Markiisi de Sade
”Pervoa? Te ette ole nähneet vielä mitään!”
~Markiisi de Sade ennen suuren mielisairaalaesityksensä ensi-iltaa
”Senkin 1700–1800-lukulainen monarkki!”
~Mille tahansa leffarikolliselle huutava panttivanki, joka ei taida ihan olla kartalla termeistään...
Donatien Alphonse François, Markiisi de Sade (Syntynyt 1740, kuollut, uskomatonta kyllä, vasta 1814) oli nimestään huolimatta hyvin vähän tekemisissä meteorologian kanssa.
Ranskan maalla asustellut de Sade oli kunnioitettu sotasankari sekä menestyskirjailija, jonka teokset ovat tuottaneet riemunkiljahduksia vielä pari kolme vuosisataa myöhemminkin. (Ja voi pojat millaisia riemun kiljahduksia!) Hänen kauttaan on myös löydetty termi sadismi.
Mielenkiintoisen elämän alku[2][muokkaa]
Niin sattuvaa kuin se onkin, Markiisi syntyi oloissa, joista hän tulisi nauttimaan koko ikänsä: alasti, sonnassa[3] uiden ja kiljuen. (Kiljuen, ranskalainen kun oli.) Vastoin yleisiä mielikuvia hän eli lapsuuden, opiskeli ja kaipasi hyvin tiukkaa kuria... Tarkemmin ajatellen hänen uravalintansa ei ollutkaan niin outo ajatus.
Herrasmiesupseeri[muokkaa]
De Sade pääsi lohikäärmeiden rakuunoiden everstiksi Ranskan armeijaan. Hän osallistui Noin Seitsemän vuoden sotaan, ja kuten saattoi olettaa, Ranska pärjäsi tyylilleen uskollisesti eli huonosti[4]. Sotasankari mikä sotasankari kuitenkin oli hän. Kotiin palattuaan de Sade päätyi asettumaan aloilleen ja sai itselleen suvussa kulkevan tittelinsä Markiisi.
Mielikuvia rikkovaa on sekin, että de Sade sai kolme lasta avioliittonsa aikana. Avioliitto, kuten saattoi olettaa, oli järjestetty.
Kunnian mies[muokkaa]
Markiisi oli vapaamielinen kaveri (mikä on hassua entiseltä sodan nähneeltä armeijan upseerilta) ja tahtoi vain pitää hauskaa (edelleen, upseeri). Hänen tulevat jälkeläisensä yrittivät epätoivon vimmalla unohtaa hänen edesottamuksiaan kuten:
- Vapaamielisyyden
- Ei sinällään mikään mahdottomuus mutta aika rohkea veto vallankumouksessa, jossa haluttiin teloittaa kaikki ärsytyskynnyksen ylittäneet ylhäisön edustajat.
- Täytti linnansa prostituoiduilla
- Ei iso ongelma Ranskassa.
- Kohteli prostituoituja huonosti
- Ups... Unohtakaa edellinen rauhoittelu.
- Täytti linnansa nuorilla nais- ja miespalvelijoilla
- Vähän isompi ongelma, jopa aikakauden Ranskassa.
- Sai vaimonsa sotkettua rikoskumppaniksi
- Ei voi pitää ihmeenä että heille tuli ero. Ihme oli se, että se tuli vasta aikanaan.
- Eikä siinä mitään, mutta hän onnistui hommaamaan toisen, vieläpä loppuun asti uskollisen.
- Ei voi pitää ihmeenä että heille tuli ero. Ihme oli se, että se tuli vasta aikanaan.
- Osallistui politiikkaan
- Jos ajattelitte että hän oli likainen jo muutenkin.
- Törkyksi luokiteltavan materiaalin kirjoittaminen
- Se... Jaa. Ehkä hän ei ollutkaan pelkästään häpeäpilkku. Toisilla on tiukkapipoista sukua.
Vapaa sielu[5] [6][muokkaa]
Markiisi de Sade vietti ison siivun elämästään telkien takana, mikä häntä ajatellessa tuntuu tosin melko vähäiseltä ajalta.
Linnakeikka[muokkaa]
Hän joutui ensimmäisen kerran hankaluuksiin, kun hän onnistui myrkyttämään neljä prostituoitua orgioissa. Ihme nipotusta. Historian kirjat tietävät kertoa, että hänellä oli ihan passeli syy: Hän oletti, että murskatuilla espanjan kärpäsillä voisi nostattaa libidoa. Se oli ihan järkeen käypää... ranskalaisen logiikalla.
Hänen onnistui paeta tätä kalapaliikkia (vähän samalla tavalla kuin Muumit lähtevät aina merille sattumusten jälkeen ”kunnes tämä asia unohtuu”). Kuitenkin, jopa valtiovallalta pelastuttuaan, hänkään ei voinut taistella ylivoimaisinta vihollista vastaan, joka kenellä tahansa vapaamielisellä miehellä on: anoppiaan! Tämä päätti jahdata joviaalin markiisin ja saattaa kiven sisään, eikä voinut olla suuri yllätys kenellekään, että se onnistui. (Vau, epämukava anoppi. Mikä juonenkäänne.[7])
Linnakeikka: Part deux[muokkaa]
Markiisi de Sade vapautettiin vankilasta vallankumouksen aikaan, koska hänet oli teljetty koppiin, jonka nimessä luki: Yhteiskunnan vihollinen numero uno. (Vartija oli varmaan espanjalainen, tiedä siitä.)
Markiisi nautti saamastaan vapaudesta niin huonolla tavalla kuin vain saattoi: avaamalla leipäläpensä. Vallankumoukselliset saivat siitä aika pian tarpeekseen, ja häkki heilahti uudelleen.
Linnakeikka 3: Viimeinen solvaus[8][muokkaa]
Markiisi de Sade vapautui vankeudestaan, kun hänet vankilaan passittaneet vallankumoukselliset joutuivat... (Hikipedia pyytää anteeksi taukoa, joka johtuu paskaisesta naurusta) vallankaappauksen kohteeksi ja päätyivät samoihin selleihin kuin uhrinsa[9]. Markiisi oli siis vapaa tallomaan katuja.
(Alkaa jo säälittää miten tämä päättyy, vai mitä?)
Markiisi de Sade päätyi taas kerran vankilaan aiheuttamansa tuohtumuksen ja mielipahan takia. (Tällaista ei voi keksiä päästään.) Hän löysi itsensä mielisairaalasta, josta hän tosin vasta pääsi oikeuksiinsa, tekemällä potilaiden avulla itse kirjoittamiaan mielipuolisuuden ylistyksiä. (Nykypäivänä tämä mielisairaalan itse itsensä hullujen johtajaksi nostamaa sekopäätä kutsuttaisiin kai välillisellä valinnalla asetetuksi Suomen pääministeriksi.)
Hän kuitenkin vielä kerran pääsi pakenemaan nerokkaalla menetelmällä, nimittäin vikittelemällä yhden vankilan työntekijöistä. Pahaksi onnekseen hän ikuisessa haureudessaan ei tajunnut vikittelevänsä Neiti Giljotiinia, ja hänen pakonsa mielisairaalan painajaisesta tarjosi hänelle Nukkumatti.
Sadistista kamaa[muokkaa]
Eihän kukaan hittoakaan jaksa ikinä kiinnostua siitä, että Markiisi de Sade oli jokin oikea heppu, joka hengitti tavalliseen tapaan ilmaa, eteni urallaan ja... pervoili joka paikkaan. Kuten todettua, ihan perus heppu hän oli.
Mitä nyt sattui, että hän päätyi teoksillaan melkeinpä perustamaan koko maaperän, josta versosi myöhemmät dekadenssin tökeröt hajut ilmoille. Pientähän se vain oli.
Minä en ole hullu vaan maailma on[muokkaa]
Markiisi de Saden aikalaiset erehtyivät ensin ylistämään miehen neroutta, kun he erehtyivät kuvittelemaan miehen tekstejä maailman imukykyisimmäksi vessapaperiksi.
Kun aikalaiskriitikot tajusivat, että mieshän olikin tosissaan kirjoittanut papereille tarinoita, joissa oli kaikenlaista hullua, muun muassa paskaakin, niin he päätyivät vähän korjaamaan ajatuksiaan puhtoisempaan suuntaan. (Muistettiinko jo mainita, että Markiisi oli linnassa vähän tuon tuosta?)
Nykyaikaisemmat kirjoittajat ovat sen sijaan kuvanneet teoksia ”tylsiksi ja itseään toistaviksi”[10]. Hikipedian eräiden tutkimuslinjojen mukaan tämä todistaa ainakin, että nykyaikaiset kriitikot ovat kaikki luultavasti joko alati erehtymässä siitä, mitä ovat lukemassa, tai heidän on pakko olla kännissä oikeastaan koko ajan. (Kännin osalta epäilyt alkoivat tosin jo kriitikon uran valitsemisesta.)
Markiisin teokset[muokkaa]
De Saden teoksissa pääajatus on yhtä yksinkertainen kuin vasaran lyöminen naulaan: maailma on aika kakkainen paikka.
Koska melkein kuka tahansa voi muistaa sen, miten ensimmäisen kerran löi ohi naulasta, on Markiisin teoksia kuitenkin kohdeltava eräänlaisena äärimmäisyyksiin vietynä tutkimuksena maailman syvemmistä olemuksista. Tarinoissa on myös opetuksensa, mutta ne voidaan tiivistää yhteen virkkeeseen: Jos sinä käyttäydyt kuin pyhimys, sinua tullaan kohtelemaan kuin huoraa.
Hänen teostensa suurimpana ongelmana on se, että niitä pidetään liian kamalina, jotta kukaan voisi saada niistä seksuaalisessa mielessä kynttilänsä pystyyn, mutta samaan aikaan ne ovat liian pitkäpiimäisiä, jotta niissä olisi mitään paperille painetussa mielessä asiallista. De Sade jättäytyykin samanlaiseen epäselvään tilaan kuin Schrödingerin kissa, äidin pullien resepti sekä se, minne kaikki sukat aina joutuvat matkalla pyykkikorille. (Fox Mulder ja Dana Scully ovat asiasta yhä täysin ulalla.)
De Sadea on myöhemmin alettu pitää mahdollisesti osittain väärinymmärrettynä nerona, sillä jokainen biologiasta ja luonnon kiertokulusta mitään ymmärtävä huudahtaa heti kuvauksen kuultuaan ”tuotahan se elämä helvetti sentään on!”
”Olen de Sade, kultapoitsu”[muokkaa]
Markiisi de Saden pää ei Hikipedian toistuvista pyynnöistä huolimatta suostunut vastaamaan siihen, oliko hänen vapauden kaipuunsa kaiken siitä seuranneen sekaannuksen ja pahan maineen arvoista. (Häneltä irtosi itse asiassa vain todella leveä ja ylihedonistinen hymy, mikä ei ehkä ollut ihme, koska hymy oli näyttänyt venyttävän kaikki nahat pois naamalta kallon päältä.)
Goottipiireissä tätä miestä pidetään eräänä kirjallisuuden ensimmäisistä hepuista. Joidenkin mielestä mies on jopa ensimmäinen vakavasti otettava goottikirjailija. (de Saden kunniaksi joku päätti raiskata ajatuksen "vakavasti otettava".) Iso kina onkin menossa, oliko hän perverssi goottilaisuuden luoja vaiko goottilaisuuden edustaja, joka sattui nyt vain olemaan perverssi.
Hikipedian kysymys asiaan on yksiselitteinen: Mikä ero niillä muka edes on?
(Ilmeisesti gootit ottivat tämän oletuksen pahalla, sillä he ovat uhanneet kerääntyä joukoittain Hikipedian lähimmän fyysisen elementin luokse masentelemaan asiasta ja nuokkumaan eteerisesti paikoillaan. Ihan tässä on melkein huutaa kauhusta.)
Saden vaikutus ajattelun historiaan[muokkaa]
No joku Camille Paglia, eikä se ole kovin tolkuissaan.
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Eikä sitten yhtään kitinää. Ei ole aavistustakaan onko kuvassa oikeasti mies itse, mutta pyhään kuvatekstiin tuleman jokaisen luottaman!
- ↑ Jollei sitä itsestään tajua niin ei varmaan kannata mennä Wikipediaa kauemmas että saa selville mistä osa näistä tiedoista on kaivettu.
- ↑ Te ette ole tainnut koskaan osallistua oikeaan synnytykseen? Se ei ole mikään komediasarjan jakso, jossa kiljutaan ja sitten lapsi teleporttaa syliin.
- ↑ Toivon mukaan Napoleon ei kierähdä haudassaan. Poikkeukset vahvistavat säännön, eikös se niin sanota?
- ↑ Suurin osa alla olevista tiedoista on lainattu Gavin Baddeleyn ”Goth Chic – Johdatus pimeän puolen estetiikkaan -teoksesta.”
- ↑ Vapaa. Tukehtukaa ironiaan. (Jos tuo nyt sitten taaskaan oli oikea kohta puhua ironiasta...)
- ↑ Ette usko? Lukekaa ”Goth chic”. Elämä, mikä iso vitsi.
- ↑ ”Alaston ase” -leffatrilogia. Katsokaa jos ette jo ole
- ↑ Tuon nyt on pakko ainakin olla ironiaa!
- ↑ Gavin Baddeley; ”Goth Chic”, sivu 26. Piti lukea helvetti ainakin kuusi kertaa että pystyi asian tänne lainaamaan.
Katso myös[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- http://en.wikipedia.org/wiki/Marquis_de_Sade Wikipedia halusi ehdottomasti tapella tästäkin aiheesta. Jos kielipää ei taivu niin asiasta on olemassa myös hemmetin paljon typistetty suomalainen versio.
- http://www.imdb.com/title/tt0180073/ Hauska ”dokumentti” hepusta.