Hyötytarhan varhaista satoa

Näin kesäkuun alussa puutarhamme tarjoaa satoa jo päivittäiseen käyttöön. Monivuotisista yrteistä ruohosipuli, timjami, mäkimeirami ja mintut ovat jo hyvässä kasvussa ja niistä ruohosipulia olen jo pakastanutkin silputtuna. Myös ilmasipulin varsia olemme keränneet lähes päivittäin esimerkiksi salaatteihin, kastikkeisiin, piirakoihin ja mureketaikinoihin. 

Parsan 'Gijnlim' juurakoita istutimme kolme vuotta sitten. Aiempina vuosina olen kerännyt niistä vain pari versoa lähinnä maistiaisiksi, mutta tänä vuonna parsat nousevat jo sen verran voimakkaina, että saimme niistä viisihenkiselle perheellemme maukkaat lisukkeet kahdelle aterialle. Mökkipalstallemme istutimme saman parsalajikkeen juurakoita viime kesänä, ja odotankin kovasti, että myös sieltä alamme saada kunnolla satoa. Parsa on nimittäin yksi suurista herkuistamme!

Juuri poimittu parsa 'Gijnlim' on todellista herkkua. Se voittaa maussa kaupan parsat mennen tullen.

Tänä vuonna parsat nousevat jo erittäin hyvin. Etualan parsasta ehdin jo katkaista pari versoa ennen kuvan ottamista.

Myös raparperi tarjoaa jo mukavasti satoa ja sitä on päätynyt niin piirakaksi, paistokseksi kuin kiisseliksikin. Myös pakastimeen pilkoin sitä jo ensimmäisen satsin. 

Nyt odotan, että hyötytarhan suorakylvöistä esimerkiksi nopeakasvuiset salaatit olisivat sen kokoisia, että niistä saisi jo reunoilta napsittua lehtiä ensialkuun vaikkapa leivän päälle.

Mukavaa torstaita!

Puutarhavierailulla: Avoimet Puutarhat -kohde Terttu ja Pekka Montosen puutarha, Jyväskylä, osa 1/3

Tänään aloitamme tutustumisen aivan ihanaan Avoimet Puutarhat -kohteeseen, jossa vierailimme pari vuotta sitten, nimittäin Terttu ja Pekka Montosen puutarhaan Jyväskylässä. Tästä puutarhasta löytyy runsaasti monenlaista ihasteltavaa, esimerkiksi lukuisia taidokkaasti muotoonleikattuja puuvartisia, kaunista kukkaloistoa ja sympaattisia kivimörköjä. Tervetuloa kuvakierrokselle tähän upeaan puutarhaan!

Takapihan yleisilmettä. Kaarevalinjaisia istutusalueita on runsaasti. Kuvan oikeassa reunassa korkeat tuijat on leikattu alaosastaan kapeammaksi. Taustalla kukkivat mm. alppiruusut.

Alppiruusujen edustalla istuu suloinen kivimörkö.

Koristeheinät nousevat näyttävinä, korkeina tuppaina nurmikon keskeltä.

Vierailumme aikaan kesäkuussa kukassa olivat mm. sinivaleunikot, keltaiset päivänliljat ja pikkusydämet.

Muotoonleikattuja puuvartisia löytyy puutarhasta lähes joka puolelta.

Muotoonleikattu tuijaryhmä

Tuijat ja kuuset ovat saaneet komeat muodot.

Kuusista on tehty kaunis, matala aita.

Tällä alueella kukassa ovat mm. valkoinen syreeni, jalopähkämö ja ruusut.

Rakennusten väliin jää tunnelmallinen kaistale, jonka kautta on kulku etu- ja takapihan välillä.

Lapsemme ihastuivat näihin sympaattisiin kivimörköihin.

Etupihalla suureen kivilohkareeseen oli kiinnitetty kivinen lyhty.

Takapihan puolella koristeellisten parsakasvustojen välistä pääsee kulkemaan vesiaiheelle ja suihkulähteelle.

Ensi viikolla jatkamme kuvakierrosta tässä ihastuttavassa kotipuutarhassa, jolloin luvassa on lisää kuvia mm. puutarhan yleisilmeestä ja upeista muotoonleikatuista puuvartisista.

Hyvää viikonloppua!

Mökkipalstan kasvilista

Olen jo aiemmin kertonut, että olemme pikkuhiljaa perustamassa mökkipalstallemme marja- ja hedelmätarhaa. Lisäksi kasvimaalle on tulossa mukava valikoima monivuotisia hyötykasveja. Sen verran monta taimea ehdimme viime kesän ja syksyn aikana palstalle istuttaa, että ajattelin kerätä sielläkin kasvavista lajeista ja lajikkeista oman kasvilistansa helpottamaan omaakin muistamistani. 

Tässäpä mökkipalstamme tämänhetkinen kasvilista:

- pensasmustikka 'Goldtraube', 'Chandler' ja 'North Country'
- omenapuu 'Valkealan Syys', 'Afrodita', 'Moskovan Päärynäomena', 'Pekka' ja 'Sokerimiron'
- ilmasipuli
- ruohosipuli
- parsa 'Gijnlim' F1
- karhunvatukka 'Sonja'
- puutarhamansikka 'Polka' ja 'Bounty'
- palstalla valmiina olleet musta-, puna- ja valkoherukat sekä karviaiset, joiden lajikkeita en tiedä

Ensi kesänä tavoitteenamme olisi täydentää monivuotisia hyötykasveja ainakin parilla luumupuulla ja ehkä kirsikoilla. Kasvimaalle siirrän joka tapauksessa omalta pihaltamme maa-artisokkaa. Sen lisäksi piparjuurta haluaisin sinne kasvamaan ja myös köynnöspinaatti kiinnostaa. Karhunlaukkaakin olisi kiva saada mökkipalstan kasvivalikoimaan. Kotipihaltamme sitä jo löytyykin, joten ehkä raaskin siirtää sitä pienen jakopalan täältä. Lisäksi minulla on lipstikan siemeniä odottamassa oikeaa kylvöajankohtaa, joten sitäkin on palstalle tulossa.

Mukavaa loppiaista!

Unelmana omavaraisempi elämä: Tunnelmia sadonkorjuun jälkeen

Nyt lokakuun ensimmäisenä maanantaina on taas aika kirjoitella omavaraisuusaiheisen postaussarjan merkeissä. Tänään aiheena ovat tunnelmat sadonkorjuun jälkeen ja metsästykseen liittyvät asiat. Niiden lisäksi postauksen lopusta löytyy jälleen pientä päivitystä omavaraisuussuunnitelmiemme etenemisestä. Näitä postauksia koordinoivat Tsajut ja Korkeala.

Viime viikonloppuna herkuttelimme mm. porkkanoilla, kyssäkaalilla, mangoldilla, punajuurilla ja perunoilla.

Postailinkin viime viikolla vähän sadonkorjuukuulumisiamme. Olemme keränneet satoa puutarhamme pitkin kesää ja suurin osa hyötytarhan antimista onkin jo päätynyt joko lautaselle tai säilöön talven varalle. Jonkin verran porkkanoita ja perunoita on vielä maassa, ja niitä nostamme tässä lokakuun aikana sitä mukaa, kun niitä käytämme. Myös mangoldia löytyy vielä laatikoista ja senkin jäljellä oleviä lehtiä napsimme suoraan pöytään. Lisäksi maa-artisokat ovat nostamatta vielä kokonaan, mutta niitä ehtiikin käyttää hyvin tässä loppusyksyn aikana, ja osan jätämme joka tapauksessa kasvattamaan satoa ensi vuodelle.

Kesäkurpitsaa 'Diamant' F1, patty pan -kurpitsaa 'Sunburst' F1, avomaankurkkuja, lamopinaattia ja silpoydinherneitä

Tämä vuosi oli puutarhassamme erityisen hyvä mm. herneiden ja parsakaalien kannalta. Herneiden satokausi jatkui meillä todella pitkään, ja viimeiset silpoydinherneet poiminkin vasta syyskuun lopussa. Pettymyksen tuotti itselleni uusi parsakaalilajike 'Romanesco Natalino', jonka taimet kyllä olivat todella voimakaskasvuisia, mutta kukintoja ne eivät tehneet lainkaan. Onneksi jo aiemmilta vuosilta tutut parsakaalit 'Premium Crop' F1 ja 'Miranda' puskivat nuppujaan sitten senkin edestä. Kurpitsojakin tuli hyvin, ja niitä on useita sisällä odottelemassa käyttöä tässä syksyn tai alkutalven aikana. 

Parsakaalia söimme kesän aikana lähes viikoittain, sillä parsakaalit 'Premium Crop' ja 'Miranda' tulivat satoikään eri aikaan ja kumpaakin minulla oli kasvamassa useita taimia. Satokautta pidensivät sivukukinnot, joita riitti syyskuun loppuun asti. Kuvassa parsakaali 'Premium Crop' F1, ilmasipulia, kasvihuonekurkku, kesäkurpitsa ja kulhollinen basilikaa.

Oman pihan perunoita meillä on ennenkin vaivannut rupi, ja sama homma oli tänäkin vuonna. Mökkipalstallemme keväällä perustamallamme kasvimaalla kasvaneet perunat sen sijaan olivat ihan priimakuntoisia, joten sieltä nostimme perunaa myös varastoitavaksi talveksi. Myös sipulit onnistuivat siellä hyvin, kun kotipihallamme niihin iskevät sipulikärpäsen toukat vuodesta toiseen, vaikka miten yritän niitä suojata. Saimmekin mökkipalstamme ansiosta nyt ensimmäistä kertaa myös sipuleita aina varastoitavaksi asti.

Kasvihuoneissa tomaatteja tuli tänä vuonna ennätysmäärä. Muutama kilogramma niitä on vielä sisällä pikku hiljaa kypsymässä, joten omia tomaatteja riittää ilokseni vielä lähiviikoille. Myös kasvihuonekurkut onnistuivat tänä vuonna todella hyvin. Munakoisoja kasvatin ensimmäistä kertaa ja niistä lajikkeet 'Rotonda Bianca Sfumata di Rosa' sekä 'Famers Long' F1 tuottivat satoa. Niitä kasvatan varmasti jatkossakin. Sen sijaan vesimeloneja emme saaneet ollenkaan, sillä taimet jostain syystä vain juroivat eivätkä lähteneet tänä vuonna kunnolla kasvuun. 

Tomaatteja, sokerimaissin tähkä 'Golden Bantam', munakoiso 'Rotonda Bianca Sfumata di Rosa', chilejä, paprikoita ja muutama ananaskirsikka

Monivuotisten hyötykasvien kannalta tämä kesä oli myös ihan hyvä. Omenoita tuli vähän vähemmän kuin viime vuonna ja pihlajanmarjakoi teki jonkin verran tuhoja. Silti omenaa riitti mehustettavaksi asti. Luumupuumme sen sijaan tekivät nyt ensimmäistä kertaa kunnon sadon, ja vaikka olemme popsineet luumuja urakalla niin tuoreena kuin piirakoissa ja paistoksissakin muutaman viime viikon aikana, jäi niitä runsaasti myös pakastettavaksi.  

 

Luumuvuosi meillä oli todella hyvä. Tässä yhden iltapalan naposteluluumut.

Sadonkorjuutunnelmien lisäksi toinen tämän kuukauden aiheista on metsästys, ja siitä kirjoitankin tähän nyt vain lyhyesti. Itse emme metsästä, meiltä sitä taitoa ei löydy. Lapsuudenkodissani oli kuitenkin usein riistaruokaa, sillä isäni ja isoisäni olivat innokkaita metsästäjiä. Minua onkin vähän harmittanut, että riistaruoat ovat jääneet meillä nyt kovin vähäisiksi, sillä raaka-aineet ovat olleet lähinnä sitä, mitä kaupasta on joskus sattunut löytymään. Nyt kuitenkin miehellä on uusi työkaveri, joka harrastaa metsästystä ja vaihtaa mielellään lihaa meidän hunajaamme. Eilen herkuttelimmekin ensimmäisellä tällaisen vaihtokaupan myötä saamallamme jäniksellä, josta tuli ihana paisti kyssäkaaligratiinin kaveriksi. Voi, miten iloinen olinkaan tästä herkusta, joka toi lapsuuden maut mieleen! Lapsetkin tykkäsivät jänispaistista kovasti ja sitä on nyt onneksi luvassa lisääkin. Myös sorsaa meillä on nyt  pakastimessa odottamassa käyttöä.

Sitten vielä ihan lyhyesti juttua omavaraisuussuunnitelmiemme etenemisestä! Mökkipalstallemme olemme tosiaan syksyn aikana puuhanneet puutarhamyymälöiden ale-taimista marja- ja hedelmätarhaa. Palstalla jo olleiden herukoiden ja karviaisten lisäksi siellä on nyt jo ihan mukavan kokoinen mansikkamaa, pensasmustikoita, karhunvatukkaa ja muutamia omenapuita. Myös kasvimaata olemme laajentaneet, ja sitä on tarkoitus suurentaa kevättä varten vielä lisääkin. Omalta pihaltamme siirsin sinne ilmasipulia ja alennusmyynnistä löytämämme parsat saivat oman lohkonsa. Myös talvivalkosipulia on tarkoitus istuttaa sinne vielä lähipäivinä.

Mökkipalstallamme kasvaa nyt myös parsaa 'Gijnlim', joka on sama lajike kuin kotipuutarhassammekin.

Kotipihallamme tämän hetken pääprojektimme on maakellari, joka on vielä pahasti kesken. Betonirakenteet ovat jo paikoillaan, mutta niiden peittäminen maamassalla on vasta alkuvaiheessa. Maamassat kellarin päälle tulevat nimittäin kesäkeittiön edustalla olevasta kaivannostamme, josta lapio- ja kottikärripelillä siirämme maata kellarin luo sitä mukaa, kun kaivamistyöt etenevät. Postailen tästä kellariprojektista vielä syksyn aikana tarkemmin, kunhan siitä on enemmän kerrottavaa.

Aiemmat postaukseni omavaraisuusaiheeseen yhteispostaussarjaan liittyen:

- Syyskuu: Hävikin vähentämistä
- Elokuu: Puutarhamme maatiaiskasveja
- Heinäkuu: Paras säilöntäohjeeni
- Kesäkuu: Villiyrttisuosikkejani
- Toukokuu: Inspiraatiota omaan puutarhaan
- Huhtikuu: Kasvimaan TOP5
- Maaliskuu: Miten lisätä omavaraisuutta?
- Helmikuu: Mehiläistarhausta - mehiläistarhaajan vuosi
- Tammikuu: Suunnitelmia vuodelle 2022
- Aiempien vuosien omavaraisuussarjan postaukset

Tässä vielä lista muista tämän kuukauden yhteispostaukseen osallistuneista blogeista:

Vyöhyke 1: Nina Sointu, Jovela, Kakskulma

Vyöhyke 2: Oma tupa, tontti ja lupa, Sarin puutarhat, Pilkkeitä Pilpalasta

Vyöhyke 3: Tsajut, Rakkautta ja maanantimia, Villa Varmo, Kohti laadukkaampaa elämää, Sanni ja farmi

Vyöhyke 4: Korkeala

Vyöhyke 7: Korpitalo

Kaikkea hyvää lokakuuhusi!

Mökkipalstan hedelmä- ja marjatarha sekä kasvimaa

Viime viikonloppuna ahkeroimme jälleen mökkipalstallamme, jonka monivuotisten hyötykasvien valikoimaa aiomme laajentaa siellä jo olleiden noin 25 herukka- ja karviaispensaan lisäksi. Haaveenamme on marja- ja hedelmätarha, josta riittäisi monipuolisesti ja runsaasti erilaisia herkkuja niin tuorekäyttöön kuin säilöntäänkin, ja lisäksi kasvimaalle on tarkoitus saada erilaisia monivuotisia kasviksia yksivuotisten kaveriksi. Tällä kertaa istutimme puutarhamyymälöiden alennusmyynneistä löytämiämme omenapuita ja pensasmustikoita. Lisäksi perustimme kasvimaalle parsalohkon ja nostimme sieltä jälleen myös perunaa kotiin muutaman viikon tarpeiksi. Osa perunoista jäi vielä maahan ja tarkoitus olisikin nostaa ne seuraavalla käyntikerralla varastoitavaksi talvea varten.

Pensasmustikoita 'Chandler', 'North Country' ja 'Goldtraube' istutimme nuotipaikan läheisyyteen. Niiden takana kuvan keskellä on puutarhastamme siirtämämme karhunvatukka 'Sonja'. Kuvan vasempaan reunaan on jatkossa tulossa puutarhavadelmarivistö. Kuvan ottamisen jälkeen suojasimme pensasmustikat verkoin, mutta jatkossa tarkoitus olisi rakentaa koko tämän alueen kattava yhtenäinen verkkoaitaus suojaamaan pensaita mm. jäniksiltä ympäri vuoden.

Syysomenapuu 'Valkealan Syys' aloittelee hedelmäpuutarhaa. Sen takana näkyy vielä pieni risukkoalue, jonka raivaamme pois seuraavalla käynnillämme. Hedelmäpuutarhan alue on avoin oikealle päin, joten tuon pienen risukon raivaamisen jälkeen puilla on aurinkoinen paikka ja hyvin tilaa kasvaa. Tämän lajikkeen lisäksi hedelmäpuutarhaan istutimme myös talviomenaa 'Afrodita'.

Kasvimaata laajensimme parsan kasvatusta varten. Parsan juurakot suositellaan istutettavaksi keväällä, mutta löysimme alennusmyynnistä parsan 'Gijnlim' astiataimia, jotka pääsivät nyt tänne kasvamaan. Samaa lajiketta meillä on kotonakin, ja olemme tykänneet siitä kovasti. Parsan takana sojottaa kotipihalta siirtämiäni ilmasipulin varsia.

Parsa 'Gijnlim'

Seuraavalla käyntikerralla loppujen perunoiden nostamisen lisäksi meillä on suunnitelmissa tehdä kasvimaan luo maa-artisokalle oma lohkonsa, istuttaa talvivalkosipulit ja lisäksi laajentaa kasvimaata valmiiksi ensi kevään kylvöjä varten. Myös verkkoaitaus pensasmustikoiden ympärille olisi tarkoitus rakentaa silloin. Palailenkin palstan kuulumisiin vielä lähiaikoina uudemman kerran.

Mukavaa tiistaita!

Sadonkorjuupuuhia

Meillä satokausi alkoi jo varhain mm. villiyrttien, raparperin ja yrttitarhan ansiosta. Nyt heinäkuun aikana suuri osa kasviksistamme tulee lautaselle jo oman hyötytarhan puolelta, ja kurkunkin suhteen olemme olleet omavaraisia jo muutaman viikon. Mansikkasato oli tänä vuonna hyvä, ja homeisia marjoja ei juurikaan ollut. Pinaattikiinankaalia taas olemme usean vuoden yrityksen jälkeen päässeet maistamaan ensimmäistä kertaa, tosin vasta yksittäisiä lehtiä olen poiminut, en vielä kokonaista kerää. Myös chilit ovat viihtyneet pihalla ruukuissaan ja satokausi alkoi niiden osalta ennätysvarhain, jo kesäkuun puolella. Tässäpä lisää sadonkorjuukuulumisiamme kuvien muodossa!

Mansikkasato oli tänä vuonna erityisen hyvä. Omia puutarhamansikoitamme 'Polka' ja 'Bounty' keräsin noin kymmenen litraa ja vielä viimeisiä marjoja on puskissa jäljellä.

Nuorimmainen halusi esitellä samaan tyyliin metsämansikkasaalistaan. :) Meillä lapset ovat ahkerasti keränneet parin viime viikon aikana metsä- ja kuukausimansikoita ihan sellaisenaan naposteltavaksi, mutta myös mm. iltapuuron päälle.

Päivittäin hyötytarhasta löytyy jo kasviksia lautaselle. Tässä yhden lounaan raaka-aineita: sipuleita, porkkanoita, mansikoita, sokerihernettä 'Norli', kasvihuonekurkkua 'Obelix' F1 sekä salaattiin mm. pinaatin, mangoldin, mizunan ja rucolan lehtiä.

Pensaspapujakin olemme jo syöneet.

Myös kaksi parsaa rohkenin leikata maistiaisiksi. Istutin juurakot viime vuonna, ja ne kasvoivat jo sen verran runsaina, että ajattelin, ettei parin varren menetys haittaa. Nämä olivat ensimmäiset omat parsamme ja toivon, että ensi vuonna satoa tulee jo enemmän.

Kasvihuoneesta tulee nyt kurkkua tosi hyvin. Myös ensimmäiset avomaankurkut alkavat olla satovalmiita.

Kirsikka 'Latvian Matala' teki ensimmäistä kertaa enemmän kuin muutaman marjan. Olen nyt päivän-parin välein käynyt keräämässä kypsiä kirsikoita aina muutaman desilitran kerrallaan. Tällä hetkellä olen kerännyt marjoja yhteensä parisen litraa ja suurin osa on vielä puussa kypsymässä.

Erilaisia salaatteja olemme tehneet puutarhan hyötykasveista ja villiyrteistä jo reilun kuukauden. Tässä juhannussalaatissa koristeena oli metsäkurjenpolven ja orvokin kukkia.

Osa kesäkurpitsoista kasvattelee jo hedelmää, mutta osa puskee vielä pelkkiä poikakukkia. Niitä olemme täyttäneet ja friteeranneet kesäherkuksi.

Ämpäriperunoistakin saisi jo satoa, ja niitä ajattelin nostaa lasten kanssa viikonloppuna. Myös herukoiden satokausi on pian alkamassa, valkoherukat ovat jo kypsiä ja punaisetkin ovat saaneet jo väriä.

Minkälaista satoa sinä olet jo saanut puutarhastasi?

Iloista loppuviikkoa!

Puutarhan varhaista satoa

Tähän aikaan vuodesta puutarhastakin alkaa saada jo ensimmäistä satoa. Jotenkin aina nämä kasvukauden ensimmäiset sadonkorjuut ovat erityisen sykähdyttäviä pitkän talven jälkeen. Raparperia keräilin  ensimmäisen piirakan tarpeiksi reilu viikko sitten ja sen satokausi onkin jo hyvin käynnissä. Myös ilmasipulin versoja on lavatarhassa tarjolla. Yrttitarhassa taas ruohosipuli, iisoppi ja venäläinen rakuuna ovat hyvässä kasvussa, samoin timjamista ja viher- sekä mansikkamintusta saa jo satoa. 

 

Buried Pot Gardenissa monivuotiset yrtit ovat jo hyvässä kasvussa.

Ilmasipuli viheriöi lavatarhassa.

Myös villiyrttejä löytyy puutarhastamme, ja näistä mm. ketunleipää sekä voikukkaa saa jo kerätä mukavia määriä. Mustaherukan lehtiä taas ajattelin kerätä louhisaaren juomaa varten ja vadelman tuoreista lehdistä tehtyä teetä voisi myös kokeilla. Parsan juurakoita istutin viime vuonna ja laatikosta nousikin suloisia parsan versoja. Niitä on kuitenkin vain yksi tai kaksi per juurakko, joten vielä tänä vuonna niistä ei satoa voi kerätä. Toivottavasti vuoden kuluttua pääsisimme herkuttelemaan omalla parsallakin. Ensimmäiset ämpäriperunat istutin huhtikuun alkupuolella ja pian niistäkin saa jo maistiaisia.

 

Lapset käyvät päivittäin seuraamassa parsojen kasvua. Ne tuntuvatkin hujahtavan pituutta melkein silmissä.

Kasvihuoneen vieressä raparperit ovat jo komeassa koossa, ja piirakkatarpeita voisi kohta kerätä pakastimeenkin talven varalle.

 Oletko sinä ollut jo sadonkorjuupuuhissa?

Iloa päivääsi!

Hyötytarhan kuulumisia

Tämä kesä tuntuu ainakin tähän asti olleen hyötytarhamme kannalta suotuisa. Kesä-heinäkuun vaihteen sateet tulivat tosin aivan viime hetkellä, sillä siihen asti meillä oli todella kuivaa ja näytti, että kuivuus alkaa jo vaikuttaa satoonkin. Nyt sateita on kuitenkin ollut säännöllisesti eikä minun ole tarvinut kastella hyötytarhaa enää ollenkaan. Kasvustot ovat rehevöityneet sateiden myötä nopeasti, ja ihanaa satoa saa käydä jo keräämässä päivittäin. Tässä muutamia kuvia hyötytarhamme tämänhetkisestä ilmeestä!

Kaalien, porkkanoiden ja sipuleiden laatikoissa on vielä hyönteissuojat paikoillaan. Muissa kasvu on jo niin rönsyilevää, että suojat saivat väistyä.

Mm. kyssäkaalia, mangoldia, kehäkukkia ja papuja. Joukkoon on eksynyt myös pari itsestään kylväytynyttä tilliä.

Kyssäkaali 'Delikatess Weiss'

Yhdestä laatikosta jostain syystä hävisivät kesäkuussa kaikki kylvämäni kasvit pieninä taimina. Niiden kohtalo on vähän mysteeri: mitään ötököitä en laatikossa nähnyt, suoja oli tiiviisti paikoillaan, mutta tainet hävisivät nopeasti yhden yön aikana, joten uskon jonkin kuitenkin syöneen ne. Pidin laatikkoa pari viikkoa tyhjillään ja laitoin nyt siihen ale-laarista löytämäni istukassipulit, joista riittää, jos edes pikkuisia sipuleita ehtisimme saada.

Mm. kehäkukkaa, myskikurpitsaa, silpoydin- ja sokeriherneitä ja jäävuorisalaattia.

Osa keväällä istutetuista parsan juurakoista kärsi kuivasta alkukesästä, vaikka kastelimmekin niitä ahkerasti. Osa kuitenkin on onneksi hyvissä voimissa.

Viime vuoden "kaalilaatikko" on tänä vuonna kurpitsalaatikko.:)

Maa-artisokat ovat nyt uudella paikalla paljon vankemman näköisiä kuin aiemmassa kohdassa tontin takareunassa.

Kehäkukka 'Lemon Zest'

Tässä vielä yksi sadonkorjuukuva viime viikolta: mansikoita matalista lavoista, ämpäriperunoita, kasvihuoneesta kurkkuja ' Fenix Plus' F1 ja 'White Mini' ja lavatarhasta kaskinaurista 'Enon Kanta', silpoydinherneitä 'Kelvedon Wonder' ja 'Kleine Rheinländerin', pensaspapuja 'Prelude' ja 'Processor', jäävuorisalaattia ja mangoldia 'Rhubarb Chard'.

Mitä sinun hyötykasveillesi kuuluu? Ovatko säät olleet siellä suotuisat vai huonot sadon kannalta? 

Iloa päivääsi!

Lukijan toive: Lavatarhan maa-ainekset ja huoltotyöt

Sain aiemmin lukijaltani toiveen käsitellä tarkemmin lavatarhassa käyttämiäni maa-aineksia sekä tarhan huoltotöitä. Meillä ensimmäiset kolme laatikkoa ovat olleet käytössä nyt viisi vuotta, ja vähitellen vuosien aikana istutuslaatikoita on tullut reilusti lisää. Laatikot ovat mieheni tekemiä, ja ne olivat aluksi ruskeita. Kuitenkin hankittuamme kasvihuoneen lavatarhan viereen, päätimme käsitellä laatikot mustiksi (myrkyttömällä Osmo Color EcoGarden –puuöljyllä), jotta lavatarhan ja kasvihuoneen muodostama kokonaisuus olisi harmonisempi. Lavojen sisäpintaa meillä verhoaa musta, reiätön mansikkamuovi, jotta maa-aines ja puu eivät olisi suorassa kosketuksessa toisiinsa ja lavat olisivat pitkäikäisempiä. 50cm korkeat lavat on asetettu suoraan nurmikon päälle, matalampien kohdalta olen ensin poistanut nurmikon ja kaikkein matalimpien mansikka- ja raparperilaatikoiden kohdalta on lisäksi poistettu maata n. 20cm syvyyteen, jotta multatila on varmasti riittävä.

Mörköpolulta lavatarhalle päin. Hyönteisverkolla suojattujen lavojen ja Liljarinteen väliin jää parsan laatikko, joka on vähän muita matalampi.

Tavallisissa lavoissa, joissa kasvatan yksivuotisia hyötykasveja, on pohjalla risuja, talventörröttäjistä tehtyä silppua yms. sopivasti käsillä ollutta kasvimateriaalia. Osaan olen kipannut pohjalle myös kesäkukkaruukkuihin jääneet vanhat mullat. Näiden päällä on kompostilla parannettua multaa. Meillä kasvaa lavoissa myös monivuotisia kasveja, kuten puutarhamansikkaa, raparperia, maa-artisokkaa ja parsaa, jolloin olen kasvualustassa pyrkinyt huomioimaan juuri kyseisen kasvin vaatimukset. Esimerkiksi parsan matalaan lavaan olen sekoittanut kompostin ja mullan sekaan myös hiekkaa. Maa-artisokankin lavassa on maamassassa myös hiekkaa, mutta selvästi vähemmän.

Raparperit ja osa puutarhamansikoista kasvaa kasvihuoneen pikkupation vieressä olevassa matalassa lavassa.

Meillä tänä keväänä oli vuorossa lavatarhan ilmeen kohennus, kun laatikoita tuli vielä muutama lisää ja tein tarhan toiseen laitaan matalan aidan. Lisäksi vaihdoimme laatikoiden välissä olleen katteen hiekaksi. Hiekkapolut ovat meillä toimineet hyvin muualla puutarhassa, ja ainoastaan yksittäisiä rikkoja on tarvinnut harvakseltaan niiltä kitkeä. Istutuslaatikoiden pintaa ei ole vielä uudestaan tarvinnut vanhimmistakaan laatikoista käsitellä, mutta lähivuosina se tullee ajankohtaiseksi.

Hyötytarhaa ja lasten leikeissä käyttämää nurmialuetta rajaa nyt matala aita, jonka edessä on kesäkukkapenkki.

Syksyisin silppuan laatikoihin lavatarhasta tulevat kasvijätteet, esim. herneiden ja papujen varret, ja jätän ne maatumaan mullan pinnalle. Poikkeuksena tästä ovat syyskylvöihin tulevat laatikot, joihin sekoitan hienonnetun kasvijätteen mullan sekaan ja lannoitan laatikot jo syksyllä kanankakalla. Syyskylvöt teen yleensä lokakuussa kelien viilennyttyä. Kevätkylvöjä ja esikasvatettavia hyötykasveja varten olevat laatikot taas saavat talvehtia kasvisilppu mullan päällä ja keväällä lumien sulettua sekoitan jäljellä olevat palat mullan sekaan ja samalla lannoitan laatikot kanankakalla. Myös hevonkakkakompostia olen käyttänyt lannoitukseen ja maanparannukseen osassa laatikoita. Kevättalvella lumien sulamisen aikaan olen myös joko kalkinnut laatikot tai sitten olemme levittäneet niiden päällä oleville lumen rippeille talven aikana takassa poltettujen koivuklapien tuhkaa. Kesällä sujauttelen lavoissa olevien hyötykasvien väleihin viherkatetta, joka myös tarjoaa ravinteita, pidättää kosteutta ja parantaa maan rakennetta. Viherkatteena käytän nurmikonleikkuusta tulevaa ruohosilppua, mutta lisäksi mullan päälle päätyvät myös sellaiset juuresten lehdet, jotka eivät tule syödyksi.

Satoaika on jo alkanut, ja tällä hetkellä lavoista lautaselle päätyy mm. retiisejä, nauriiden harvennustaimien naatteja ja pinaattia.

Tänä vuonna lavatarhamme on edelleen saanut uutta päivitystä ötökkäsuojaverkkojen muodossa. Minulla on aiemmin ollut käytössä harsot, jotka olen kivien ja pyykkipoikien avulla kiinnittänyt paikoilleen. Kyllästyin kuitenkin niiden työläyteen, ja erityisesti siihen, että kastelun ajaksi harsot täytyy ottaa pois eikä sadevesikään kunnolla läpäise niitä. Tämän vuoksi olemme kevään aikana vähitellen tehneet suojaverkkokehikoita, joista postailen vielä tarkemmin jatkossa.:)

Kasvatatko sinä hyötykasveja kasvimaalla, lavatarhassa tai ruukkupuutarhassa?

Kaikkea hyvää päivääsi!