Adélienmaa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Adélienmaan sijainti Etelämantereella.
Ranskalainen tutkimus- ja sääasema Dumont d’Urville Station Adélienmaalla.

Adélienmaa[1] tai Adélienrannikko on osa Etelämantereen rannikkoa Point Aldenista Pourquoi Pas Point’iin. Rantaviivan pituus on 350 kilometriä, ja alueeseen kuuluu noin 2 600 kilometriä pitkä sektori etelänavalle asti. Alue on pääosin jään peitossa. Se on hallinnollisesti osa Ranskan eteläisiä ja antarktisia alueita[2]. Se jää kuitenkin Australian Etelämantereesta vaatiman sektorin sisään. Kaikki aluevaatimukset 60 leveysasteen eteläpuolelta ovat edelleen vailla virallista kansainvälistä vahvistusta.

Retkikunnan vuonna 1840 Etelämantereelta tuomia kiviä.

Alueen kartoitti vuonna 1837 ranskalainen tutkimusmatkailija Jules Dumont d’Urville, joka antoi sille nimen Adélie-vaimonsa mukaan.[2][3]

Australialainen geologi Douglas Mawson teki Adélienmaahan tutkimusretken vuonna 1912. Mawson perusti tutkimusaseman, joista käsin tehdyillä rekiretkillä kartoitettiin aluetta laajalti. Mawson onnistui palaamaan hädin tuskin eräältä pitkältä retkeltä elävänä takaisin, kun kaksi hänen toveriaan kuoli, toinen putosi railoon ja toinen sairastui ja kuoli.

Vuodesta 1956 alueella on ollut pysyvästi miehitetty ranskalainen tutkimusasema Dumont d’Urville, joka on nimetty Jules Dumont d’Urvillen mukaan. Talvella tutkimusasemalla on noin 30 henkilöä ja kesällä jopa 120 henkilöä.[4]

  1. Adélienmaa Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 18.3.2024.
  2. a b Adélie Coast Encyclopædia Britannica. Viitattu 18.3.2024. (englanniksi)
  3. A Voyage of Antarctic Discovery University of Canterbury. Arkistoitu 24.4.2017. Viitattu 23.4.2017. (englanniksi)
  4. La station Dumont d’Urville institut-polaire.fr. Viitattu 18.3.2024. (ranskaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.