1948

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1948 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.

Tapahtumia

Suomessa vuonna 1948 syntyi maan historian toiseksi suurin ikäluokka (suurin 1947).

Tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan rautatiet kansallistettiin.
1. tammikuuta – Arabimilitantit piirittivät Jerusalemin vanhankaupungin juutalaisalueen.
1. tammikuuta – Italian tasavaltainen perustuslaki astui voimaan.
1. tammikuuta – Hämeenlinnan mlk liitettiin pääosin Hämeenlinnan kaupunkiin, pienempiä osia myös Rengon ja Vanajan kuntiin. Paraisten kauppala erotettiin Parainen-nimisestä kunnasta, joka sai nimekseen Paraisten maalaiskunta. Pieksämän kauppalan nimi muutettiin Pieksämäeksi.
2. tammikuuta − Helsingissä pidettiin Neste Oy:n perustava kokous.
4. tammikuuta – Burma sai itsenäisyyden Britanniasta ja jättäytyi Brittiläisen kansainyhteisön ulkopuolelle.
4. tammikuuta − Neuvostoliitto ja Romania solmivat YYA-sopimuksen.
15. tammikuuta – Suomi hyväksyttiin Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin jäseneksi.
15. tammikuuta – SKP:n poliittinen toimikunta päätti erottaa Yrjö Leinon puolueen johtoelimistä.
17. tammikuuta – Aselepo Indonesian nationalistien ja alankomaalaisten joukkojen välillä Jaavalla.
17. tammikuuta – Neuvostoliiton Suomen-suurlähettilääkseen nimittämä, aiemmin valvontakomission varapuheenjohtajana toiminut kenraaliluutnantti Grigori Savonenkov saapui puolisoineen Helsinkiin. Huomiota herätti Savonenkovin saapuminen kenraalin univormussa.
18. tammikuuta − Neuvostoliitto ja Unkari solmivat YYA-sopimuksen.
26. tammikuuta – Lääkäriksi itseään väittänyt mies myrkytti 12 tokiolaisen pankin 15:stä työntekijästä ja ryösti löytämänsä rahat. Teosta tuomittiin Sadamichi Hirasawa.
30. tammikuuta – Intian pasifistijohtaja Mahatma Gandhi murhattiin.
4. helmikuuta – Ceylon (myöhemmin Sri Lanka) sai itsenäisyyden. Kuningas Yrjö VI jäi Ceylonin kuninkaaksi ja valtion päämieheksi.
10. helmikuuta − Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitea tuomitsi päätöslauselmassaan mm. Aram Hatšaturjanin, Sergei Prokofjevin ja Dmitri Šostakovitšin musiikin. Toimenpide liittyi Andrei Ždanovin suorittamiin kulttuurielämän puhdistustoimiin.
23. helmikuuta – Neuvostoliiton Helsingin-suurlähettiläs Grigori Savonenkov luovutti presidentti J. K. Paasikivelle Josif Stalinin kirjeen, jossa tämä ehdotti Suomelle yhteistyö- ja avunantosopimusta Unkarin ja Romanian kanssa solmittujen sopimusten pohjalta.
24. helmikuuta – Kommunistipuolue otti vallan Tšekkoslovakiassa.
27. helmikuuta − Iso-Britannia ja Ruotsi esittivät julkisen huolestumisensa Suomen ja Neuvostoliiton välisten suhteiden kehittymisestä.
5. maaliskuuta − Presidentti J. K. Paasikivi keskusteli eduskuntaryhmien puheenjohtajien kanssa Stalinin sopimusesityksestä. SKDL kannatti sopimusta varauksetta, SDP ja RKP vaativat Suomen pysyttämistä suurvaltaristiriitojen ulkopuolella, Maalaisliitto, Kokoomus ja Edistyspuolue vastustivat neuvottelujen aloittamista.
9. maaliskuuta – Puolustusvoimain komentaja Aarne Sihvo määräsi armeijan valmiustilaan kommunistien huhutun vallankaappausyrityksen varalta.
9. maaliskuuta − Presidentti J. K. Paasikivi lähetti Moskovaan myönteisen vastauksen Stalinin kutsuun sopimusneuvottelujen aloittamiseksi.
10. maaliskuuta – Tšekkoslovakian ulkoministeri Jan Masaryk kuoli pudottuaan toimistonsa ikkunasta. Tapaus leimattiin itsemurhaksi.
22. maaliskuuta – Suomi ja Neuvostoliitto aloittivat Moskovassa neuvottelut YYA-sopimuksesta. Suomen valtuuskuntaan kuuluivat pääministeri Mauno Pekkala, ulkoministerit Carl Enckell ja Reinhold Svento, sisäministeri Yrjö Leino SKDL:n edustajana, kansanedustaja Urho Kekkonen Maalaisliiton edustajana, kansanedustaja Onni Peltonen SDP:n edustajana ja kansanedustaja Johan Otto Söderhjelm RKP:n edustajana.
24. maaliskuuta – Kansanedustaja Hertta Kuusinen piti Helsingin Messuhallissa puheen, jossa hänen kerrottiin suositelleen Suomelle "Tšekkoslovakian tietä".
24. maaliskuuta − Suomen Akatemia aloitti toimintansa.
27. maaliskuuta – Neuvostoliiton Belgradin-lähettiläs luovutti marsalkka Titolle Josif Stalinin kirjeen, jossa tämä arvosteli kovin sanoin Titoa poikkeamisesta marxilais-leniniläiseltä linjalta.
31. maaliskuuta – Costa Cruises siirtyi kokonaan risteilytoimintaan ja luopui rahdin kuljetuksesta.

Huhtikuu–kesäkuu

2. huhtikuuta − Suomen YYA-neuvotteluvaltuuskunnan jäsenet Urho Kekkonen ja Johan Otto Söderhjelm saapuivat muutamaksi päiväksi Helsinkiin selostamaan presidentti J. K. Paasikivelle ja eduskuntaryhmien puheenjohtajille neuvottelujen kulkua ja saamaan lisäohjeita neuvotteluihin.
3. huhtikuuta – Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman allekirjoitti viiden miljardin dollarin Marshall-avun 16:lle maalle.
6. huhtikuuta – Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus allekirjoitettiin Moskovassa.
7. huhtikuuta – YK:n alainen maailman terveysjärjestö (WHO) aloitti toimintansa.
8. huhtikuuta – Asekätkentäjutun vuoksi vangittu kenraali Aksel Airo vapautettiin vankilasta.
9. huhtikuuta – Populistisen presidenttiehdokkaan Jorge Eliécer Gaitánin salamurha aloitti väkivaltaiset mellakat Bogotássa (Bogotazo) ja kymmenvuotisen väkivallan aallon koko Kolumbiassa (La Violencia), jossa yli 300 000 ihmistä tapettiin.
9. huhtikuuta – Deir Yassinin verilöyly Palestiinassa: juutalaisten Irgun- ja Lehi-taistelujärjestöt hyökkäsivät arabisiviilejä vastaan, 107–120 ihmistä sai surmansa.
9. huhtikuuta – Oikeus antoi päätöksensä asekätkentäjutun ns. päämajan linjan osalta. Eversti Valo Nihtilä ja everstiluutnantti Usko Haahti tuomittiin viideksi vuodeksi kuritushuoneeseen, kun taas kenraaliluutnantti Aksel Airoa vastaan nostetut syytteet hylättiin. Syytetyt olivat olleet vankilassa lähes kolme vuotta. Paikallistason eli ”maakunnan miesten” osalta oikeudenkäynnit jatkuivat kesäkuuhun 1949 saakka ja korkein oikeus antoi päätöksensä maaliskuussa 1950.
27. huhtikuuta – Kommunistien huhuttiin yrittävän vallankaappausta Suomessa. Poliisi ja armeija olivat hälytysvalmiudessa Helsingissä ja sen lähiympäristössä, mutta mitään poikkeavaa ei kuitenkaan tapahtunut. SKDL ja SKP kiistivät kaappaushuhut ja leimasivat ne porvaripuolueiden ja SDP:n provokaatioksi.
28. huhtikuuta – Suomen eduskunta ratifioi YYA-sopimuksen äänin 157−11. Edistyspuolue äänesti ainoana puolueena ratifiointia vastaan.
30. huhtikuuta − Amerikan valtioiden järjestö (OAS) perustettiin Kolumbian pääkaupungissa Bogotássa.
1. toukokuuta – 213 kommunistia teloitettiin Kreikassa.
7. toukokuuta – SDP sanoutui irti vuonna 1945 solmitusta ns. kolmen suuren sopimuksesta.
11. toukokuuta – Luigi Einaudista tuli Italian presidentti.
14. toukokuuta – Israelin valtio julistettiin perustetuksi.
15. toukokuuta – Egypti, Transjordan, Libanon, Syyria, Irak ja Saudi-Arabia aloittivat sodan Israelia vastaan.
18. toukokuuta – Ensimmäinen Kiinan tasavallan lakiasäätävä kokous kokoontui Nanjingissa.
19. toukokuuta – Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arvo Salminen esitti sisäministeri Yrjö Leinolle epäluottamuslausetta ns. Leinon vankien jutun vuoksi. Eduskunta hyväksyi esityksen äänin 81−61.
22. toukokuuta – Tasavallan presidentti J. K. Paasikivi erotti Yrjö Leinon valtioneuvoston jäsenyydestä. Uudeksi sisäministeriksi tuli kansanedustaja Eino Kilpi.
24. toukokuuta – SKDL ja SKP järjestivät erotettua sisäministeriä Yrjö Leinoa tukeneen mielenosoituksen Hakaniemen torilla Helsingissä.
28. toukokuuta – Jatkosodan aikainen Valtiollisen poliisin päällikkö Arno Anthoni vapautettiin vankilasta.
31. toukokuuta – Reserviupseerikoulu aloitti jälleen yli kolme vuotta keskeytyksissä olleen toimintansa Haminassa. Koulussa alkoi 62. kurssi.
4. kesäkuuta − SKDL:n kansanedustaja Hertta Kuusinen nimitettiin salkuttomaksi ministeriksi Pekkalan hallitukseen, jolloin hänestä tuli Suomen historian toinen naisministeri Miina Sillanpään (sosiaaliministerinä 1926−1927) jälkeen.
5. kesäkuuta – Neuvostoliitto alensi Suomen jäljellä olleet sotakorvaukset puoleen.
21. kesäkuuta – Saksan markasta tuli Saksan liittotasavallan virallinen valuutta.
21. kesäkuuta − Yhdysvaltalainen levy-yhtiö Columbia esitteli LP-levyn.
22. kesäkuuta – Vaasan läänin maaherran Gunnar Ahlbäckin johtama, Valpon toimintaa tutkinut komitea julkisti mietintönsä, jonka mukaan Valpon toiminnassa oli ollut ”virheellistä ja laitonta menettelyä”.
24. kesäkuuta – Berliinin saarto alkoi Neuvostoliiton katkaistua tiet ja rautatiet Länsi-Berliiniin.
28. kesäkuuta – Kominform syytti Jugoslavian kommunistipuoluetta marxismi-leninismin hylkäämisestä ja neuvostovastaisesta asenteesta. Välirikko Jugoslavian ja Neuvostoliiton suhteissa.
28. kesäkuuta – Yhdysvallat, Britannia ja Ranska aloittivat kaikkiaan 324 päivää kestäneet ilmakuljetukset Länsi-Berliinin huoltamiseksi.
28. kesäkuuta – Yli 3 700 ihmistä kuoli maanjäristyksessä Fukuissa Japanissa.^[1]^[2]
30. kesäkuuta − Kominformin päämaja siirrettiin Belgradista Romanian pääkaupunkiin Bukarestiin.

Heinäkuu–syyskuu

1.–2. heinäkuuta – Suomessa pidettiin eduskuntavaalit.
5. heinäkuuta – National Health Service aloitti toimintansa. Britannian hallitus otti vastuun kaikesta maan terveydenhuollosta ja tarjosi kaikille ilmaiset palvelut kansallistettuaan kunnalliset ja vapaaehtoisvoimin toimivat sairaalat.
15. heinäkuuta – Italian kommunistipuolueen pääsihteerin Palmiro Togliattin murhayritys aloitti lakkojen sarjan.
20. heinäkuuta – Kylmä sota: presidentti Harry S. Truman määräsi ensimmäisen rauhanajan sotaväenoton Yhdysvalloissa välien viilentyessä Neuvostoliittoon.
22. heinäkuuta – Eduskunta hyväksyi lapsilisälain.
22. heinäkuuta – Vaihtoehto Kanadaan liittymisestä sai äänienemmistön Newfoundlandin kansanäänestyksen toisella kierroksella.
24. heinäkuuta – Suuri öljypalo Naantalin satamassa.
26. heinäkuuta – Rotusyrjintä lopetettiin Yhdysvaltain armeijassa.
29. heinäkuuta – Presidentti J. K. Paasikivi myönsi eron Mauno Pekkalan hallitukselle ja nimitti eduskunnan puhemiehen K.-A. Fagerholmin muodostaman SDP:n vähemmistöhallituksen. Uuden hallituksen toinen sosiaaliministeri Tyyne Leivo-Larsson oli Suomen historian kolmas naisministeri.
30. heinäkuuta − Eduskunnan puhemieheksi valittiin Maalaisliiton Urho Kekkonen, ensimmäiseksi varapuhemieheksi SDP:n Alpo Lumme ja toiseksi varapuhemieheksi SKDL:n Toivo Kujala.
1. elokuuta − Oppositioon jätetty SKDL tuomitsi voimakkain sanoin Fagerholmin hallituksen.
8. elokuuta − Neuvostoliiton Saksaan perustamat NKVD:n erikoisleirit siirrettiin Gulagin alaisuuteen.
12. elokuuta – Yhdysvallat tunnusti Etelä-Korean hallituksen.
12. elokuuta − Moskovan radio ja Neuvostoliiton kirjailijaliiton lehti Literaturnaja gazeta arvostelivat Fagerholmin hallitusta, koska niiden mielestä hallitus koostui ”vuoden 1939 miehistä”.
19. elokuuta – Neuvostojoukot ampuivat saksalaisia Berliinin saartoa vastustaneita mielenosoittajia.
21. elokuuta – Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä tuomittu entinen Suomen Berliinin-lähettiläs Toivo Kivimäki vapautettiin vankilasta.
6. syyskuuta – Julianasta tuli Alankomaiden kuningatar Vilhelmiinan erottua terveyssyistä.
9. syyskuuta − Neuvostoliiton miehittämä Pohjois-Korea muodostettiin Korean demokraattiseksi kansantasavallaksi ja maan johtoon nousi kommunistisen puolueen pääsihteeri Kim Il-sung.
9. syyskuuta – Kontra-amiraali Svante Sundman nimitettiin Sotakorvausteollisuuden valtuuskunnan (SOTEVA) uudeksi johtajaksi.
13. syyskuuta – Presidentti J. K. Paasikivi vastasi suomalaisten kommunistien sekä Moskovan radion ja lehdistön Fagerholmin hallitusta vastaan esittämään arvosteluun, että Suomen eduskunta ja presidentti, ei Moskova, määräävät, keitä nimitetään Suomen hallituksen jäseniksi.
17. syyskuuta – Israelilainen Lehi-taistelujärjestö murhasi kreivi Folke Bernadotten.
18. syyskuuta – Kaljaasi "Verna" upposi Ahvenanmaan vesillä, ja arviolta runsaat 20 ihmistä hukkui. Laivaa ei ole toistaiseksi löydetty.

Lokakuu–joulukuu

7. lokakuuta – Kuopiolaisen Silvo Sokan ”rakettilento” aiheutti sensaation tiedotusvälineissä.
12. lokakuuta − Eduskunta hyväksyi niin sanotun Lex Jahvetin, jolla Yleisradion hallintoneuvoston jäsenten valinta siirrettiin kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriöltä ja yhtiökokoukselta eduskunnalle. Laki sai kutsumanimensä aloitteen tekijän, SDP:n kansanedustajan Yrjö Kilpeläisen (”Jahvetti”) mukaan.
21.–23. lokakuuta – Kommunistit järjestivät lakkomellakoita Arabian tehtailla Helsingissä.
23. lokakuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 134–33 hallituksen esityksen Valtiollisen poliisin lakkauttamisesta ja Suojelupoliisin perustamisesta vuoden 1949 alussa.
28. lokakuuta – Neuvostoliitto veti lähettiläänsä Jugoslaviasta, monet muut kommunistimaat seuraavat päätöstä.
2. marraskuuta – Harry S. Truman voitti Yhdysvaltain presidentinvaaleissa Thomas E. Deweyn.
4. marraskuuta – Norjan suurkäräjien Nobel-komitea päätti jättää rauhanpalkinnon myöntämättä.
9. marraskuuta - Aiemmin samassa kuussa perustetun lappeenrantalaisjääkiekkojoukkue SaiPan nimi valittiin.
12. marraskuuta – Tokiossa sotasyyllisyysoikeudenkäynti tuomitsi seitsemän syytettyä kuolemaan, mukaan lukien kenraali Hideki Tōjōn.
21. marraskuuta – Sotasyyllisinä vankeuteen tuomitut entinen pääministeri Edwin Linkomies ja entinen valtiovarainministeri Väinö Tanner vapautettiin. Kommunistien lehdet Työkansan Sanomat ja Vapaa Sana paheksuivat erityisesti Tannerin vapauttamista.
26. marraskuuta − Irlannin parlamentti päätti, että maa irtautuu täysin Isosta-Britanniasta.
1. joulukuuta – Yhdysvaltalaisten Richard Rodgersin ja Oscar Hammerstein II:n musikaali Oklahoma! sai Suomen-ensiesityksensä Svenska Teaternissa Helsingissä. Päärooleissa olivat Sylvelin Långholm ja Ture Ara.
2. joulukuuta − Unkarin hallitus vangitutti kardinaali József Mindszentyn syytettynä vakoilusta ja maanpetoksesta.
5. joulukuuta – Neuvostoliitto jätti Suomen ulkoministeriölle nootin Suomessa harjoitetusta Neuvostoliitolle vihamielisestä propagandasta. Nootissa mainittiin nimeltä Punaisessa Myllyssä pyörinyt Sam Sihvon laulunäytelmä Jääkärin morsian ja Suomen Kansallisteatterissa esitetty Jean-Paul Sartren näytelmä Likaiset kädet. Viranomaiset kielsivät kummankin näytelmän esittämisen välittömästi.
8. joulukuuta – Johdinautoliikenne alkoi Tampereella Keskustorin ja Härmälän välisellä linjalla.
10. joulukuuta – Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous hyväksyi Yleisen ihmisoikeuksien julistuksen.
21. joulukuuta − Irlanti erosi Brittiläisestä kansainyhteisöstä.
25. joulukuuta − Neuvostojoukkojen ilmoitettiin poistuneen Pohjois-Korean alueelta.
28. joulukuuta – Egyptin pääministerin Mahmud Fahmi Nokrashin murhattiin.
31. joulukuuta – Suomen Neuvostoliitolle kokonaan pakkoluovuttamat kunnat tuli viimeistään lakkauttaa.

Syntyneitä

Tammikuu–maaliskuu

2. tammikuuta – Tony Judt, brittiläinen historioitsija, esseisti ja professori (k. 2010)
5. tammikuuta – Ted Lange, yhdysvaltalainen näyttelijä
7. tammikuuta – Kenny Loggins, yhdysvaltalainen laulaja ja lauluntekijä
7. tammikuuta – Raimo Piipponen, suomalainen laulaja
10. tammikuuta – Remu Aaltonen, suomalainen muusikko
15. tammikuuta – Ronnie Van Zant, yhdysvaltalainen laulaja (Lynyrd Skynyrd) (k. 1977)
15. tammikuuta – Ronnie Österberg, suomalainen rumpali (k. 1980)
17. tammikuuta – Kenneth Battilana, suomalainen näyttelijä
19. tammikuuta – Matz Sandman, norjalainen poliitikko
22. tammikuuta – Väinö Kolkka, suomalainen jääkiekkoilija
22. tammikuuta – Harri Saksala, suomalainen muusikko
23. tammikuuta – Matias Ikävalko, suomalainen näyttelijä
25. tammikuuta – Khalifa ibn Zayid ibn Sultan Al Nahyan, Arabiemiirikuntien šeikki (k. 2022)
25. tammikuuta – Gerd-Liv Valla, norjalainen poliitikko ja ammattiyhdistysjohtaja
26. tammikuuta – Erkki Mykrä, suomalainen kuvanveistäjä
27. tammikuuta – Arne Skauge, norjalainen poliitikko
28. tammikuuta – Ilkka Kanerva, suomalainen poliitikko ja ministeri (k. 2022)
30. tammikuuta – Akira Yoshino, vuoden 2019 Nobelin kemianpalkinnon saanut japanilainen kemisti
2. helmikuuta – Roger Williamson, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja (k. 1973)
3. helmikuuta – Carlos Filipe Ximenes Belo, vuoden 1996 Nobelin rauhanpalkinnon saanut itätimorilainen katolinen piispa
3. helmikuuta – Sixten Korkman, suomalainen taloustieteilijä, toimitusjohtaja ja professori
3. helmikuuta – Henning Mankell, ruotsalainen kirjailija (k. 2015)
4. helmikuuta – Vincent Damon Furnier (”Alice Cooper”), yhdysvaltalainen rockmuusikko
6. helmikuuta – John Gosling, brittiläinen kosketinsoittaja (k. 2023)
10. helmikuuta – Eila Nevalainen, suomalainen tiedottaja ja toimittaja
10. helmikuuta – Robert Paredes, yhdysvaltalainen säveltäjä, puhallinsoittaja ja kuvataiteilija (k. 2005)
12. helmikuuta – Jukka Viinanen, suomalainen yritysjohtaja
14. helmikuuta – Christoffer Taxell, suomalainen lakimies ja poliitikko, Åbo Akademin ent. kansleri
15. helmikuuta – Art Spiegelman, yhdysvaltalainen sarjakuvataiteilija
17. helmikuuta – José José, meksikolainen näyttelijä ja laulaja (k. 2019)
19. helmikuuta – Pim Fortuyn, alankomaalainen poliitikko (k. 2002)
19. helmikuuta – Tony Iommi, englantilainen muusikko (Black Sabbath)
20. helmikuuta – Christopher A. Pissarides, vuoden 2010 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut kyprokselais-brittiläinen taloustieteilijä
23. helmikuuta – Hannu Aho, suomalainen kirjailija (k. 2012)
26. helmikuuta – Tarmo Salmela, suomalainen runoilija (k. 2012)
28. helmikuuta – Steven Chu, vuoden 1997 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko ja ministeri
1. maaliskuuta – Teppo Ruohonen, suomalainen iskelmälaulaja
3. maaliskuuta – Marjut Sariola, suomalainen näyttelijä
4. maaliskuuta – Chris Squire, englantilainen muusikko (k. 2015)
5. maaliskuuta – Tore Tønne, norjalainen poliitikko (k. 2002)
13. maaliskuuta – Vesa Kanniainen, suomalainen kansantaloustieteen professori
14. maaliskuuta – Kim Floor, suomalainen iskelmälaulaja ja näyttelijä
14. maaliskuuta – Chrisse Johansson, suomalainen iskelmäsanoittaja
15. maaliskuuta – Sérgio Vieira de Mello, brasilialainen diplomaatti (k. 2003)
17. maaliskuuta – William Gibson, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija
20. maaliskuuta – Ulpu Iivari, suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko
20. maaliskuuta – John de Lancie, yhdysvaltalainen näyttelijä
20. maaliskuuta – Robert Gordon Orr (”Bobby Orr”), kanadalainen jääkiekkoilija
22. maaliskuuta – Erkki Oja, suomalainen tietojenkäsittelytekniikan professori
22. maaliskuuta – Andrew Lloyd Webber, brittiläinen säveltäjä
25. maaliskuuta – Bonnie Bedelia, yhdysvaltalainen näyttelijä
26. maaliskuuta – Steven Tyler, yhdysvaltalainen muusikko
29. maaliskuuta – Seppo Kääriäinen, suomalainen poliitikko
29. maaliskuuta – Jukka Parkkinen, suomalainen kirjailija
31. maaliskuuta – Al Gore, vuoden 2007 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen poliitikko ja varapresidentti

Huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Andrea Feldman, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1972)
2. huhtikuuta – Maija Hapuoja, suomalainen laulaja
3. huhtikuuta – Jaap de Hoop Scheffer, alankomaalainen poliitikko ja Naton 11. pääsihteeri
9. huhtikuuta – Bernard-Marie Koltès, ranskalainen näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja (k. 1989)
11. huhtikuuta – Jori Sivonen, suomalainen säveltäjä, muusikko ja musiikkituottaja (k. 2019)
12. huhtikuuta – Joschka Fischer, saksalainen poliitikko
14. huhtikuuta – Marika Lindholm, suomalainen pikajuoksija
15. huhtikuuta – Michael Kamen, yhdysvaltalainen säveltäjä ja kapellimestari (k. 2003)
16. heinäkuuta – Martti Mäkisalo, suomalainen teologi, kirjallisuuskriitikko, kirjailija ja toimittaja (k. 2015)
17. huhtikuuta – Jan Hammer, tšekkiläinen jazzpianisti, kosketinsoittaja ja säveltäjä
17. huhtikuuta – Pekka Vasala, suomalainen juoksija ja olympiavoittaja
18. huhtikuuta – Helga Hjetland, norjalainen opettaja ja ammattiyhdistysjohtaja
18. huhtikuuta – Alf Hildrum, norjalainen toimittaja ja yritysjohtaja
18. huhtikuuta – Freddy Milton, tanskalainen sarjakuvataiteilija
20. huhtikuuta – Gregory Itzin, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2022)
20. huhtikuuta – Paul Milgrom, vuoden 2020 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä
24. huhtikuuta – István Szivós, unkarilainen vesipalloilija (k. 2019)
26. huhtikuuta – Pekka Streng, suomalainen muusikko (k. 1975)
28. huhtikuuta – Terry Pratchett, englantilainen fantasiakirjailija (k. 2015)
30. huhtikuuta – Perry King, yhdysvaltalainen näyttelijä
3. toukokuuta – Philip von Knorring, suomalainen taiteilija (k. 2016)
4. toukokuuta – George Tupou V, Tongan kuningas (k. 2012)
5. toukokuuta – Veikko Suominen, suomalainen jääkiekkoilija (k. 1978)
5. toukokuuta – Bill Ward, englantilainen rumpali (Black Sabbath)
6. toukokuuta – Ykä Mattila, suomalainen muusikko (k. 2008)
6. toukokuuta – Kari Mänty, suomalainen toimittaja
7. toukokuuta – Veli-Pekka Lehto, suomalainen viihdemuusikko
13. toukokuuta – Kalle Isokallio, suomalainen kirjailija
15. toukokuuta – Seppo Linnaluoto, suomalainen tähtitieteilijä ja opettaja
17. toukokuuta – Mikko Kozarowitzky, suomalainen autourheilija
18. toukokuuta – Rauno Aulaskari, suomalainen matemaatikko ja professori (k. 2014)
18. toukokuuta – Mikko Heiniö, suomalainen säveltäjä ja musiikkitieteilijä
24. toukokuuta – James Cosmo, skotlantilainen näyttelijä
25. toukokuuta – Klaus Meine, saksalainen laulaja ("Scorpions")
29. toukokuuta – Maija Perho, suomalainen poliitikko
31. toukokuuta – Svetlana Aleksijevitš, vuoden 2015 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut valkovenäläinen toimittaja ja kirjailija
2. kesäkuuta – Pentti Arajärvi, suomalainen lakimies ja sosiologi, Suomen tasavallan presidentti Tarja Halosen puoliso
4. kesäkuuta – Leo (Leo Makkonen), Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa
8. kesäkuuta – Torbjørn Færøvik, norjalainen toimittaja ja tietokirjailija
16. kesäkuuta – Bjørn Sundquist, norjalainen näyttelijä
19. kesäkuuta – Lea Laven, suomalainen iskelmälaulaja
20. kesäkuuta – Ludwig Scotty, Naurun presidentti 2003 ja 2004–2007
20. kesäkuuta – Daniel Grando, ranskalainen jääkiekkoilija
22. kesäkuuta – Maria Melin, suomalainen yksityisyrittäjä ja julkisuuden henkilö (k. 2013)
23. kesäkuuta – Kari Nordheim-Larsen, norjalainen poliitikko
26. kesäkuuta – Hannes Kulvik, suomalainen toimitusjohtaja
26. kesäkuuta – Veijo Puhjo, suomalainen kansanedustaja, lääkäri (k. 2019)
28. kesäkuuta – Kristina Hautala, suomalainen iskelmälaulaja
30. kesäkuuta – Wolf Erlbruch, saksalainen lastenkirjailija ja kuvittaja (k. 2022)

Heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Aulikki Eerola, suomalainen laulaja
6. heinäkuuta – Riitta Nelimarkka, suomalainen elokuvaohjaaja
7. heinäkuuta – Kalevi Kuitunen, suomalainen bibliofiili (k. 2003)
11. heinäkuuta – Sammy Babitzin, suomalainen laulaja (k. 1973)
14. heinäkuuta – Goodwill Zwelithini kaBhekuzulu, zulujen kuningas 1971–2021 (k. 2021)
14. heinäkuuta – Philip von Knorring, suomalainen kuvataiteilija ja valokuvaaja (k. 2016)
15. heinäkuuta – Markku Kuittinen, suomalainen purjelentäjä (k. 2012)
16. heinäkuuta – Lars Lagerbäck, ruotsalainen jalkapallovalmentaja
18. heinäkuuta – Hartmut Michel, vuoden 1988 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen biokemisti
20. heinäkuuta – Erkki Nysten, suomalainen meteorologi (k. 2012)
21. heinäkuuta – Cat Stevens, brittiläinen muusikko
22. heinäkuuta – Neil Hardwick, brittiläis-suomalainen televisiokäsikirjoittaja ja kirjailija
26. heinäkuuta – Joni Skiftesvik, suomalainen kirjailija
1. elokuuta – David Gemmell, brittiläinen fantasiakirjailija (k. 2006)
2. elokuuta – Raija Oranen, suomalainen kirjailija
4. elokuuta – Giorgio Parisi, vuoden 2021 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut italialainen teoreettinen fyysikko
6. elokuuta – Nikolai Avilov, ukrainalainen, Münchenissä vuonna 1972 olympiakultaa voittanut kymmenottelija
7. elokuuta – James P. Allison, vuoden 2018 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen immunologi
8. elokuuta – Svetlana Savitskaja, neuvostoliittolainen kosmonautti
11. elokuuta – Laila Dåvøy, norjalainen poliitikko
15. elokuuta – Marjatta Hanhijoki, suomalainen kuvataiteilija
19. elokuuta – Juha-Pekka Laine, suomalainen jalkapalloilija ja jääpallomaalivahti (k. 2007)
19. elokuuta – Jouni J. Särkijärvi, suomalainen kokoomuslainen poliitikko
24. elokuuta – Jean Michel Jarre, ranskalainen elektronisen musiikin säveltäjä
24. elokuuta – Sauli Niinistö, Suomen tasavallan 12. presidentti 2012–2024
26. elokuuta – Reijo Työrinoja, suomalainen teologi ja professori (k. 2023)
27. elokuuta – Sinikka Sokka, suomalainen laulaja ja näyttelijä
30. elokuuta – Jukka Tiensuu, suomalainen säveltäjä ja pianisti
31. elokuuta – Rudolf Schenker, saksalainen kitaristi (Scorpions)
4. syyskuuta – Michael Berryman, yhdysvaltalainen näyttelijä
9. syyskuuta – Tuomo Melasuo, suomalainen rauhantutkija
12. syyskuuta – Johannes Lebech, tanskalainen poliitikko
15. syyskuuta – Kari Rajamäki, suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko
17. syyskuuta – Kersti Juva, suomalainen kääntäjä
19. syyskuuta – Jeremy Irons, englantilainen näyttelijä
20. syyskuuta – George R. R. Martin, yhdysvaltalainen tieteis- ja fantasiakirjailija
24. syyskuuta – Phil Hartman, kanadalais-yhdysvaltalainen näyttelijä, ääninäyttelijä, koomikko ja käsikirjoittaja (k. 1998)
26. syyskuuta – Svein Munkejord, norjalainen poliitikko
26. syyskuuta – Olivia Newton-John, englantilais-australialainen näyttelijä ja laulaja (k. 2022)
27. syyskuuta – Heimo Holopainen, suomalainen radio- ja televisiotoimittaja, muusikko ja käsikirjoittaja
27. syyskuuta – Eero Tarasti, suomalainen musiikkitieteilijä, Helsingin yliopiston professori
28. syyskuuta – Vonda N. McIntyre, yhdysvaltalainen biologi ja tieteiskirjailija (k. 2019)
29. syyskuuta – Theo Jörgensmann, saksalainen jazzmuusikko
30. syyskuuta – Sinikka Salo, suomalainen ekonomisti ja pankinjohtaja

Lokakuu–joulukuu

2. lokakuuta – Persis Khambatta, intialainen näyttelijä ja malli (k. 1998)
6. lokakuuta – Rabbe Smedlund, suomalainen näyttelijä
8. lokakuuta – Hans Engell, tanskalainen poliitikko
8. lokakuuta – Baldwin Spencer, Antiguan ja Barbudan pääministeri
9. lokakuuta – Frode Nør Christensen, tanskalainen poliitikko
9. lokakuuta – Oliver Hart, vuoden 2016 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut brittiläis-yhdysvaltalainen taloustieteilijä
10. lokakuuta – Josiane Grizeau (”Séverine”), ranskalainen laulaja
14. lokakuuta – Alain Mazza, ranskalainen jääkiekkoilija
15. lokakuuta – Kari Rajamäki, suomalainen ministeri ja kansanedustaja
17. lokakuuta – James Oliver Rigney Jr. (Robert Jordan), yhdysvaltalainen fantasiakirjailija (k. 2007)
17. lokakuuta – Margot Kidder kanadalainen näyttelijä (k. 2018)
21. lokakuuta – Johan Boskamp, hollantilainen jalkapallovalmentaja ja jalkapalloilija
28. lokakuuta – Erkki Kauppinen, suomalainen näyttelijä (k. 2017)
31. lokakuuta – Knut Buen, norjalainen kansanmuusikko
31. lokakuuta – Matti Yrjänä Joensuu, suomalainen rikoskirjailija (k. 2011)
2. marraskuuta – Marja Packalén, suomalainen näyttelijä
3. marraskuuta – Helmuth Koinigg, Formula 1 -kuljettaja (k. 1974)
3. marraskuuta – Marie McDonald McLaughlin Lawrie (”Lulu"), skotlantilainen laulaja, näyttelijä ja malli
5. marraskuuta – Marjatta Linna, suomalainen näyttelijä
5. marraskuuta – William Daniel Phillips, vuoden 1997 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko
7. marraskuuta – Kalle Pursiainen, suomalainen elokuvaohjaaja
8. marraskuuta – Jacqueline Taïeb, tunisialaistaustainen ranskalainen laulaja-lauluntekijä
9. marraskuuta – Luiz Felipe Scolari, brasilialainen jalkapallovalmentaja
14. marraskuuta – Charles III, Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas
19. marraskuuta – Mimi Jakobsen, tanskalainen poliitikko
20. marraskuuta – Barbara Hendricks, yhdysvaltalais-ruotsalainen laulaja
23. marraskuuta – Joe Napolitano, yhdysvaltalainen televisio-ohjaaja (k. 2016)
26. marraskuuta – Elizabeth H. Blackburn, vuoden 2009 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut australialais-yhdysvaltalainen tutkija
3. joulukuuta – Ozzy Osbourne, brittiläinen rockmuusikko (Black Sabbath)
6. joulukuuta – Keijo ”Keke” Rosberg, suomalainen Formula 1 -kuljettaja
8. joulukuuta − Hellevi Härkönen (ent. Seiro), suomalainen näyttelijä ja radiokuuluttaja
13. joulukuuta – Marita Viitasalo, suomalainen pianisti
18. joulukuuta – Liisa Hyssälä, suomalainen kansanedustaja ja ministeri
20. joulukuuta – Abdulrazak Gurnah, vuoden 2021 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut tansanialainen kirjailija
20. joulukuuta – Raimo O. Niemi, suomalainen elokuvaohjaaja
21. joulukuuta – Samuel L. Jackson, yhdysvaltalainen näyttelijä
23. joulukuuta – Charles Herbert, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2015)
26. joulukuuta – Kari Salmelainen, suomalainen televisiojuontaja
30. joulukuuta – Eeva-Kaarina Aronen, suomalainen kirjailija ja toimittaja (k. 2015)
30. joulukuuta – Randy Schekman, vuoden 2013 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti ja solubiologi
31. joulukuuta – LaDonna Adrian Gaines, (”Donna Summer”), yhdysvaltalainen poplaulaja (k. 2012)
31. joulukuuta – Mikko Viherjuuri, suomalainen teatteriohjaaja

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1948 kuolleista henkilöistä

Tammikuu–maaliskuu

5. tammikuuta – Kustavi Lounasheimo, suomalainen pappi ja runoilija (s. 1882)
19. tammikuuta – Tony Garnier, ranskalainen arkkitehti (s. 1869)
21. tammikuuta – Ermanno Wolf-Ferrari, italialainen säveltäjä (s. 1876)
26. tammikuuta – John Lomax, yhdysvaltalainen musiikkitieteilijä ja folkloristi (s. 1867)
27. tammikuuta – Robert Schälzky, Saksalaisen ritarikunnan suurmestari (s. 1882)
29. tammikuuta – Tomislav II, Kroatian kuningas 1941–1943 (s. 1900)
30. tammikuuta – Mohandas Gandhi, Mahatma Gandhi, Intian itsenäisyysliikkeen johtaja (salamurha) (s. 1869)
30. tammikuuta – Peter Andreas Morell, norjalainen poliitikko (s. 1868)
30. tammikuuta – Orville Wright, yhdysvaltalainen lentokoneen keksijä (s. 1871)
5. helmikuuta – Johannes Blaskowitz, saksalainen kenraali (s. 1883)
6. helmikuuta – Otto von Stülpnagel, saksalainen ilmavoimien kenraali ja jalkaväenkenraali (s. 1878)
11. helmikuuta – Sergei Eisenstein, neuvostoliittolainen elokuvaohjaaja (s. 1898)
18. helmikuuta – Mauri Honkajuuri, suomalainen lakimies, poliitikko ja pankinjohtaja (s. 1882)
19. helmikuuta – Pavel Rybalko, neuvostoliittolainen panssarijoukkojen marsalkka (s. 1892)
4. maaliskuuta – Antonin Artaud, ranskalainen kirjailija ja teatterin uudistaja (s. 1896)
4. maaliskuuta – Elsa Brändström, ruotsalainen sotasairaanhoitaja (s. 1888)
6. maaliskuuta – Urho Savisaari, suomalainen päätoimittaja ja kirjailija (s. 1891)
10. maaliskuuta – Zelda Fitzgerald, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1900)
10. maaliskuuta – Jan Masaryk, Tšekkoslovakian ulkoministeri (s. 1886)
14. maaliskuuta – Lauri Malmberg, suomalainen kenraali, Suojeluskuntien ylipäällikkö (s. 1888)
19. maaliskuuta – E. W. Kenyon, yhdysvaltalainen Word of Faith -liikkeen julistaja ja kirjailija (s. 1867)
24. maaliskuuta – Sigrid Hjertén, ruotsalainen taidemaalari (s. 1885)

Huhtikuu–kesäkuu

4. huhtikuuta – Hanna Suomalainen, suomalainen taidemaalari (s. 1874)
9. huhtikuuta – Jorge Eliécer Gaitán, kolumbialainen poliitikko (s. 1903)
17. huhtikuuta – Suzuki Kantaro, japanilainen amiraali ja pääministeri (s. 1867)
22. huhtikuuta – Toivo Saarenpää, suomalainen säveltäjä, orkesterin- ja kuoronjohtaja (s. 1882)
23. huhtikuuta – Heikki Lankinen, suomalainen arkkitehti (s. 1898)
5. toukokuuta – Austin Roberts, eteläafrikkalainen eläintieteilijä (s. 1883)
6. toukokuuta – Into Auer, suomalainen aktivisti, jääkärivärväri ja ”kalterijääkäri” (s. 1890)
21. toukokuuta – Artur Dinter, saksalainen kirjailija ja natsipoliitikko (s. 1876)
22. toukokuuta – Christian Thams, norjalainen arkkitehti ja liikemies (s. 1867)
23. toukokuuta – J. V. Lehtonen, suomalainen kirjallisuudentutkija ja professori (s. 1883)
25. toukokuuta – Witold Pilecki, puolalainen vastarintataistelija ja sotilas (s. 1901)
29. toukokuuta – Gertrud Zilliacus (”Kai Voss”), suomenruotsalainen kirjailija (s. 1864)
2. kesäkuuta – Harald Fabritius, suomalainen psykiatri ja professori (s. 1877)
6. kesäkuuta – Louis Lumière, ranskalainen keksijä, elokuvan uranuurtaja (s. 1864)
6. kesäkuuta – Henrik Lund, grönlantilainen lyyrikko, taiteilija ja pappi (s. 1875)
13. kesäkuuta – Osamu Dazai, japanilainen kirjailija (s. 1909)
18. kesäkuuta – Yrjö Räisänen (Sasu Punanen), suomalainen kirjailija ja poliitikko (s. 1888)
22. kesäkuuta – Greta von Haartman, suomalainen oopperalaulaja (s. 1889)
23. kesäkuuta – Sven Oftedal, norjalainen poliitikko (s. 1905)
26. kesäkuuta – Gösta Lönnfors, suomalainen ratamoottoripyöräilijä (s. 1911)
27. kesäkuuta – Julian Robert Lindsey, yhdysvaltalainen kenraali (s. 1871)

Heinäkuu–syyskuu

3. heinäkuuta – Yrjö Kivenoja, suomalainen pappi, opettaja ja poliitikko (s. 1880)
5. heinäkuuta – Georges Bernanos, ranskalainen kirjailija (s. 1888)
13. heinäkuuta – Väinö Keinänen, suomalainen arkkitehti (s. 1879)
14. heinäkuuta – Christian Kautz, sveitsiläinen kilpa-autoilija (s. 1913)
15. heinäkuuta – John J. Pershing (”Black Jack”), yhdysvaltalainen kenraali (s. 1860)
21. heinäkuuta – Arshile Gorky, armenialais-yhdysvaltalainen taidemaalari (s. 1904)
23. heinäkuuta – David Wark Griffith, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (s. 1875)
26. heinäkuuta – K. N. Rantakari, suomalainen toimittaja ja poliitikko (s. 1877)
29. heinäkuuta – Ruth Closius, saksalainen keskitysleirinvartija (hirtettiin) (s. 1920)
4. elokuuta – Mileva Marić-Einstein, serbialainen matemaatikko (Albert Einsteinin ex-puoliso) (s. 1875)
9. elokuuta – Hugo Boss, saksalainen vaatetehtailija ja muotisuunnittelija (s. 1885)
12. elokuuta – Harry Brearley, englantilainen metallurgi, ruostumattoman teräksen keksijä (s. 1871)
18. elokuuta – Percy Roycroft Lowe, englantilainen kirurgi ja lintutieteilijä (s. 1870)
30. elokuuta – Kristine Bonnevie, norjalainen biologi ja Norjan ensimmäinen naisprofessori (s. 1872)
31. elokuuta – Andrei Ždanov, neuvostoliittolainen kenraali ja poliitikko (s. 1896)
2. syyskuuta – Tancred Borenius, suomalais-englantilainen taidehistorioitsija (s. 1885)
3. syyskuuta – Edvard Beneš, Tšekkoslovakian presidentti (s. 1884)
10. syyskuuta – Ferdinand I, Bulgarian ruhtinas 1887–1908, tsaari 1908–1918 (s. 1861)
11. syyskuuta – Muhammed Ali Jinnah, Pakistanin ensimmäinen kenraalikuvernööri (s. 1876)
17. syyskuuta – Ruth Benedict, yhdysvaltalainen antropologi (s. 1887)
17. syyskuuta – Folke Bernadotte, ruotsalainen diplomaatti, kreivi ja Punaisen Ristin johtaja (s. 1895)
23. syyskuuta – Hanna Asp, suomalainen kirjailija ja suomentaja (s. 1868)

Lokakuu–joulukuu

4. lokakuuta – René Benjamin, ranskalainen kirjailija ja lehtimies (s. 1885)
8. lokakuuta – Klara Johanson, ruotsalainen esseisti ja kirjallisuuskriitikko (s. 1875)
12. lokakuuta – Nils Trædal, norjalainen poliitikko (s. 1879)
17. lokakuuta – Antti Favén, suomalainen taidemaalari (s. 1882)
18. lokakuuta – Walther von Brauchitsch, saksalainen sotamarsalkka (s. 1881)
19. lokakuuta – A. R. Cederberg, suomalainen historiantutkija (s. 1885)
24. lokakuuta – Franz Lehár, unkarilaissyntyinen operettisäveltäjä (s. 1870)
9. marraskuuta – Edgar Kennedy, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä (s. 1890)
12. marraskuuta – Umberto Giordano, italialainen säveltäjä (s. 1867)
21. marraskuuta – Béla Miklós, unkarilainen kenraali, Unkarin ensimmäinen pääministeri (s. 1890)
22. marraskuuta – Édouard Brémond, ranskalainen prikaatinkenraali (s. 1868)
22. marraskuuta – A. E. W. Mason, brittiläinen kirjailija (s. 1865)
23. marraskuuta – Üzeyir Hacıbəyov, azerbaidžanilainen säveltäjä (s. 1885)
24. marraskuuta – Raoul Koczalski, puolalainen säveltäjä ja pianisti (s. 1884)
2. joulukuuta – Larin-Kyösti (oik. Kyösti Larson), suomalainen kirjailija (s. 1873)
2. joulukuuta – Chano Pozo, kuubalainen jazzmuusikko, laulaja, tanssija ja säveltäjä (s. 1915)
2. joulukuuta – Eino Railo, suomalainen kirjailija, kirjallisuudentutkija ja kirjallisuusarvostelija (s. 1884)
4. joulukuuta – Karl Ludwig Bonhoeffer, saksalainen psykiatri ja neurologi (s. 1868)
4. joulukuuta – Aleksandr Grossheim, neuvostoliittolainen kasvitieteilijä (s. 1888)
23. joulukuuta – Japanissa sotarikollisina hirtetyt:
- Kenji Doihara, japanilainen kenraali (s. 1883)
- Kōki Hirota, japanilainen diplomaatti ja poliitikko, pääministeri 1936–1937 (s. 1878)
- Seishirō Itagaki, japanilainen kenraali ja sotaministeri (s. 1885)
- Kimura Heitaro, japanilainen kenraali (s. 1888)
- Iwane Matsui, japanilainen kenraali (s. 1878)
- Akira Mutō, japanilainen kenraali (s. 1892)
- Hideki Tōjō, japanilainen kenraali, pääministeri 1941–1944 (s. 1884)
28. joulukuuta – Mikko Erich, suomalainen lakimies ja kansanedustaja (s. 1888)
28. joulukuuta – Erik Therman, suomenruotsalainen kirjastonhoitaja ja kirjailija (s. 1906)
Helmi Talas, suomalainen näyttelijä (s. 1871)

Nobelin palkinnot

Muuta

Lähteet

↑ Marquina Barrio, Antonio (toim.): Global Warming and Climate Change: Prospects and Policies in Asia and Europe, s. 121. Palgrave Macmillan UK, 2010. (englanniksi)
↑ Earthquake Information Bulletin, s. 20. National Earthquake Information Center, 1976. (englanniksi)

[1] Marquina Barrio, Antonio (toim.): Global Warming and Climate Change: Prospects and Policies in Asia and Europe, s. 121. Palgrave Macmillan UK, 2010. (englanniksi)

[2] Earthquake Information Bulletin, s. 20. National Earthquake Information Center, 1976. (englanniksi)

[1]

[2]