Katalonia
| |||
| Motto: ”¡Viva la Democraciá!” | |||
 Katalaanien yleinen käsitys heidän tasavallastaan
| |||
| Valtiomuoto | |||
| Hallitsija | Mariano Rajoy | ||
| Pääkaupunki | Barcelona | ||
| Viralliset kielet | Katalogi, espanja | ||
| Pääuskonnot | Nationalismi, Anarkismi, jalkapallo | ||
| Itsenäisyys | 2017 tai ensi juhannuksena | ||
| Valuutta | Turistit | ||
| Kansallislaulu | Els Pretadors | ||
| Katalonia on huhujen mukaan saanut ideologista tukea itsenäiseltä Kurdistanin tasavallalta | |||
Katalonia on itsenäinen tasavalta Iberian niemimaan koillis-rannikolla, joka katalaanien mukaan on kielellisesti ja kulttuurillisesti paljon rikkaampi kuin espanjalaisten häpeäkulttuuri. Katalonia on julistautunut itsensä itsenäiseksi kääpiövaltioksi Espanjasta monta kertaa, joista viimeisin itsenäistymisyritys lokakuulta 2017 tuotti tulosta, kun katalaanit äänestivät itsenäisyyden puolesta järjestämissään itsenäisyysäänestyksissä. Katalaanien asuttaman Katalonian nimi on tullut muinaisesta espanjan kielestä, joka tarkoittaa "piikkiä lihassa".
Katalonian itsenäistymishaaveet juontuvat Francon johtamasta Espanjasta, milloin Franco korosti maan yhteenkuuluvuutta. Hän halusi Espanjan kansalaisten pitävät yhtä heidän suurimpaa uhkaa, ranskalaisia vastaan. Poiketen Francon suunnitelmista katalaanit halusivat taistella yksinään ranskalaisia vastaan, sillä he väittivät olevansa taloudellisesti vakaita[1] puolustamaan silloista maakuntaansa. Franco vastusti kansakunnan pirstaloitumista, joten kesti lähes kolmekymmentä vuotta Francon jälkeen ennen kuin katalaanit saivat päättää maakuntansa asioista. Tämä ei tosin vieläkään tyydyttänyt katalaanien vapaudentarpeita, joten katalaanit jatkoivat itsenäisyyden havittelua itsemäärämisoikeuden turvin.
Katalaanien itsenäistyminen sai uutta tulta purjeisiinsa, kun katalaanit järjestivät äänestyksen itsenäistymisestä. Näissä vaaleissa saattoi äänestää kolmea vaihtoehtoa: Itsenäisyyden puolesta (Catalexit), autonomian puolesta (Catalremain) tai tyhjää[2]. Vastakkainasettelu oli samanlainen kuin vuoden 2016 kesäkuussa järjestetyssä Iso-Britannian EU-eroäänestyksessä, samoin kuin äänestysprosentti, joka oli molemmissa äänestyksissä alle puolet äänestysikäisistä kansalaisista. Tosin irtautuminen siirtoisännästä oli paljon traumaattisempaa briteille kuin katalaaneille.
Äänestyspäivinä Espanjan hallinto oli lisännyt poliisivoimia Katalonian alueilla, joiden oli tarkoitus ylläpitää rauhaa äänestyspaikoilla ja muilla alueilla varmistaakseen, ettei itsenäisyyden puolesta äänestävien ja sitä vastaan äänestävien välille ei syntyisi kahakoita. Monet katalaanit kuitenkin näkivät poliisit uhkana itsenäisyydelleen, joten katalaanit kävivät käsiksi poliiseihin, jonka seurauksena Espanjan poliisi joutui nostamaan valmiutensa korkeimmalle tasolle ja käyttämään kumiluoteja. Satoja katalaaneja loukkaantui yhteenotoissa, jota monet riippumattomat mediatalot uutisoivat Espanjan hallinon järjestelmällisenä poliisiväkivaltana.
Katalaanien äänestettyä itsenäisyyden puolesta Espanja kieltäytyi hyväksymästä katalaanien itsenäisyyttä, sillä se oli Espanjan perustuslain vastaista. Espanjan kielteisyyden taustalla on se tosiasia, että Espanja on riippuvainen Katalonian turismin tuottamista tulolähteistä, sillä Madridiin ja muihin rantakohteisiin perustettujen suomalaisreservaattien ylläpito on maksanut suuren osan valtion budjetista. Tästä syystä jokaisen keski- ja eteläeurooppalaisten tuomat tulot ovat tervetulleita Espanjan valtion kassaan. Katalonian tasavalta oli syntynyt, vaikka korkeammat tahot, kuten Espanja ja EU eivät hyväksyneet tätä julistusta. EU vastusti Katalonian tasavallan syntymistä, koska todennäköisesti Katalonia eroaisi EU:sta heti seuraavana päivänä liityttyään siihen, eikä EU:n maine saanut huonontua enää entisestään.
VäestöMuokkaa
Katalonian asukkaista suurin osa on katalaaneja, mutta joukkoon on myös mahtunut espanjalaisia ja oksitaaneja, katalaanien kielisukulaisia. Joskus katalaanien ja espanjalaisten välille tulee pientä eripuraa, kun katalaanit haukkuvat alu
TalousMuokkaa
Katalonian talous perustuu lähinnä Barcelonan turismiin, joka on ollut vetovoimaisinta kesäisin, milloin suomalaiset lomailevat enimmäkseen Espanjan puoleisessa Fuengirolassa. Toinen Katalonian päätulonlähde on jalkapalloseura FC Barcelonan oheistuotteiden myynti korkeaan hintaan eurooppalaisen jalkapallon ystäville.
ViitteetMuokkaa
- ↑ Heidän suurimpina tulonlähteinään oli Keihäsmatkat Pohjois-Euroopasta
- ↑ Äänestäminen kielteisesti ei ollut vaihtoehto, koska katalaanit mielsivät sen maanpetturuudeksi, jos ei äänestä minkään puolesta. Katalaaneista tyhjän äänestäminen ei ole väärin, se kertoo vain laiskuudesta politiikkaa kohtaan
| Perustajamaat: | Alankomaat - Belgia - Italia - Luxemburg - Ranska - Saksa |
| 1973 liittyneet: | |
| 1981 liittynyt: | Kreikka |
| 1986 liittyneet: | Espanja - Portugali |
| 1995 liittyneet: | Itävalta - Ruotsin autonominen kuningaskunta - Suomi |
| 2004 liittyneet, |
Kypros - Latvia - Liettua - Malta - Puola - Slovakia - Slovenia - Tšekki - Unkari - Viro |
| 2007 liittyneet, |
Bulgaria - Romania |
| 2013 liittynyt, |
Kroatia |
| Hakijamaat: | Albania - Katalonia - Kosovo - Makedonia - Moldova - Montenegro - Palau - Serbia - Turkki - Ukraina |
| Liittolaiset: | USA - NATO |
| Rahayksiköt: | Euro - Punta - Oravan nahka |