Kotka (kaupunki)

Ulos mutakuono ja joka lakupelle! Tämä artikkeli on toteutettu yhteistyössä skinien kanssa.

Kotkan sosialistinen neuvostotasavalta
vaakuna sijainti
www.kotka.fi
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Kymenlaakso
Seutukunta	Leningrad-Kotka-Hamina
Kihlakunta	[[{{{kihlakunta}}}]]
Perustamisvuosi	1878
Kuntaliitokset
Pinta-ala - maa	maapinta-ala=450 km² {{{maapinta-ala}}} km²
Väkiluku - väestötiheys	56 457 (eilen, nyt ja huomenna) 25 as/km²
Työttömyysaste	{{{työttömyys}}} %
Kunnallisvero	45 %
Kunnanjohtaja	Hänen keisarillinen majesteettinsa, ruhtinas Tapani Kansa
Kunnanvaltuusto {{{valtuusto-puolueet}}}	{{{valtuusto-koko}}} paikkaa {{{valtuusto-paikat}}}

Ulkonäkö saattaa pettää, sisältä se on vielä rumemman näköinen.

Kotka – kannattaa jättää uppoava laiva.

Kotka (ent. Kymi, ven. орел Orel) on kyyninen pikkumesta Kymenlaaksossa, jonka saksalaiset perustivat Lapin-sodan hävittyään. Siellä et voi välttyä ihmisten kyttäämisiltä tai paskan puhumiselta. Kotkassa asuu enimmäkseen pulsuja, jotka ovat yleensä keskitetty paska-alueille mm. Hovinsaarelle ja Karhuvuoreen. Mussalo tunnetaan jonkin sorttisena yli-ihmisten magneettina. Kotkassa ei ole paikkaa, jossa et voisi välttyä sosialismipropagandalta ja epäoikeudenmukaiselta stallarikohtelulta, jonka takana ovat ammattiliitot ja korruptoitunut kaupungintalo, joka ei epäröi ottaa vastaan lahjuksia. Jos olet ajatellut jäädä Kotkaan peruskoulun / lukion jälkeen, harkitse uudelleen, on nimittäin kyse tulevaisuudestasi.(ks. kuitenkin kohta "Metsola")

Kotkalaisten hyvänä perusominaisuutena todettakoon toistamiseen jatkuva kyttäys, miten muiden elämässä menee – etenkin jos jollakin sattuu menemään toista paremmin. Tämän kanssa käsikädessä kävelee kovassa kurssinousussa puuskuttava juoruaminen sekä kaikenlaisten uudistusten vastustaminen. Jos väestön ruikuttavaa enemmistöä olisi kuunneltu, Kotkaan ei olisi ikinä rakennettu Kauppakeskus Pasaatia, toriparkkia, Sapokan vesipuistoa, Maretariumia, Keskussairaalaa, eikä muita turhuuksia kuten asfalttiteitä, viemäriverkkoa tai katuvaloja.

Vauvasta alkaen vanhemmat opettavat kotkalaisen taidon suurennella vääristettyjä totuuksia muista ihmisistä. Tämä kulminoituu perjantai-illan baarireissuun paikalliseen räkälään, jossa puretaan omaa surkeaa elämää muille. Kotkahan tunnetusti vetää niin naapurikunnista kuin naapurimaistakin vierailijoita menevään yöelämään. Mistä kotkalainen tietää että viikonloppu alkaa? No totta kai siitä että onnekkaimmilla netti hidastuu ja pätkii. Huono-onnisimmat, kuten Kymen Puhelimen ja Soneran asiakkaat Kotkansaarella ja Mussalossa joutuvat pärjäämään viikonlopun ilman kansainvälistä sähköistä sivistysverkkoa.

Kaupungin lyhyt historia

Pääartikkeli: Kotkan historia.

• Jumala loi maan
• Merikotka paskansi läntin keskelle Itämerta, josta kaupunki on saanut nimensä
• Kotkansaarelle tehtiin linnoitus. Purettiin. Kansa hurrasi.
• Rakennettiin tehtaita. Haistiin. Tehtaat lopetettiin. Valitettiin.
• Vietiin tykki Palotornin vuorelle. Taivaalta satoi mannaa.
• Purettiin ruma kauppahalli. Rakennettiin ruma kauppahalli.
• Rakennettiin Sapokka ja Pasaati. Kymiläiset ruikuttivat, että kaikki raha menee Kotkansaarelle.
• Täällä ollaan nyt. Toivottavasti ei olla huomenna.

Jos haluat lukea näistä tarkemmin, lue pääartikkeli Kotkan historiasta.

Kaupunginosat

Pääartikkeli: Kotkan kaupunginosat

Nähtävyydet ja tapahtumat

Pääartikkeli: Kotkan kulttuuri.

Kotkassa ei pahemmin ole mitään nähtävää, ellei ole kiinnostunut Afrikan tai Lähi-idän kulttuureista. Kotkassa sijaitsee tosin kaksi tärkeää patsasta: Leninin patsas, sekä langattoman lennättimen keksineen Popovin patsas. Kaupungin merkittävimmät rakennukset ovat 70-luvun tyylipuhdas Ammattikorkeakoulun päärakennus Metsolassa sekä kaupungintaloa upeasti korostava kioskirakennus torinlaidalla. Kulttuurihistoriallisesti arvokas Punainen talo yritti pitää yllä Kotkan ruusu -nimisen parturin palveluperinteitä, mutta viranomaisten nihkeän suhtautumisen takia paikka jouduttiin sulkemaan. Rakennus on yhä olemassa, mutta ei lähihistoriansa edellyttämässä arvokkaassa käytössä.

Ei täällä Kotkassa ole oikein muutakaan tekemistä.

Kotkan naapurit

Suurin osa Kotkan naapureista on kymiläisten hallitsemia alueita kuten Kouvola, Kymi ja Hamina. Lähellä on myös Pyhtää, joka tosin kuvittelee kuuluvansa vielä Rooman imperiumiin (Kymissä eletään jo keskiaikaa). Kuntaliitosta naapureiden kanssa suunnitellaan, jotta niilläkin menisi yhtä huonosti. Kuntaliitoksen laajuudesta mielipiteet vaihtelevat: suppeimmillaan Kotkaan haluttaisiin liittää vain Pyhtään ABC (koska siellä oli joskus Alko ja karkkarilaiset luulevat että se on yhtä pitkään auki kuin huoltamo), kun taas sekopäisimmät haaveilevat rajanylittävästä Kotka-Viipuri kaksoiskaupungista Tornion ja Haaparannan malliin. Tämä tietysti nielaisisi Haminan samaan kaupunkiin. Kouvolaan päin kukaan ei kuntaliitoksesta edes haaveile, sillä jokainen kotkalainen tietää, että pohjoisesta ei tule mitään hyvää.

Venäjä on myös hyvin lähellä... itseasiassa liian lähellä. Erityisen lähellä se on Mussalon sataman Merituuli-rakennuksessa, jossa suomea puhuen ei voi saada mitään palveluja, turpaansa kylläkin.

Kotkalaisuudesta

Kotkalaisuus on sitä, että pitää halstratuista haileista, merestä, veneistä ja viinanjuomisesta mukavassa seurassa. Kotkalaisella on kalastajamallinen moottorivene tai ainakin kaveri, jolla sellainen on. Kotkalainen ei heti älähdä "kuka pieras?", jos sisään löyhähtää omituinen tuoksu, se on Sunila tai Kutsetti, kun haisee, siis paperi eli raha. Kotka on savolaisten Ameriikka, sillä kun savolaiset lähtivät Lännen Ihmemaahan v. 1920...1959 matkarahat yleensä tuhlattiin ravintola Kairosta noukittuun Ruusuun, ja savolaispoika jäi Kotkansaarelle nalkkiin.

Kotkalainen

• On vähintään kerran vieraillut luvattomasti ulkomaisessa laivassa ja ostanut pimeää viinaa satamasta.
• Käyttää itsestään nimitystä "miä" (siis ei mie)
• Pyytää nakkikioskilla hampurilaisen kahdella nakilla, ja odottaa saavansa lihapiirakan.
• Kutsuu salakkaa (roskakala) sipakaksi.
• Ei lähde kesämökille, vaan saareen.
• Tietää missä on Punainen Talo, mutta ei tunnusta tietävänsä, jos kymiläisennäköinen asiaa kysyy.
• Tietää, että punaiseksi maalatun Palotorninvuoren päällä seisovan patsaan nimi on oikeasti "Lautavarkaat" vaikka jalustassa lukee "Ahtaajat". Oikea kotkalainen sanoo tietysti 'Lankkuvarkaat'. Tekokotkalaiset voi käyttää myös kirjakielistä 'Lankkuvarkaat'.
• Kotkalainen tietää myös taustatarinan kaupungintalon nurkalla seisovalle "Kotkan pojat"-patsaalle, jonka on veistänyt Essi Renvall. Siinä alaston nuorimies pippeli ojossa sanoo isälleen: "Iskä miä tahon naista, pojat sanoo, et tuolt sais!" (poika viittilöi kädellään ravintola Tuohipöllön suuntaan), johon isä sanoo (tarttuen poikaa olkapäästä): "Ootappa poika, että karvas ensin kasvaa." Valitettavasti patsasinstallaatioon olennaisena osana kuuluva perinteikäs ravintola Tuohipöllö on purettu pois.
• Kotka on viimeinen kaupunki entisen Neuvostoliiton ulkopuolella, jossa on Leninin rintakuva julkisella paikalla, puistossa.
• Kotkalaisia ympäri saarta(tukikohtina Isopuisto ja Kotkan räkälät) rymyäviä ja yleistä pahennusta herättäviä nuoria kutsutaan yleisnimityksellä "Jämä". Aidon Jämän tunnistaa reippaasta humalatilasta, pahasta hajusta ja kovaäänisyydestä. Kaikkea kontaktia Jämien kanssa tulee välttää.
• Kaikki Kotkalaiset tuntevat Jonnen. "Lähetään Jonneen."

Mitä näkemistä Kotkassa on?

Kotkassa on satama, mutta se on äkkiä vilkaistu.

Kotkassa on myös Sapokka, pienvenesatama, jonka päässä on kaunis "vesipuisto", jossa voi ihailla keinotekoista vuoripuroa ja vesiputousta, kivikkopuutarhan kasveja ja kyhmynokkaisia hanhia.

Kotkansaarella on paljon ammattikoululaisia, jos haluaa tutustua paikalliseen rypemiseen puistoissa. "Amikset" yleensä ajavat pillurallia ympäri kotkansaarta, kuluttaen vanhempiensa varoja bensaan. Autot ovat yleensä "hyvin" duunattuja ja värikkäitä. Poppikoneelta ei voi koskaan välttyä. Ja mitä auto olisikaan ilman 14-15 vuotiaita blondeja tylleröitä istumassa takapenkillä? Istua pitää tietysti hiljaa, eihän siltä musiikinpauhaukselta mitään kuulisikaan.

Sapokasta lähtee "tuurimoottori" Varissaareen, jossa on Ruotsinsalmen meritaistelun museo tai Pyhtään Kaunissaareen (tunnin merimatka), jossa voi kesällä viettää yön teltassa ja, jos sinne ei mene Juhannuksena tai Meripäivien aikaan, vaikka rakastella kaikessa rauhassa paljaan taivaan alla kauniilla hiekkarannalla, kivenlohkareitten välissä, suolaveden huuhtoessa varpaita, edellyttäen, että on älynnyt ottaa kumppaninsa mukaan.

Kotkansaaren eteläosassa Puistolan kaupunginosassa on Tervaleppälehto, jossa voi tuntea hartautta korkeitten lehtipuiden keskellä. Lehtoon pääsee parhaiten etsimällä Mansikkalahden, Kotkansaaren ainoan uimarannan, melko lähellä Sapokkaa.

Kotkan kauppatori, kaupungintalon edessä, on myös mielenkiintoinen lähinnä siksi, että sieltä Kristiina Halkola kävi ostamassa viisi possoa markalla, Jörn Donnerin elokuvassa "Mustaa valkoisella" vuonna 1968 ja samalla sanoi, että "Kotka on paska paikka". Kristiina Halkola on kymiläinen.

Kotkan esikaupunkialueella on Langinkoski (5 km Kotkansaarelta pohjoiseen). Langinkoskella on Venäjän keisarin (...1917) kalastusmaja (datsha), joka nykyisin on museona.

Miten kotkalaiseksi tullaan?

• Se, joka on syntynyt Kotkassa ja asunut syntymänsä jälkeen vähintään viisi vuotta Kotkansaarella, Hovinsaarella, Hietasessa, Metsolassa, Korelassa, Ruonalassa, Aittakorvessa, Korkeakoskella, Langinkoskella, Mussalossa tai Munsaarella, on kotkalainen. Myös muualla syntyneet, jotka ovat muuttaneet Kotkaan ennen vuotta 1959 ovat kotkalaisia. Kaikille wannabe-kotkalaisille järjestetään joka vuosi oma tapahtuma, Meripäivät, heinäkuun viimeisellä viikolla.

• Meripäivillä voi kymiläinenkin kuvitella olevansa kotkalainen. Todellinen kotkalainen lähtee Meripäivien ajaksi Kymin saaristoon pakoon, jos vain voi.

• Henkilö voi saada luvan käyttää itsestään nimikettä "Kotkanpoika h.c" vaikka ei täyttäisikään edellä mainittuja kotkalaisuuden edellytyksiä, jos hän tekee jonkin merkittävän teon, jolla edistää kotkalaisuutta. Kymiläiselle "Kotkanpoika h.c." -nimikkeen ansaitseminen on erittäin vaikeaa, käytännössä mahdotonta.

• Karhulassa tai Kymissä asuminen ei tee kenestäkään kotkalaista, vaikka kyseiset alueet pakko liitettiin Kotkaan parikymmentä vuotta sitten. Karhulassa tai Kymissä asuminen tekee ihmisestä kymiläisen tupensyöjän, olennon, jota aito kotkalainen, jos ei suorastaan vihaa, niin ainakin säälien halveksii ja inhoaa. Aidot kotkalaisethan ovat Kymiin maahan muuttaneita savolaisia, jotka ovat unohtaneet murteensa ja alkaneet puhua kymiä. Tästä on tietysti seurauksena se, että aito kotkalainen säälii ja inhoaa itseään.

• Yllättäen Mussalossa ja Munsaarella syntyneissä on melko monta sellaista, jotka sitkeästi haluavat olla kymiläisiä. Tämä on jotain niin uskomattoman typerää, että sen täytyy olla totta. Samoin voi epäillä, että Metsolassa, Korelassa, Ruonalassa, Aittakorvessa ja Langinkoskella asuu joitakin kymiläisiä.

Kuuluisia kymiläisiä (kotkalaisia)

Tapani Kansa suosionsa huipulla Kotkassa.

• Juha Hirvi
• Mikko Alatalo
• Matti-Esko Hytönen
• Feuersturm
• Juha "Watt" Vainio
• Veikko "Vepa" Lavi, "jokainen kymiläinen on laulun arvoinen" (Hovinsaaren poikia)
• Aarno Raninen, muusikko
• Antenni, muusikko
• Erkki Liikanen, muusikko laulaja

Lisäksi on joukko kotkalaisperäisiä kuuluisuuksia, joista kotkalaiset itse pysyvät mieluusti vaiti, tai ainakin yrittävät peitellä heidän kotkalaisuuttaan:

• Kari Salmelainen
• Aake Kalliala, (h.c) näyttelijä
• Kari Häkämies (kauppalan neitejä), kokoomuspoliitikko, ministeri, joka muutti Kuopioon, Savoon, päästäkseen eroon kymiläisyydestään, tunnetaan myös suurena naisten ystävänä.
• Jyri Häkämies (kauppalan neitejä)
• Taisto Sinisalo taistolaispoliitikko
• Muranen, tappoi Karhulassa kolme ihmistä jalkajousella ja rynnäkkökiväärillä.
• "Lusu" Ahlqvist, huumekauppias ja blues-laulaja, joka tapettiin ampumalla kotiovelleen. Omista yhtyeistä tunnetuin on ollut "Lusu" Ahlqvist H.A.R.P., joka saavutti runsaasti menestystä 1980-luvulla.
• Tapani Kansa, laulava maantiehuligaani
• Keijo "Viki" K. hanslankari, joka liimasi omakotitalon saunan kattopaneelit pontista toisiinsa kiinni, niin että kahdeksannella saunontakerralla kattopaneelit halkesivat ja putosivat saunojien niskaan.
• Antero Kekkonen, hyödytön demaripoliittikko, joka ei onneksi enää pyöri Eduskunnan kuppilan lattioilla Tuomiojalta pudonneita ruplia ja taaloja etsimässä, fiksujen ihmisten seurassa eikä tiettävästi edes kännissä autoliikenteessä. Saa vaaleissa ääniä vieläkin kotkalaisilta kommareilta, koska sukunimi hämää mummot luulemaan kyseessä olevan entisen suomendiktaattori-neuvostoliitonystävä Urho Kekkosen.
• Pertti Metsärinne, orkestereineen
• Aimo Ryysy, Kotkan Lyseon alaluokkien matematiikan opettaja
• Toivo Pekkanen, hänen kunniaksi on rakennettu koulu Isopuiston lähelle. Koulu kuitenkin lakkautettiin, koska koulu sisälsi hometta ja lähinnä homoja.