaappauksella mielisairaalapotilas Francisco Solano López. López oli tunnettu Napoleonin ihailjia ja päättikin tehdä Paraguaysta Etelä-Amerikan suurvallan. Parhaiten hän katsoi tämän tapahtuvan julistamalla sodan kaikkia naapurivaltioita vastaan. Lópezia ei tuntunut haittaavan, että Paraguay oli Etelä-Amerikan pienin valtio, ja että maalla ei juuri ollut naapurimaiden silmissä varteenotettavaa armeijaa. Tämän yhtälön tuloksena Paraguay menetti kolme neljäsosaa väestöstään, yhden neljäsosan pinta-alastaan ja viimeisetkin jesuiittojen pöytähopeat. López syrjäytettiin (yllätys, yllätys) sotilasvallankaappauksella.
Koko 1800-luvun loppua ja 1900-luvun alkua leimasivat sotilasvallankaappaukset, joita tapahtui parin vuoden välein. Meno oli silti rauhallista esimerkiksi Boliviaan verrattuna, sillä Paraguayssa sotilasvallankaappauksia ei otettu osaksi valtion työllistämisohjelmia, kuten Boliviassa tehtiin. Nykyään Paragayn demokratiatilanne on ihmisoikeusjärjestöjen mukaan kyseenalainen, mutta silti parempi kuin alueen valtioiden keskimäärin.
Poliikka[muokkaa]
Paragauy on perustuslain mukaan täysvaltainen ja täysjärkinen tasavalta. Monet pessimistit arvostelivat kumpaakin adjektiivia liian maireaksi kuvaukseksi Paraguayn poliittisesta tilasta. Maata johtaa presidentti, jolla on hyvin laajat valtaoikeudet (esimerkiksi oikeus sulkea pääkaupungin vedenjakelu silloin kun siltä tuntuu). Parlamenttia on luonnehdittu maan suurimmaksi kasinoksi, sillä edustajat lopettavat uransa yleensä todella rikkaina tai sitten luodin lävistäminä. Maa on hakenut Euroopan unionin jäsenyyttä huonolla menstyksellä.
Maantiede[muokkaa]
Paraguay ei ole sellainen paikka, johon turisti matkustaa ihailemaan kauniita luonnonmaisemia. Paraguayssa on lähinnä soita ja epämääräistä pusikkoa. Kunnon sademetsät ja vuoret jäävät naapurivaltioiden puolelle.
Talous[muokkaa]
Vaikka Paraguay onkin kehitysmaa, se on keksinyt nerokkaita tapoja taloutensa kartuttamiseen. Esimerkikkinä voidaan mainita venäläisten peltiämpäreiden osto ja jälleenmyynti bolivialaisille kapinallisille suojakypäriksi. Silti suurimman osan kansantaloudesta muodostavat naapurimaissa toimivat katukauppiaat ja haitarinsoittajat. Tupakkaa viljellään edelleenkin, vaikka se ei alunperinkään sopinut Paraguayn ilmastoon. Paraguayn bruttokansantuote onkin laskussa kuin Titanic OY:n osakkeet erään merimatkan jälkeen.
Väestö[muokkaa]
Paraguayn väestöstä suurin osa on espanjalaisten ja intiaanien jälkeläisiä. Maassa alkoi suuri västönkasvu jesuiitojen syrjäyttämisen jälkeen, sillä jesuiitat olivat yrittäneet tehdä maasta täysin seksitöntä (seksikkään vastakohta). Espanjalaisten, intiaanien ja näiden sekoitusten lisäksi maassa on huomattava populaatio saksalaisia natseja, joita sotilasdiktaattorit ovat suojelleet ilomielin. Nämä maahanmuuttajat ovat korvaamattomalla tavalla rikastuttaneet paraguaylaista kulttuuria.
| Espanjankieliset: | Argentiina - Bolivia - Chile - Ecuador - Kolumbia - Paraguay - Peru - Uruguay - Venezuela |
| Muut: | Brasilia - Guyana - Suriname |
| Kauko-ohjauksessa: | Falklandinsaaret - Ranskan Guayana |
| Aiheeseen liittyen: | Jalkapallo - Sotilasjuntta |