MTK
MTK on lyhennys Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitosta. Tämä 1900-luvun alussa maajussien etujärjestöksi perustettu taho on sittemmin laajentanut reviiriään kaikenlaiseen luonnonvaratoimintaan ja virallisesti väittää ajavansa maanomistajien etuja muita kansalaisia vastaan. On kuitenkin yleisesti tiedossa, että MTK:n johto on jo aikoja sitten myynyt itsensä rahakkaampien tahojen juoksupojaksi. Järjestön poliittinen siipi, Suomen Keskusta, ajaa MTK:n tavoitteita Suomen hallinnossa, usein hämmästyttävän suurella menestyksellä. Onkin todennäköistä, että järjestö pystyy kiristämään monia muita poliittisia tahoja erilaisilla skandaalinkäryisillä videonauhoilla ja kuvilla.
Kritiikki[muokkaa]
Historiallisesta asemastaan johtuen MTK:lla on paljon jäseniä varsinkin maaseudulla, mutta sielläkin moni kiroaa (ainakin mielessään) järjestön nimen alimpaan helvettiin. Koska järjestön ilmiantajia on kaikkialla ja negatiivisesti järjestön toimintaan suhtautuvien elämä pystytään tekemään hyvin vaikeaksi, on julkinen kritiikki hyvin vähäistä. Maalla on kuitenkin keksitty monia kiertoteitä vittuuntumisen julkituomiseen ilman suurta rangaistuksen vaaraa. MTK:ta haukutaan erilaisilla peitenimillä, kuten greenpeaceläiset, luonnonsuojelijat, kommunistit ja kaupunkilaiset.
Tunnettuja esimerkkejä MTK:n toiminnasta on muun muassa maa- ja metsätalouden ympäristö- ja luonnonsuojelutoiminnan kiihkoinen vastustaminen, todennäköisesti ulkomaalaisen raaka-ainetuotannon kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Olisi näet kiusallista keskieurooppalaisille puuntuottajille, jos Suomi rupeaisi viemään ekologisesti kestävällä metsätaloudella tuotettua materiaalia ulkomaille. Ympäristöjärjestöjen painostus pakottaisi aikoja sitten osan alkuperäisluonnostaan sukupuuttoon hävittäneet alueet panostamaan valtavasti ennallistamiseen ja lajien palauttamiseen sekä muuttamaan hakkuukäytäntöjään. Tämä aiheuttaisi kyseisten alueiden metsätaloustoiminnalle suuria kuluja, ja siksi ne mieluummin sponsoroivat omia etujaan ajavia järjestöjä, kuten MTK:ta, jotka pyrkivät hidastamaan kehitystä edistyneimmissä metsätalousmaissa. Koska suurin osa maailman puutavarasta tuotetaan ekologisesti täysin kestämättömästi, on muutosten vastustamiseen perusteet laajalla joukolla yrityksiä. Onkin todennäköistä, että MTK:ta tuetaan ulkomailta useiden satojen miljoonien eurojen edestä vuosittain. Suurin osa rahoista tietysti valunee järjestön johtajien yksityistileille veroparatiiseihin.
Operaatio Lentävä rätti[muokkaa]
Tunnetuin esimerkki tällä saralla on liito-oravan suojelu, jossa järjestö taitavasti käytti hyväkseen EU:n luonnonsuojelupolitiikkaa ja entistä rooliaan suomalaisten maanomistajien etujen ajajana. Kyseessä oli lyhytaikaiseksi suunniteltu tehosuojelupäätös pitkään taantuneen nisäkäslajin kannantason vakauttamiseksi. Suomi on ainoa maa, jossa kyseistä lajia esiintyi yleisemmin, ja EU:ssa haluttiin varmistaa, ettei laji muutu vakavammin uhanalaiseksi. Niinpä laji lisättiin tiukasti suojeltujen lajien listaan ja sen pesimis- ja oleskelualueiden tuhoaminen kiellettiin. MTK huomasi tilanteen tarjoamat mahdollisuudet ja käytti poliittista siipeään Kepua sekä soluttautujiaan Maa- ja Metsätalousministeriössä estääkseen suojelutoimet, jotka olisivat vakauttaneet liito-oravan kannankehityksen. Näin suojelun peruste ei koskaan tule poistumaan eikä suojelu tuota tulosta sen enempää kuin sitä voida muuttaa joustavammaksi tai vapaaehtoisuuteen perustuvaksi. Sen sijaan että maanomistajille olisi maksettu kunnon korvaukset suojelluista liito-oravareviireistä ja jokusen vuoden päästä muutettu suojelu vapaaehtoiseksi, pyörii toiminta hamaan tulevaisuuteen niin, että tiedetyille liito-oravapaikoille jätetään pieniä metsäpuskia pystyyn eikä niitä pienen koon vuoksi juuri koskaan korvata maanomistajille. Maanomistajat ovatkin syvästi vittuuntuneet tähän toimintaan, mutta osa on hyvin hämillään siitä, ketä sopisi syyttää koska MTK julistaa puolustaneensa maanomistajien etua. Julkinen kritiikki järjestöä kohtaan onkin hiljennetty tehokkaasti.