Rouhea ja ruusuinen munakotelo

Kananmunat ovat mielestäni niin kauniita että niitä ei viitsisi piilottaa. Itse munakotelo on sen sijaan niin ruma että sen kyllä mielellään piilottaisi. Tein parin minuutin pikatuunauksena muutamalle jäljelle jääneelle munalle kukkivan kotelon. Idea tuli sytykeruusuista, vaikka en ole niitä koskaan kokeillut tehdä. Revin kotelon kannen irti ja silppusin myös pienemmän roskiin menossa olevan munakotelon paloiksi ja suikaleiksi ja tungin ne pieniksi ruusukkeiksi joka toiseen tyhjään lokeroon. Sitten kun kyllästyy, niin voi laittaa koko kotelon palamaan, mutta on vähän kivemman näköinen katsella sillä välin. :) 

Päälle kun vielä nakkaa muutaman koristemunan ja pajunkissan niin johan tulee kevään tuntua!

Eilen tuli kerättyä pajunkissoja myös maljakkoon ja pari isompaa oksaa olivat kuin puita itsessään, ne pääsivät sellaisenaa suureen pulloon.

Oksat ovat vielä paljaat, mutta jospa sinne pieniä koristemunia ripustaisi...
Tai miksei vaikka keittiön hengessä vanhoja aterimia! Taidankin heti harakkana lähteä laatikosta etsimään rautalankaa ja mummin vanhoja kahvilusikoita...

Keittiön pöytäryhmä valmis!

Jippii! Siinä ne nyt ovat - uudistetut kirppislöydöt. Kuningatar Mimmalla tässä lopputarkistus meneillään. Peukkua tuli joten työn jälki lienee hänen mielestään tyydyttävää. Se yksi poikkeava tuoli jää vielä huomiselle illalle kun niitit loppuivat kesken. Istuimiin leikattiin uudet vaneripalat kun alkuperäisissä oli pehmusteet liimattu niihin kiinni joten nyt ovat aivan uudet ja puhtaat. Yhden jatkopalan aion myös vielä pöytään maalata jotta saa vähän leveämmäksi. Olo väsynyt mutta onnellinen. :) Valitsemani kangas oli hieman ohutta, joten välissä on lisäksi vielä lakanakangasta.

Keittiön uusi (vanha) tapetti ♥

Keittiö on tässä viime helmikuusta lähtien pikkuhiljaa muuttunut. Tiedättehän kun yhden paikan laittaa uusiksi, sitten pistää silmään joku toinen kohta ja kappas vaan kohta on kaikki muuttunut! Nyt tosin tunnelma on ainakin omaan silmääni rauhallinen ja jopa kepeä. Viimeinen asia joka jäi silmään tökkimään oli kaappien välissä oleva tapetti. Se sopi aikaisemmin hyvin viininpunaisten seinien kanssa, mutta seinien ja kaappien muututtua puhtaanvalkoisiksi, tapetin vaalea taustasävy näytti jotenkin kellastuneelle. Netissä sitten katselin ja tuumailin eri tapetteja eikä mikään oikein innostanut. Sitten välähti ja kipitin siltä istumalta yläkertaan varastoa tonkimaan.

Sain vuosia sitten eräältä nyt jo edesmenneeltä tuttavarouvalta (jonka kanssa kasvejakin vaihdeltiin) laatikollisen vanhoja 60-luvun Winter paperitapetinjämiä koska hänellä ei ollut niille mitään käyttöä. Laatikosta löytyi yksi vajaa rulla juuri sellaista tapettia joka sopi keittiöön täydellisesti. Mittasin rullassa olevan tapetin ja se nipin napin riitti, pari pientä palaa jäi yli.

Tämä uudistus oli siis aivan ilmainen ja nopea päivitys keittiölle joka teki kuitenkin suuren muutoksen. Tulipa samalla myös pleksitkin pestyä oikein kunnolla.

Kirpparilta saalistin pari päivää sitten ihanan suuren viherävän maljakon 7€ hintaan. Kyljessä on tarra jossa lukee italiaksi Toscanan lasitaiteilijoiden yhdistys. Onko lie joku tuliaisina tuonut tai saanut maljakon. Itse en kyllä noin kauniin värisestä maljakosta raaskisi luopua :) Ostoksista puheen ollen...

Siskolta sain taannoin synttärilahjana lahjakortin Coloreen ♥ Niin paljon ihania juttuja siellä on, että valinta oli pitkä ja vaikea. Laitetaanpa nyt niistäkin ostoksista pari kuvaa jotta systerikin näkee mitä hän minulle tietämättään osti ;) hih! Vaikka en ole laukkufriikki, tätä Ricen kassia en voinut vastustaa. Mintunvihreä leipälaatikko tuli myös tarpeeseen koska toisessa leipälaatikossa säilytän mausteita (tosi loogista eikö vaan). Termoskannujahan ei koskaan voi olla liikaa kun ystävät poikkeavat puutarhakahville/teelle ;)

Taidanpa käydä poimimassa pöydälle vielä kimpullisen lemmikkejä ja kieloja jotka ovat juuri avautuneet. Aurinkoista iltaa! ♥

Suuri keittiöpäivitys - värit uusiksi!

Pienen hiljaiselon syy paljastuu näistä kuvista. Päätin repäistä ja laittaa keittiön värimaailman uusiksi kevättä odotellessa ja kylläpä teki terää! Katselin Pinterestissä hienoja keittiökuvia ja tajusin että kaikki ne keittiöt jotka eniten viehättivät silmää olivat valkoisia tai hieman vaalean sinisellä/turkoosilla korostettuja. Vaikka olen aina vannonut että minusta ei tule sellaista jokapaikan valkoiseksi maalaajaa niin nyt sitten kävi niin että punaiset seinät lähtivät ja tilalle tuli valkeus. Yhtenä päivänä vaan alkoi tuo punainen väri ahdistaa ja nyt kyllä tuntuu kuin keittiössä olisi jatkuva päivänpaiste ja tilaa hengittää. Kattokin tuntui nousevan uusiin korkeuksiin. Maalaamisen jälkeen on ollut itselläkin paljon energisempi olo. Kotitoimisto kun on aivan keittiön vieressä niin sitä tulee päivän mittaan katseltua aika paljon ihan sivusilmälläkin. Maalasin myös ikkunan alla olevan moduulin valkoiseksi ja sisältä mosaiikki-sävyllä turkoosinsinertäväksi. Aikaisemmin se oli puun värinen, mutta ei pahemmin haitannut kun edessä oli valkoinen verho. Maalasin samalla myös kaapissa piilotelleen puisen veitsitelineen. Hankin myös pitkään haaveilemani vedenkeittimen joka saa heti aamusta hyvälle tuulelle :) Tässä ennen ja jälkeen kuva + uusia tunnelmia. Pahoittelen kammottavaa sotkua tässä ekassa kuvassa, nappasin vaan nopeasti kuvan ennen maalausta muistoksi vanhasta väristä, olin jo ehtinyt levittää kaikki rojut ympäriinsä ;)

Mimma miettii mitä ihmettä täällä tapahtui torkkujen aikana? ;)

Virkkasin parit pannunalustat. Uusi rakas vedenkeitin! ♥♥♥

Kattilakaapin uudet värit.

Sienestys-/sadonkorjuukoppakin sai maalia pintaan! Maljakossa vihertävät koivun- ja tuomenoksat.

Lamppukin tuli vaihdettua kun oli tämmöinen varastossa. Joskus sen keijumökki-näyttelytilaa varten hankin mutta kun ei sinne sähköjä tullutkaan, jäi se käytämättä. Keskiosa oli ruskeaa puuta. Yllätys yllätys, maalasin senkin! Sehän näyttää muodoltaan ihan pippurimyllyltä ;)

Ai niin! Tässä vielä kuva valmistuneesta käytävän astiakaapista. Siitähän se maalausinto lähtikin ;)

8-vuotispäivä ja keittiön sisutus

Tänä viikonloppuna tuli täyteen 8 vuotta siitä kun taloprojekti alkoi. Oli todella kylmä joulukuu ja ulkona muistaakseni lähemmäs -30C pakkasta. Silti oli kova täpinä päällä kun kädessä oli oman talounelman avaimet. Tältä Romppala näytti syksyllä 2002 kun kävin sitä katsomassa.

Aavemainen ja kiehtova: Romppala syksyllä 2002.

Eilen tuli juhlan kunniaksi vähän siivoiltua ja sisustettua keittiötä. Pieni kuusi tuo pöydällä joulun tuoksua ja odottelee vielä vihreänä muutamia koristeita.

Ompelin uuden verhokapan keittiön ikkunaan. Löysin kirpputorilta muutamalla eurolla yhden verhon jossa oli tuo ihana pitsimäinen koriste alareunassa, joten se sai nyt uuden elämän. Vielä sitä on varastossa joten täytyy miettiä mihin loput käyttäisi.

Löysin yhden kuvan keittiöstäni vuodelta 2003 kun oli hommat vielä melkolailla alkutekijöissä:

Tässä keittiö nyt 2010. Vanha hella toimii kiitettävästi ja siitä on tullut hyvin rakas, vaikka välillä se vähän innostuu savuttelemaan. Oven yläpuolella oleva pitsikappa on edesmenneen mummini virkkaama.

En ole koskaan ollut kovin suuri valkoisen sisustuksen ystävä, mutta keittiössä kieltämättä saa kyllä olla valkoista mukana, se tuo tiettyä raikkautta ja puhtauden tunnetta. Viininpunaisiin seiniin en ole näiden vuosien aikana vielä yhtään kyllästynyt. Punainen tuo kodikkuutta ja lämpöä. Nyt alkaa keittiö olemaan juuri sellainen kun haluan, etenkin kun keväällä tuli tapetoitua tuo kaappien ja tasojen väli valkopunaisella herraskartano-tapetilla, jonka värit yhdistävät sopivasti keittiön kaapit ja seinien värin. Tiukille meni, mutta yksi rulla onneksi riitti koko matkalle! :)

Juhlapäivän kunniaksi piti leipoa ja tarjota porukoille mansikka-valkosuklaakakkua :)

Huomenna taidan laittaa keittiön ikkunoihin vielä vanhanajan lumihiutaleita kun eilen siskon kanssa vähän askarreltiin. Lapsena leikkasin niitä aina niin kovalla urakalla että sormiin tuli rakkulat, siinä vaiheessa oli sitten pakko lopettaa. Eilen Viiru antoi inspiraation ja mallin tanssiville kissoille ;)