Muumilaakso
|
Tämä artikkeli ei ehkä ole paskaa, muttei se mikään loistavakaan ole. Pienellä työllä tästä artikkelista saa sellaisen. Jatkokeskustelua keskustelusivulla. |
| Muumilaakson keisarikunta | ||||
|---|---|---|---|---|
| ||||
 Moderni, muttei ammattimainen tulkinta maantieteestä. | ||||
| Valtiomuoto | Keisarikunta | |||
| Keisari | Muumipappa | |||
| Pääkaupunki | Muumilaakson maalaiskunta, hallitaan Muumitalosta | |||
| Muita kaupunkeja | Tuutikinjääkrypta, Eläintarha, Vesittynytteatteri | |||
| Pinta-ala – josta sisävesiä |
20 123km2 km² 10 321km2 | |||
| Väkiluku – väestötiheys – väestönkasvu |
666 000 (+eläimet) 0,069 / km² ± 0,5 % | |||
| Viralliset kielet | suomi, ruotsi, japani | |||
| Pääuskonnot | Muumienpalvonta | |||
| Valuutta | Vaihdantatalous (☆) | |||
| Elinkeinorakenne | maatalous 1 %, palvelut 4 %, teollisuus 5 % BKT:sta | |||
| Itsenäisyys |
noin 1850 | |||
| - Kansallissankari - Kansallisurheilulaji |
Muumipeikko piiloleikki | |||
| Kansainvälinen suuntanumero |
+02 (Turku) | |||
| Motto | Hyvä tavaton, mamma! | |||
| Kansallislaulu | Käy Muumilaaksoon | |||
Muumilaakso on Jansson-jumalien temmellyskenttä jossain Siperian ja Maarianhaminan välillä. Tarkka sijainti ja muoto riippuvat aihetta käsittelevän historiateoksen painotuksista. Muumilaakson ainoa rajanaapuri on Naantali.
Maantiede
Muumilaakson tarkkaa sijaintia ei ole pystytty määrittelemään, sillä muumilaaksolainen sivilisaatio on suhteellisen välinpitämätön historian ja maantiedon kaltaisia tieteitä kohtaan, vaikka laaksossa harjoitetaankin mm. teknisiä tieteitä ja biologiaa, kuten kasvioppia. Esimerkiksi Geoffrey Monmouthilaisen kronikassa Muumit ja suuri tuhotulva Muumilaaksoa kuvataan muun muassa seuraavasti: ”Joka paikka kuhisee outoja kasveja ja olioita, jotka kilpailevat siitä, kuka edustaa parhaiten ylijumala Toven eskapistisia pyrkimyksiä.” Samassa kronikassa mainitaan myös, että Muumilaakson alue vakautui sitä mukaa, kun Tove selvisi sotatraumoistaan. Lehtimetsä muuttui ajan kuluessa tuntemattomista syistä kuusimetsäksi, ja toiseksi viimeinen klassisista historiateoksista kuvaa Suomenlahden saaristoa. Tärkeää työtä alueen kronikoinnissa on tehnyt japanilainen tv-ryhmä, joka on onnistunut tallentamaan laaksosta ainutlaatuisia värikuvia ja lyhytfilmejä.
Yleisen ulkopuolisen käsityksen mukaan Muumilaakso on tosi yksinäisten vuorten ja meren rajaama maa-alue, joka on eristetty ulkomaailmasta yhtä tiukasti kuin asukkaiden arvomaailmakin. Meri-ilmasto ja Yksinäisten vuorten läheisyys eivät vaikuta alueen ilmastoon mitenkään. Toisaalta meren ja vuorten läheisyys eivät myöskään vaikuta alueen elinkeinoihinkaan mitenkään, joten on epäilty, vaikuttaako laaksossa mikään yhtään mitenkään. Ilmeisesti ei, sillä laaksossa voi pohjoisesta sijainnistaan huolimatta kasvattaa niin lihansyöjäkasveja, jättiläiskurpitsoja, viidakkoa kuin jykevää kuusimetsääkin.
Muumilaakso on ...
Jumalan valtakunnan esikuva koska, 1.Moos. 3:1–7 kertoo, kuinka mies ja nainen syntiinlankeamuksen jälkeen näkivät toisesensa alasti ja häpesivät tätä. Muumilaaksossa kaikki ovat alasti, ja jos heillä on vaatteita, niin he ovat enkeleitä, koska eihän maahan voi alasti mennä. Muumit eivät siis ole nudisteja, vaan Jumalan valtakunnan asukkeja.
Ja tätä teoriaa vahvistaa myös se, että muumit eivät käy kakilla eivätkä liho, sillä kaikki on mahdollista Jumalan valtakunnassa!
Tämän kaiken lisäksi muumit munivat aivan kuin linnut.
Ja se on kakkapää, joka tätä teoriaa koittaa kumota.
Historia
Muumilaakson historiasta tiedetään melko vähän, ja useimmat tiedot ovat epäluotettavia. Keskiajalla merirosvot kätkivät laaksoon paljon aarteitaan. Muumilaaksossa on ollut asutusta tiettävästi ainakin 1700-luvulta, sillä keskellä laaksoa sijaitsee tuohon aikaan rakenettu kartano.
Parhaiten tunnetaan erilaiset laakson rikasta biosfääriä ja koko olemassaoloa uhanneet katastrofit. Muumilaakso säästyi täpärästi pyrstötähden maahantulolta vuonna 1946. Muumilaakso oli lähellä upota vedenpaisumukseen vuonna 1954. Asukkaiden tavaroita ajautui jopa kymmenien kilometrien päähän. Myös poikkeuksellisen ankara talvi 1957–1958 oli lähellä vahingoittaa Muumilaaksoa. Muumilaaksoon päätettiin rakentaa loistorakennuksia ja pilvenpiirtäjiä vuonna 1985, mutta Mörkö säikäytti työnsä aloittelevat rakennusmiehet. Vuonna 1989 Muumilaakson pelättiin tuhoutuvan punaisen täysikuun takia, joskaan uhan realistisuudesta ei ole pitäviä todisteita. Itse muumilaaksolainen Noita on yrittänyt luoda ikuisen auringonpimennyksen laakson ylle, mutta tulokset ovat olleet korkeintaan välttäviä.
Asukkaat ja elinkeinot
Muumilaakson eläimistö on kirjavaa. Laaksossa asuu toiseksi eniten puhuvia eläimiä Suomen Turun jälkeen. Erilaiset virtahevon sukulaislajit, kuten muumit ja hemulit, ovat päälajeina ja vievät valtaosan elintilasta. Laaksoa asuttivat aiemmin myös silkkiapinat, muurahaisleijonat ja muut eksoottiset lajit, mutta valtalajien ennakkoluulot ovat tappaneet ne sukupuuttoon. Mikäli vierailija on liian normaali (ei esimerkiksi ratsasta pantterilla, on yli 30 cm mutta alle 2 m pitkä, käyttää vaatteita, ei saavu lentävällä lautasella), asukkaat keksivät äkkiä keinot hankkiutua tunkeilijasta eroon.
Alueen pääuskonnot ovat hyväuskoisuus ja taikauskoisuus. Sakramentteja ovat sokea luottamus kaikkiin laaksolaisiin ja muihinkin ja ovien pitäminen auki läpi yön. Vähemmistöuskontoja ovat mm.ateismi ja pakanuus, joihin kuuluvat Muumilaaksosta vain Mörkö ja Haisuli.
Toisin kuin sijainnin perusteella voisi luulla, Muumilaakson pääelinkeinot eivät ole kalastus ja kaivostoiminta vaan lonkanveto ja satunnainen muumilimonaadin valmistus (tuotannon vähäisyys on syy siihen, miksei sitä koskaan ole myyty puolentoista litran pullossa). Kalastaminen on vaikeaa kovan merenkäynnin takia, ja se täytyy tehdä laakson läpi virtaavassa purossa. Alueen tärkein teknologinen saavutus on öljylamppu, jota muumilaaksolaiset väittävät omaksi keksinnökseen. Laaksossa tehdään myös empiirisiä tutkimuksia esim. ilmailualalla. Yksinäisillä vuorilla harjoitetaan lisäksi jonkin verran noituutta ja astrologiaa, joista kumpikaan ei ole ikinä tuonut alas laaksoon mitään hyvää.
Japanilaisten kuvattua Muumilaakson temmelyksiä laaksoon on erittäin vaikeasti löydettävänäkin suuntautunut japanilaista turismia, jota ei kuitenkaan ole hyödynnetty taloudellisesti. Japsituristit tulevat kaukaa mm. shoppailemaan laaksossa käyttökelvottomalla taskurahalla Taikurin hatun riekaleita ja Nipsun ametisteja.
Heimot ja rodut
Ainoa syy, miksei Muumilaakso ole Jumalan luoman eläintarhan näköinen, johtuu evoluutiosta. Kaikille Muumilaakson roduille on yleistä se, että niiden esi-isät ovat karvan peitossa. Evoluutio tapahtuu siihen saakka, kunnes yksilö on karvaton. Valitettavasti eräät yksilöt ovat jääneet evoluutiosta jälkeen joko pahansuopuudestaan tai geenivirheestä. Valitettavasti harvinaisimpia eliölajeja oli hävinnyt Suuren loikkauksen jäljiltä. Rotujen piirteitä löytyy vielä nykyäänkin Halinallemaasta, Neuvostoliitosta ja Pingulantiasta. Poliisimestarin virallisen kannan mukaan laaksossa ei ole esiintynyt rasismia sitten feodalisten aikojen.
Hattivatit
- Pääartikkeli: Hattivatti
Yleinen ulkonäkö: Valkoisia, falloksenmuotoisia ja saavuttavat pituutensa huipun 30-senttisinä. Taksonomia tuntematon. Näyttävät pimeässä hohtavilta kondomeilta.
Kärsäkuonoiset
Ainoat tunnetut kärsäkuonoiset eli nenäapinoista kehittyneet eliöt Muumilaaksossa ovat Tiuhti ja Viuhti. Yleinen ulkonäkö: Nenäapinan geeneistä jäänyt suippo nenä, tukkaa ja matala olomuoto.
Kääpäkuonoiset
Yleisesti kääpäkuonoisten heimo tunnetaan mymmeleinä (Polyporaceae tridactylus), joiden syntyminen pohjautui laiskiaisten ja kääpien väliseen symbioosiin.[1] Alimpana tätä mymmeli-rotua edustaa Haisuli, joka ei ole päässyt eroon karvoituksestaan. Ilman karvoitusta monien muiden mymmeli-rotujen jäsenet joutuvat kulkemaan vaatteet päällä. Alkuperäinen kääpä pyöreys on voinut hävitä evoluution myötä. Ainoana mymmeli-rodun huippua edustaa Mörkö, joka kulkee ihon ihrasta eritetystä nahallaan jäädyttämässä kukkia.
Yleinen ulkonäkö: Ihmisen kaltaisia apinoita, eroavat ainoastaan nenän muodolla.
Tahmatassut
- Pääartikkeli: Hiktionary:T#Tahmatassu
Teräväkuonoiset
Yleisesti teräväkuonoisten heimo tunnetaan nipsuina (Rattus macropodidae), johon on jouduttu rotan ja kengurun sisäsiittoisuuden tähden. Rodulle on olennaista kengurun rotevat reisi- ja jalkalihakset, mutta taipuu ahneeksi ja araksi rotta-geenien tähden. Tiettävästi angstaava "koira" Surku on nipsu-rodun ainoa jäljelle jäänyt yksilö, joka kulkee nelinkontin.[2]
Yleinen ulkonäkö: Tavallisimmillaan ihon väri ruskeahko ja nenä kartellimainen.
Tylppäkuonoiset
Yleisesti tylppäkuonoisten heimo tunnetaan hemuleina, muumeina tai niiskuina (kaikkia yhdistää nimi Hippo potatis), joilla on erittäin rotupuhtaat juuret Afrikassa. Yhä nykyään Muumitalon takkojen takaa voi löytää heidän karvapeitteisiä esi-isiään, jotka ovat vetäytyneet sinne selviytyäkseen. Esi-iseistä seuraavat ovat hemuleita, joilla voi olla tuuheastikin tukkaa ja jotka käyttävät vaatteita. Niisku-rotu edustaa jo hemuleita uudempaa kehitysastetta, kuten nähdään tukan harvenemisesta pelkkään otsakampaukseen. Niiskuille on tavallista vaihtaa nahkansa väriä, jos he tuntevat mielialoja. Muumit ovat tylppäkuonoisten ns. "puhtaimpia yksilöitä", sillä he ovat vapautuneet ns. kaikista karvojen kahleista. Valitettava sukupuuton uhka on ajanut muumeja lisääntymään hemuleiden ja niiskujen kanssa. On mahdollista, että muumien ja niiskujen laaksossa tunnustetulle jaolle eri lajeiksi ei ole biologisia perusteita.
Yleinen ulkonäkö: Kaikkilla roduilla samanlainen pyylevä vartalo, hemulit eroavat vain kuonon pituudella muista.
Hallinto
Muumilaakson hallinto perustuu poliisijohtoiseen anarkiaan, jossa yksi varastaa ja muut unohtavat koko jutun. Muumilaaksoa käytetään usein esimerkkinä ei-kapitalistisesta vaihtoehdosta Ankkalinnassa saavutetulle hyvinvoinnille ja rikostilastojen alhaisuudelle; ainoastaan alueiden työttömyysluvut eroavat erittäin jyrkästi. Useat taloustieteilijät ovat ihastuneita, kuinka elegantisti muumilaaksolainen systeemi ratkaisee peliteorian avulla analysoidun vapaamatkustajan ongelman. Järjestelmä takaa – jotenkin – laaksoon vakauden, kunhan malliin ei päästetä ulkopuolisia.
Varsinaista taloutta ei ole; mikäli uusia tavaroita tarvitaan, niitä löytyy joko kellarista, maastosta lojumasta tai huuhtoutuneena rannalle.
Ulkopolitiikka
Muumilaakso on pitänyt vahvaa ulkopoliittista linjaa, oletettavasti etenkin sota-aikaan. Silloin Muumilaakson ja ulkomaailman välillä tapahtuu.
Kulttuuri
Kulttuuria tuotetaan huomattavasti enemmän kuin sitä kulutetaan. Molemmat toimet tapahtuvat ainoastaan laakson keskellä sijaitsevan sinisen tornitalon työhuoneessa suuruudenhullun alkoholistin toimesta. Teatteritarjonta rajoittuu lähinnä tsunamien aikaan. Talvisin järjestettävät lumenveistokilpailut päättyvät osanottajien mystisiin syväjäätymisiin, mikä on laskenut osallistumisintoa.
Matkailukohteet
Paikallisten harjoittama rasismi, erilaiset luonnonmullistukset ja tonttimaan korkea hinta eivät varsinaisesti tee Naantalista suosittua matkakohdetta. Sen sijaan kannattaa mennä Muumilaaksoon. Molemmissa on kuitenkin syytä välttää paikallisten katseita ja pihapiirejä.
Mikään matkatoimisto ei tarjoa suoria matkayhteyksiä Muumilaaksoon, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää omakustanteinen venematka. Kannattaa varustautua huolella, sillä alueelle johtava laivareitti on karikkoinen, kartat keskenään yhteensovittamattomia ja ainoan majakan hoito on ulkoistettu yli-innokkaalle pikkulapselle. Tämän kouluttajakaan ei viime näkemältä ollut kovin motivoitunut hommaansa.
Lähteet
- ↑ Katsos, kun laiskiaiset ei liiku mihinkään, leijautuu heihinkin itiöitä.
- ↑ Surku on Muumilaakson Jussi Halla-aho: se hamuaa arjalaisten sukulaissielujensa joukkoon, vaikka muistuttaa lähinnä säälittävää piskiä. Surku myös vikisee ärsyttävästi, vaikkei nillitäkään kaikkitietävästi.