Lezgit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lezgit
Лезгияр
Лекьер
Valokuvassa Lezgit näyttävät etusormella Tauhidin symbolia vuoden 1930 kapinan aikana neuvostoviranomaisia vastaan.
Valokuvassa Lezgit näyttävät etusormella Tauhidin symbolia vuoden 1930 kapinan aikana neuvostoviranomaisia vastaan.
Väkiluku 600 000
Asuinalueet Dagestan (Venäjä), Azerbaidžan
Kielet lezgi
Uskonnot sunnalaisuus, šiialaisuus

Lezgit (Лезгияр/Лекьер, Lezgijar/Lekjer) ovat kaukasialainen kansa Etelä-Dagestanissa ja Pohjois-Azerbaidžanissa. Lezgit puhuvat lezgin kieltä, joka kuuluu dagestanilaisten kielten lezgiläiseen ryhmään. Lezgit ovat uskonnoltaan pääosin sunnalaisia, mutta heidän joukossaan on myös huomattava šiialaisten vähemmistöryhmä.[1][2]

Maa Lezgejä Tieto vuodelta Osuus väestöstä Lähde
Dagestan 291 148 2002 11,3 %
Muu Venäjä 120 852 2002 [3]
Azerbaidžan 178 000 1999 [4]
Kazakstan 4 616 1999 [5]
Ukraina 4 349 2001 [6]

Pieniä lezgivähemmistöjä asuu myös Kirgisiassa, Georgiassa, Turkmenistanissa, Turkissa ja Uzbekistanissa.[7]

Lezgit taistelivat Venäjän valloitusta vastaan yli 50 vuotta 1800-luvulla. Neuvostoliiton hajottua lezgit ovat alkaneet vaatia omaa tasavaltaa muodostettavaksi Dagestanin eteläosaan. Myös täydellisestä itsenäisyydestä haaveillaan.lähde?

Lezgien asuinalue (pun.) Kaukasiassa.
Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.