apuverbi

Suomi

Substantiivi

apuverbi

1. (kielitiede) verbi jonka avulla muodostetaan verbin liittomuotoja; verbi, joka antaa pääverbistä semanttista tai lauseopillista lisätietoa

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑpuˌʋerbi/
• tavutus: a‧pu‧ver‧bi

Etymologia

yhdyssana sanoista apu ja verbi

Käännökset

1. verbi, joka antaa pääverbistä semanttista tai lauseopillista lisätietoa

englanti: auxiliary verb espanja: verbo auxiliar m. italia: verbo ausiliaro m. portugali: verbo auxiliar ranska: verbe auxiliaire m., auxiliaire m.

ruotsi: hjälpverb saksa: Hilfsverb n., Hilfszeitwort n. tšekki: pomocné sloveso n. unkari: segédige viro: abitegusõna, abiverb

Liittyvät sanat

• modaalinen apuverbi

Aiheesta muualla

• apuverbi Kielitoimiston sanakirjassa
• apuverbi Tieteen termipankissa