Panelia

Hikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Panelia sijaitsee Satakunnassa, Euran ja Harjavallan välissä. Tarkempi geologinen sijainti on keskellä "Ei-mitään". Kylä itsessään on vajaan 1000 asukkaan koti. Näistä 50 asuu taajama-alueella ja loput metsien keskellä.

Historia[muokkaa]

Panelia on tuottanut keskivertosuomalaisia jo ennen ajanlaskumme alkua. Vanhimmat todisteet asutuksesta löytyvät Rikosmuseon pontikankeitto-osastolta, jossa muinaispanelialaisten kädenjälkiä on esillä. Pontikankeitolla on uskottu olleen merkittävä osa kylän elämässä, sillä kukapa olisi näihin päiviin asti suostunut asumaan euralaisten naapurina selvinpäin.

Panelia kuului aikaisemmin, 1800-luvun loppuun asti, Euran kuntaan. Separatistiset voimat saivat kuitenkin pohjoisen Euran kylät irtautumaan ja muodostamaan Kiukaisten kunnan. Tämän kunnan päättäjät kuitenkin - parempien virkamiespalkkojen toivossa - myivät vuonna 2008 asukkaineen takaisin Euran kunnalle. Kuntaliitossopimus tehtiin ns. kabinettipäätöksenä, ilman että kuntalaisia informoitiin asiasta. Tällaiseen päädyttiin, sillä panelialaisten tiedettiin olevan asiaa vastaan, mikäli siitä julkisesti olisi etukäteen puhuttu.

Kylän asetiheys on yksi Suomen korkeimpia, varuskuntapaikkakuntia lukuunottamatta. Syksyllä paikkakunnalle eksyvä saakin kuunnella lähes taukoamatonta tulitusta seudun eläinrikkailta Natura-alueilta. Kesällä turisteja neuvotaan hienovaraisesti olemaan kuulematta laukauksia. Metsästys onkin yksi alueen pääelinkeinoja, sillä aiemmin voimakas maatalouden mukanaan tuoma omavaraisuus on EU:n ansiosta jo saatu lähes hävitetyksi. Yleisimmät saaliseläimet ovat heinäsorsa, metsäkauris, valkohäntäpeura, hirvi ja Niemisen lehmät. Tuhoeläimistä koitetaan säännöllisesti hävittää mm. kettua, supikoiraa ja Kinnusen veljeksiä.

Punakapinan aikaan kylä oli poliittisesti viriiliä seutua ja valveutuneet yksilöt aloittivatkin kyyditykset ja kommunistien harventamisen jo kahdeksan vuotta ennen sisällissodan alkamista. Tänä päivänäkin Keskusta ja Kokoomus ovat vahvoja puolueita, joiden jäsenet tarkastavat puoluekirjat seuratalon diskoon saapuvilta nuorilta. Vastaavasti vasemmiston edustajat tekevät samaa Työväentalon diskossa. Alueen poliittisesti avarakatseisilla nuorilla onkin useimmiten vähintään kahden puolueen jäsenkirja, poislukien sosiaalisesti syrjäytyneet, joilla on vain Vihreän puolueen uusiopaperille painettu flyeri kädessä.

Panelia on ollut perustamisestaan lähtien kaksikielinen kylä, jonka pitempään paikkakunnalla viihtyvä tulee huomaamaan merkittävänä yhteiskunnallisena osatekijänä. Naaman edessä puhutaan yhtä, selän takana toista.

Panelialaiset ovat myös ylpeitä rakennusperinteestään ja kylän keskustan tuntumassa onkin useita vanhoja rakennuksia, joita vieraille esitellään suurella ylpeydellä. Rakennuksia ylläpidetään usean eri yhdistyksen yhteisvoimin, mikä useimmissa tapauksissa tarkoittaa samojen ihmisten olevan näiden kaikkien yhdistysten jäseniä. Tämä on kunnan vanhustenhoitopolitiikan säästöohjelman pääkohtia. Kun annetaan vanhoille ihmisille tarpeeksi mukamas tärkeää tekemistä, eivät vaivaiset vanhukset huomaa perätä perusoikeuttaan tulla sidotuksi sänkyyn vaipoissa ja tarpeellisessa lääketokkurassa.

Uskonnollisuus[muokkaa]

Kuvassa panelialaisia nuoria yhteisessä iltahartaustilaisuudessa

Panelialaiset ovat kautta aikojen olleet kuuluisia uskonnollisuudestaan. Vanhimmat tallennetut tiedot ovat vuodelta 1438, jolloin kylän hartaat ihmiset kokoontuivat tekemään Herran työtä kerettiläisten parissa. Suuri olikin kirkkoväen hurmos, sillä tilaisuuden kunniaksi silloinen kirkkoherra, Johan Ommunat, komensi suntiota tuomaan muutaman ehtoollisviinitynnyrin seurakunnan käytettäväksi. Olihan elävä tuli mieltä ylentävä katsoa ja palavaa pensasta käytetään tänä päivänäkin Jumalan vertauskuvana.

Kerettiläisille varattiin aikoinaan oma lämmitetty kunniapaikka kirkon mäeltä.

Nykyään ovat useat eri uskonnotkin levittäytyneet Paneliaankin asti, sillä kukkahattutätien säätämät lait sallivat muidenkin kuin valtionuskonnon vapaan harjoittamisen Suomessa. Niinpä paneliassa onkin mitä erilaisempia ja vanhempien ikäluokkien mielestä toinen toistaan älyttömämpiä uskontokuntia: katolilaisia, luterilaisia, körttejä, mormoneja, muslimeja, satanisteja, demareita, ortodokseja...

Tämä uskontojen monimuotoisuus on kuitenkin piristänyt kylän eläväisyyttä, erilaisten ryhmittymien käydessä ajoittain toistensa kurkkuihin kiinni. Samalla on kuitenkin havaittavissa lujaa, yli uskontokuntien käyvää ekumeniaa, mikäli kylän ekumenian temppelissä (Syster Baarissa) havaitaan vieraspaikkakuntalainen. Tällöin eri uskontokuntienkin edustajat laskevat bibliansa yhteen pinoon antaakseen yhteistuumin kunnon selkäsaunan mokomalle tunkeilijalle.

Saatanan kirkon ylipapitar Maria Hellimö ja tunnistamaton uhrineitsyt

Nykyaikainen uskonvapaus on mahdollistanut myös naisten entistä aktiivisemman osallistumisen seurakuntien elämään. Sanontaa "Nainen vaietkoon seurakunnassa" pidettiin pitkään seurakunnassa lähes 11. käskynä. Voi sitä naista, joka uskalsi suunsa avata muutoin kuin pyydettäessä! Kylän terveyskeskuksen tilastojen mukaan Panelia pitikin lähes vuosisadan kärkisijaa eniten naisille sattuneissa oveen törmäämisissä ja rappusissa kaatumisissa. Nykyään nainen voi, uskonnostaan riippuen nousta hyvinkin korkeaan hengelliseen asemaan, kuten vasemmalla olevasta kuvasta voidaan nähdä.

Turismi[muokkaa]

Panelia on oiva turistikohde niille, jotka haluavat mennä pienen kylän ainoaan kuppilaan juomaan olutta ja haastamaan riitaa. Panelialaiset tekevät tämän myös helpoksi turisteille, sillä usein innokkaan avuliaat kyläläiset antavat vieraalle selkään jo tämän astuessa sisään anniskelutiloihin. Mitään varsinaisesti näkemisen arvoistahan kylässä ei ole, ainoastaan vanha mylly ja kasa kiviä, joiden alle väitetään muinaisen heimopäällikön olevan haudatun.

Panelia kirjallisuudessa ja taiteessa[muokkaa]

Paneliassa käyminen on innoittanut monta "taiteilijaa" kirjoittamaan/maalaamaan suurta taidetta, sillä kylämaisema ja sen asukkaat koskettavat monen liikaa maalinpoistotärpättiä haistelleen artistin sielua. Hyvänä esimerkkinä mainittakoon japanilainen Karamiwa Hikimono, joka paetessaan velkojiaan eksyi Paneliaan. Karamiwa viihtyikin kylässä useaman vuoden, kirjoittaen lyhyitä haikurunojaan Työmies-askin kanteen.

Esimerkiksi annettakoon Karamiwan haiku "Aamu täällä":

"Aamu täällä on/
täällä Paneliassa/
hevon kuusessa."

Karamiwa Hikimonon lisäksi pitää mainita mm. Kaarlo Vetehinen ja Mikael Blom, jotka kuolivat maailman suurimpina tuntemattomina neroina.