Disko

Hikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

»Went to karaoke bar last night that didn't play any '70s' music. At first, I was afraid.»
(Stewart Francis)

Disko eli disco oli 1970-luvulla villitys aivan kuten nykyisin tatuointi, sauvakävely tai trikoot. Disko-hileiden elämään kuuluivat diskomusiikki, värikkäät vaatteet, diskoelokuvat ja tanssiminen erilaisissa iltamapaikoissa.

Maisons-boule-disco-2.gif

Diskon pitempi nimitys discoteque on ranskan kielen väännös sanasta biblioteque, joka tarkoittaa kirjastoa. Kirjastot ja diskot eroavat toisistaan äänentoistojärjestelmän, yleisen melutason, asiakaskunnan ja aukioloaikojen osalta. Lisäksi Kemin kaupunginkirjastossa on tiililattia, jolla on hankala tanssia. Ensimmäiset diskot tulivat USA:han 60-luvun alussa.

Diskomusiikista alettiin puhua vuoden 1974 George McCraen "Rock your baby" -hitin jälkeen. Samana vuonna levytettiin toinen varhainen diskohitti: Hues Corporationin "Rock the boat". Molemmat biisinnimet sisälsivät enempi vähempi mieleisen kehoituksen. Diskomusiikkia alkoivat levyttää mm. KC & the Sunshine Band, Donna Summer, Van McCoy, Chic, Grace Jones ja Earth, Wind and Fire. Diskomusiikissa oli jumputtava rytmi, vähän sanottavaa ja vähän tietokonehäristimiä. 70-luvun jälkeen vähän kaikkea tanssimusiikkia teknosta lähtien on kutsuttu diskomusiikiksi, mutta silloin nimittely ei yleensä ole kohillaan.

Diskotanssia

Vuonna 1977 tehtiin kuuluisin diskoelokuva Saturday Night Fever. Se kertoi taitavan diskotanssijan Tony Maneron pihkaantumisesta leuhkaan balettitanssijaan ja heidän yhteisestä tiestään parina diskotanssikilpailuun. Lopussa Manero huomaa diskoelämän olevan jonniin joutavaa, mutta siitä huolimatta elokuvasta tuli menestys. Siinä oli stereotyyppejä yhtä paljon kuin Pulttibois-sketsiohjelmasta. Maneroa näyttelevä John Travolta aloitti pitkän uransa elokuvien amerikanitalialaisena stereotyyppinä. Suurimmat elokuvasta poimitut hittibiisit esitti australialainen Bee Gees -yhtye hyttysenkirkkailla lauluäänillään.

Kuuluisin disco Studio 54 sijaitsi New Yorkin West 54th Streetillä. Normaalista ravintolaelämästä poiketen diskosta ei heitetty pihalle juopumuksen vaan liian arkisen pukeutumisen vuoksi.

”Ainoastaan mafia tuottaa paremmin kuin disco.”

~Studio 54:n omistaja Steve Rubell

Veroviranomaiset kuulivat tuon lausunnon ja pistivät Rubellin vankilaan maksamattomista veroista. Studio 54 avattiin vuonna 1977 ja suljettiin nelisen vuotta myöhemmin.

Diskovillitys kasvoi 70-luvun lopussa sellaisiin mittoihin, että kaikki kynnelle kykenevät yrittivät ryhtyä diskolaulajiksi. Diskoversioita tehtiin vanhoista jazz-standardeista (Ester Phillipsin "What a difference a day makes"), musikaalikappaleista tai jopa klassisesta musiikista (Deodaton "Also sprach zarahustra"). Sellaisiakin nolouksia nähtiin kuin Rod Stewartin "Do ya think I´m sexy" (uh!), Pink Floydin "Another brick in the wall" (aargh!) ja David Bowien "Let´s dance" (herzyygelis!). Ei ihme, että diskomusiikki sai vastustusta osakseen. Kesällä 1979 Chicagon baseball-stadionille kokoontui 50000 ihmistä diskon vastaiseen tilaisuuteen, jossa räjäytettiin taivaan tuuliin laatikollinen diskolevyjä (etkö usko!). Varsinaisen diskomusiikin suosio alkoi tämän jälkeen hiipua ja diskoissa alettiin soittaa kaikkea muuta.

Disko Suomessa[muokkaa]

Diskon valta-aikoina 1970-luvulla kansainväliset muotivirtaukset tulivat Suomeen 10 vuotta muuta maailmaa perässä. Siksi diskohuuma ei koskaan kunnolla rantautunut Suomeen. Saturday Night Fever -rainaa pyöritettiin jonkin aikaa myös Suomen elokuvateattereissa ja George McCraen suurhitti soitettiin pari kertaa Suomen yleisradiossa. Kevyen musiikin puolella yleisradiossa vallitsi rockin hirmuvalta, jota tehostettiin nimeämällä uusi kevyen musiikin kanava Radiomafiaksi. Tanssipaikoissa soitettiin entiseen malliin rockia ja iskelmää, kunnes tekno saapui paikalle lahden takaa. Jotkut ostivat halpoja diskolevyjä ja soittivat niitä kaikessa hiljaisuudessa kotonaan.

2000-luvulla Radioasema Groove FM kokeili 70-luvun diskomusiikin soittamista ohjelmissaan ilmeisen huonolla menestyksellä.

Tunnettuja henkilöitä, jotka pitävät diskosta[muokkaa]