Nordkalk

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nordkalk Oy Ab
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1991
Toimitusjohtaja Paul Gustavsson
Kotipaikka Parainen
Toiminta-alue Pohjois-Eurooppa
Toimiala mineraaliteollisuus
Liikevaihto 300 M€ (2018)
Henkilöstö noin 1000
Tytäryhtiöt Suomen Karbonaatti Oy
Omistaja SigmaRoc
Kotisivu www.nordkalk.fi
Kalkkikivikaivosta Paraisilla.

Nordkalk on kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja. Yrityksellä on toimintaa yli 30 paikkakunnalla muun muassa Suomessa, Ruotsissa, Puolassa, Norjassa, Virossa ja Venäjällä. Nordkalkin tuotteita käytetään muun muassa paperi-, teräs- ja rakennusaineteollisuudessa sekä ympäristönhoidossa ja maataloudessa.

Kalkkikiveä on louhittu Paraisilla 1600-luvulta lähtien, mahdollisesti jopa jo 1300-luvulla. Marraskuun 26. 1898 perustettiin Pargas Kalkbergs Aktiebolag, josta myöhemmin tuli Partek Oyj. Kalkkiliiketoiminta yhtiöitettiin elokuussa 1991 Nordkalk Oy Ab:ksi (myöhemmin Partek Nordkalk Oy). Kone Oyj osti Partekin vuonna 2001 ja myi Nordkalkin seuraavana vuonna sijoittajaryhmän perustamalle NK-Holding Oy:lle.[1] Nordkalk sulautui vuonna 2004 NK-Holding Oy Ab:hen, joka muutti samalla nimensä Nordkalk Oyj Abp:ksi.

Nordkalkin ostajaryhmään kuului vuonna 2002 Capmanin hallinnoimien rahastojen ja Ahlström Capitalin lisäksi muun muassa Rettig-Yhtymä (nyk. Rettig Group) 1,9 %:n osuudella. Rettig nosti osuutensa Nordkalkista 21 %:iin vuonna 2006 ja 49 %:iin vuonna 2009. Toukokuussa 2010 Rettig Group osti loput 51 % Nordkalkin osakkeista. [2] Heinäkuussa 2021 brittiläinen SigmaRoc osti Nordkalkin. Kauppahinta oli 500 miljoonaa euroa.[3]

Nordkalkin tärkeimmät tuoteryhmät ovat:

Toiminta Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tytyrin kalkkitehdas ja -kaivos Lohjalla.

Paraisilla sijaitsee pääkonttori, kehityskeskus, kalkkitehdas, Parfill-tehdas ja kaivos lajittelulaitoksineen.

  • Kerimäen Louhella sijaitsee maanalainen kaivos, avolouhos, kalkkitehdas, sammutuslaitos sekä jauhatuslaitos. Louhessa tuotetaan pääasiassa jauhettuja tuotteita. Parikymmentä ihmistä työllistävä toiminta Louhella loppuu kesäkuussa 2019[4].
  • Lappeenranta, Ihalaisen kaivoksen yhteydessä paperipigmentin raaka-aineita ja wollastoniittia valmistavat rikastamot. Nordkalkin tytäryhtiö Suomen Karbonaatti Oy valmistaa kalsiumkarbonaattipohjaisia päällystyspigmenttejä sekä täyteaineita paperi- ja kartonkiteollisuudelle.
  • Lohja, aiemmin Oy Lohja Ab:lle kuulunut Tytyrin maanalainen kaivos, jonka yhteydessä sijaitsee myös kalkkitehdas, joka tuottaa kalkkia paperiteollisuudelle.
  • Siikainen, Otamon louhoksen yhteydessä sijaitsee lähinnä maanparannuskalkkia valmistava tehdas.
  • Sipoo, maanalainen kaivos, joka on louhittu pääasiassa meren alle jopa 225 metrin syvyyteen. Kaivoksen yhteydessä myös kalkkitehdas.
  • Vampulassa yhtiöllä on kalkkilouhokset Punolassa, Siivikkalassa ja Matkusjoella. Paikkakunnalla valmistetaan maanparannuskalkkia, asfalttifilleriä sekä kalsiittia.
  • Vimpelissä kalkkia louhitaan Ryytimaan ja Vesterbackan louhoksista. Siitä valmistetaan pääasiassa maanparannuskalkkia.
  • Kokkola, vuonna 1999 toimintansa aloittanut tehdas tuottaa maanparannuskalkkia sekä teollisuusjauheita.
  • Raahe, SSAB:n terästehtaan yhteydessä sijaitseva kalkkitehdas, joka toimittaa tuotteita pääasiassa terästeollisuudelle.
  1. Åbo Akademin säätiö keräsi Nordkalkille ostajaryhmän 5.12.2002. Turun Sanomat. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 20.8.2007.
  2. Nordkalkin omistus siirtyy täysin Rettigille 19.5.2010. Nordkalk Oyj. Viitattu 19.5.2010.[vanhentunut linkki]
  3. Lehtola, Johanna: Kaivosyhtiö Nordkalk vaihtaa omistajaa Yle Uutiset. 16.7.2021. Viitattu 16.7.2021.
  4. Silvennoinen, Jari: Nordkalk lopettaa Louhen kalkkitehtaan – 21 työpaikkaa häviää Kerimäeltä puruvesi.net. 8.1.2019. Viitattu 9.1.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]