Tiede™

Hikipediasta
(Ohjattu sivulta Tiede)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Thumb.png
 Tämä on lupaava sivu.

Tiede™ on tutkimusta ... mistä se nyt sitten olikaan, en tiedä, tieteentekijätkin™ ovat erimielisiä ja asia on vaikea selittää, mutta tämä asia on tieteellinen™, koska se on minusta totta.

~Kaikki

Tiede™ on sana, jota käytetään aina, kun jokin asia on sinun mielestäsi totta. Koska näin on, tiede on uskonnollinen liike, jonka jäsenet ovat skientistejä. Nykyajan tiedemiehistä™ lähes kaikki ovat "skientistejä", mikä on huolestuttavaa. Tieteen™ dogmistosta päättää tieteen kirkko, jota kutsutaan nimellä "tiedeyhteisö™". Tämä tarkoittaa, että ne yliopistoon lusmuamaan jääneet ihmiset, eli tiedemiehet™, jotka osaavat huutaa koviten, joilla on eniten kavereita ja joilla on eniten rahaa, keksivät, miten universumi toimii ja miten tämän pohjalta rakennetaan toimiva televisio. Tiedeyhteisö™ päättää tällä mekanismilla, ketkä kuuluvat yhteisöön ja ketkä rikkovat seurakunnan dogmeja vastaan.

Tiede™ on erittäin menestyksekäs, koska se vetoaa uteliaisuuteen ja ahneuteen. Se kertoo juoruja ja penkoo hautoja ja lähes mitä tahansa muita mieltä kutkuttavia jännittäviä asioita. Se myös lupaa, että löydetään uusia asioita, jotka helpottavat elämäämme. Eipä ihme, että kaikki haluavat olla skientistejä.

Käsite "tiede™" on Uskonnollisen Teknologiakeskuksen tavaramerkki. Sen väärinkäytöstä tuomitaan ikuisesti herjattavaksi julkisesti niin radiossa, televisiossa, lehdistössä kuin IRC-Galleriassakin. Tiede™-termin väärinkäytöstä seuraa masennusta, mielisairautta, syöpää ja muita ongelmia.

Tieteen™ historia[muokkaa]

Tiede™ sai alkunsa, kun kivikauden ihminen keksi tulen. Hän keksi, että tuli näyttää kauniilta ja että sitä ei voinut syödä eikä myydä. Sillä paloivat paikat myös poroksi erittäin näppärästi. Kun tuli säilöttiin puun alle, seuraavana päivänä tulta eikä puuta löydetty mistään. Sillä kukaan ei vielä ollut keksinyt palokuntaa.

Tällöin, varhaisvaiheessaan, tieteellä™ oli valtaa, koska kuun vaiheet vielä näyttivät Jumalan tahtoa ja ennustivat tulevaisuutta. Siinä kitkutteli ihminen, kehitellen horoskooppeja ja uskontoja, ja siinä sivussa kehittyi tiede™. Syntyi muinaisia legendoja. Esimerkiksi se äijä, joka länttäsi itsensä kylpyammeeseen ja keksi, että vettä valuu ulos saman verran, kuin mitä se itse vei tilaa. Se oli sellaista Heuréka-tiedettä™, jota tehtiin yksilöiden aivoissa.

Tämän jälkeen tiede™ yhtenäistyi katollisen kirkon toimesta, ja roviosta tuli keskeinen debatointiväline. Tieteen™ tavoite oli olla yhtenäistä ja sopusoinnussa Raamatun kanssa. Ateisteista ja empiirikoista ei pidetty, kun Galileo Galilei rakensi kaleidoskoopin ja näki pyöriviä värejä, suuttui katollinen kirkko, haukkui Galileita naturalistiksi ja pakotti tätä syömään sanansa julkisesti.

Kaikki meni hyvin siihen asti, kunnes teologit keksivät, että Jumala on tosi, joten vapaasta tutkimisesta ei voi olla haittaa; Jumalan totuuttahan he kuitenkin tutkisivat. Tältä pohjalta he huusivat "sapere aude", 'uskaltakaa ajatella'. He pettyivät, kun ihmiset tottelivat ja valtaosasta tuli ateisteja, empiriristinaturalisteja ja muita. Tiede™ sai kuitenkin paljon uusia tutkimussuuntia, ja osa jopa väittää, että tiede™ alkoi tästä. He kuitenkin unohtavat tulen, kylpyammeen ja noitaroviot.

Uudistuksen myötä eräs Newton heitti kolikolla ryhtyäkö teologiksi ja tuottaa täydellinen Jumalatodistus vai ruvetako tiedemieheksi keksimään gravitaatio. Tulos oli klaava, joten hänestä tuli tiedemies, joka näki omenan putoavan maahan ja päätteli tästä, että omenat eivät pomppaa ylöspäin. Sellainen virtuoosi oli Newton.

Sitten tiede™ sai glamouria. Tuli kuvia Pasteurista ja muista herroista, jotka vakava ilme naamallaan seisovat koeputken edessä. Olivat niin arvokkaita. Tiede™ oli luonnontiedettä™, lakitiedettä™ ja kielitiedettä™ ja mitä muita niitä vastaavia nyt olikaan. Ja tieteestä oli silloin hyötyä. Pasteur keksi säilykkeet, joista on hyötyä.

Tässä vaiheessa tiede™ alkoi tavallisen ihmisen silmissä muistuttaa hulluutta: Jos mies mittasi mitalla sitä kuinka kaukana raja oli naapurin seinästä ja jos talvella matkaa seinästä on useampia mitallisia kuin kesäisin, niin päätteli mies että naapuri oli siirtänyt rajaa salaa. Tiede™ taas teki sen että oli aivan normaalia vedota siihen että mitta oli talvisin lämpölaajenemisen vuoksi lyhyempi kuin kesäisin, Ennen tälläisestä olisi suoraa sanottu hulluksi ja annettu sähköä lääkkeeksi, mutta tässä vaiheessa tilanne muuttui täysin järkeväksi. Tämä jatkui ja tätä kautta tieteestä™ katosikin arvokkuus, tuli jos jonkinlaista. Kenellä oli takinnappia auki. Wolfgang Paulin kielenkäyttö oli törkeää, ja Albertillakin oli tukka kampaamatta ja kieltään se näyteli kuin KISS-yhtyeen basistilaulaja Gene Simmons. Ja muutenkin tieteet muuttuivat. Tuli liikuntatiedettä™ ja hoitotiedettä™ ja musiikkitiedettä™ – vaikka aina olivat pelimannit soittaneet jenkkaa ilman, että olivat mitään tiedettä™ käyneet.

Sittemmin tieteestä™ on tullut arkista ja täysin glamouritonta. Televisiossa näytetään, kuinka nörtin näköinen tutkija istuu koneen ääressä ja haroo klimppistä tukkaansa – on osalla jopa rengas korvassa, vaikka miehiä ovat olevinansa. Sellaisia ihmisiä, että Pasteur olisi kääntynyt haudassaan (jos vielä eläisi). Eivätkä ne tiedemiehetkään enää ole yhtä mieltä mistään. Yhden mielestä porkkana on terveellistä ja toisen mielestä se aikaansaa syöpää – tai ainakin tekee keltaiseksi. Yksi tahtoo tutkia UFOja, ja toinen ei usko, että niitä edes on.

Ja kun ennen tehtiin tiedettä™ hyödyn vuoksi, ei nykyään enää: Jos sinua kiinnostaa saada kusiaispesä ruokakomerosta pois, niin tiedemies, joku "myrmelologi", tulee kertomaan sinulle, kuinka monta niitä kusiaisia on Suomessa ja että muurahaisilla ei ole verenkiertoa tai keuhkoja ja että miten niiden vatsa on kaksiosainen (vatsa pesälle ja vatsa itselle). On käynyt niin, että siinä missä luolaihmiset käänsivät aamuisin kylkeä, me heräämme herätyskelloon, vaikka meillä on tieteen™ meille suoma teknologiamahti apunamme. Ja joskus moottoroidut pyöröovet menevät rikki ja joku jää teknologian vangiksi. Tieteen™ vaikutuksesta elämä muuttui täysin. Ennen se oli kauheaa, mutta ihmisen kokoista kitkuttamista, jossa iltaan asti selviäminen on voitto. Mutta ongelmatkin olivat käsitettävän kokoisia ja niihin riitti yksinkertainen ja jopa väärä vastaus. Ja silti tultiin toimeen. Mitenkuten.

Nykyään tieteessä™ tutkitaan kaikenlaista, oli siitä hyötyä tai ei. Mutta toisaalta, eihän mikään estä sitä, että tiedettä™ vain hauskuuden vuoksi. Hyödyllä tiedettä™ on vaikeaa perustella, sillä esimerkiksi tähtitieteestä ei ollut hyötyä muulla alalla kuin tähtien tiirailussa. Ei se maapallolaista hyödytä tietää kvasaarien toimintaperiaatetta tai Jupiterin kuiden ratoja ja massoja. Jogurtin hinta pysyy samana vaikka tähtitieteilijät™ löytävät vielä yhden eksoplaneetan. Eli siinä sitä vain kokonainen tieteenala™ on olemassa pelkästään ihmisen turhan uteliaisuuden tyydyttämiseksi ja kosmisten kysymysten ratkaisemiseksi. (Ja hienostuneempi fysiikkakin kykenee lähinnä teoretisoimaan vanhoja fysiikan teorioita paremmin sellaisia, suorastaan vandaalismielisiä kysymyksiä, kuten "Kuinka suurella nopeudella on ajettava punaisia liikennevaloja päin jotta ne näyttäisivät vihreää?".) Mutta toisaalta; Vaikka kissanpoika, ruusu, tai Wikipedia eivät ole hyödyllisiä, on niillä olemassaolon oikeus. Näin on tietysti tieteilläkin™, vaikka veronmaksajasta tuntuukin joskus ikävältä maksaa 4 € vuodessa avaruustutkimukseen – sillähän saisi jo yhden oluen!

Tieteellisen™ teorian vaiheet[muokkaa]

  • Teoria kiistetään.
  • Teorian merkitys arvioidaan mitättömäksi.
  • Maineen teoriasta saa joku täysin väärä henkilö.

Tieteen™ käytön mahdollisia sivuvaikutuksia[muokkaa]

  • Fakki-idiotismi
  • Aikuisikään jatkuva neitsyys ja poikuus
  • Selkopuheen korvautuminen jargonilla
  • Ylivertaisuuskompleksi tutkinnon alkaessa, alemmuuskompleksi tutkinnon päättyessä
  • Itsetuhoisuus erityisesti tohtoritutkintoa suorittavien keskuudessa

Katso myös[muokkaa]