Ydinsota

Hikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ydinsota on sodan ytimessä käytävä varsinainen sota, jonka ulkopuolella tapahtuu hämäys- vale- ja näennäissotaa ulkopuolisten huomion kiinnittämiseksi epäolennaisiin seikkoihin, kuten fissio- tai fuusioenergiaa käyttäviin taisteluvälineisiin ja niiden aiheuttamaan mediakohuun.

Historia[muokkaa]

Sotien ytimessä tapahtunut keskeisiin operaatiohin keskittynyt toiminta on ollut käytössä niin kauan kuin ihminen on sotinut, kapinoinut tai protestoinut.

Määritelmä[muokkaa]

Ytimekkäästi ilmaistuna kyseessä on suora toiminta, jota vain peitellään ulkoistetulla medialle markkinoidulla tapahtumasarjalla, joka sitten muunnetaan historiaksi kirjoittamalla sen oletettu tai arvioitu kulku ja seuraukset asiantunteviin medioihin kaikkien tavoitettavaksi. Juuri nyt luet sellaista.

Napoléon Bonaparte ylisuuren voitonmerkkinsä kanssa miettimässä millä peittelisi ydinsotaa Englannin kanssa, jossa tarkoitus oli vain rakentaa tunneliyhteys kanaalin ali, ja että Ranska saavuttaisi sillanpääaseman ilman ilmasiltaa.

Ydinsodan todellinen kulku ei koskaan päädy dokumentteihin, koska sen tarkoitus on ohjata ihmiskuntaa kohti suurempaa tulevaisuutta, jota ei voi paljastaa. Muutenhan historiankirjoitus kävisi tarpeettomaksi, eikä Suomen yliopistojen historian oppituolien haltijoiden (ei haltioiden, mikä täten haltioituneesti ilmoitettakoon) enää olisi mahdollista kiistellä historiatieteen, arkeologian ja kansanrunouden sekamelskaan piiloutuen omien käsitystensä paremmuudesta ja muiden tekemien tutkielmien kyseenalaisuudesta.

Ydinsotia[muokkaa]

Mainio esimerkki ydinsodasta on Kustaa Vaasan toiminta kirkonkellojen melun hillitsemiseksi. Hänen ydinsotansa oli katolisen kirkon ylivaltaa vähentämään suunnattujen poliittisten toimien peitossa, mutta tarkoitus oli ainoastaan alentaa jokasunnuntaista desibelitasoa valtakunnassa. Myös ydinsodan jatkotarkoitus oli taitavasti salattu; kukaan ei olisi aavistanut, että Kustaa aikoi tykittää armeijansa kirkonkelloista saadulla materiaalilla.

Toinen esimerkki on Neuvosto-Venäjän alkuvuosien ideologien maailmanvallankumousajattelu, jonka aikaansaaman kylmän ydinsodan tarkoitus oli edistää työläisten hallinnointia maailmassa, jossa ajeltaisiin ympäriinsä politrukeilla. Media kiinnitti huomionsa aivan vääriin asioihin, kuten auringonpalvontaan, muinaisesta Egyptistä omaksuttuun atonaaliseen patriarkaaliseen ajatteluun, ja sen seurauksena globaaliseen mursunviiksisten lätsäpäiden isälliseen luonteeseen ja siitä kirjoittamiseen.

Muuta[muokkaa]

  • Vietnamin sodan ydinsodassa oli kyse siitä, kuka saa syödä sukupuuttoon kaikki käärmeet viidakosta. Siitä myös nimi Viet-nam.
  • Korean sodan ydinsodassa pantiin aluksi jalalla koreasti.
  • Ydinsodan ydinsodassa on tarkoitus estää ketään osapuolta laukaisemasta ydinkärkiä.
  • Talvisodan ydinsodassa oli kyseessä Mainilan päästöjen hillitseminen historiankirjoituksen saastumisen ehkäisemiseksi.
  • Turun ja Tampereen sotien ydinsodassa ei ollut kyse yhtään mistään, sillä turkulaisilla ei ollut mitään ideologista strategiaa, vaikka aloittivat. Tamperelaisilla oli Teisko, Mansen ikioma Siperia. Poltetun Mansen taktiikkaa ei kuitenkaan sovellettu kivitaloihin.
  • Napoléon kävi ydinsotansa siitä, että hänet kruunattaisiin Ranskan kuninkaaksi, keisariksi, ja että Marseljeesista tulisi maan kansallislaulu. Venäjän-retki ja Egyptin valloitus olivat vain keino edistää ranskalaisten maantieteen ja arkeologian tuntemusta.