loc

Katso myös: LOC

Romania

Substantiivi

genetiivi/datiivi
yksikkö	unui loc
määräinen	locului
monikko	unor locuri
määräinen	locurilor

loc n. (määräinen: locul, monikko: locuri, määräinen: locurile)

1. paikka
2. sija, sijoitus, tila (esim. listalla)

Etymologia

• latinan locus