APECED
APECED-oireyhtymä eli autoimmuunipolyendokrinopatia-kandidiaasi-ektodermidystrofia on harvinainen perinnöllinen sairaus, joka kuuluu autoimmuunipolyendokrinopatiaoireyhtymien ryhmään (APS, engl. autoimmune polyendocrine syndrome). APECED tunnetaan myös nimellä tyypin I autoimmuunipolyendokrinopatia. Tauti periytyy autosomissa peittyvästi. APECED kuuluu suomalaiseen tautiperintöön.[1]
APECED-taudin oireina esiintyy jo lapsuudessa alkavia, useita elinspesifisiä autoimmuunitauteja. Yleisiä oireita ovat suun krooninen Candida-infektio, hypoparatyreoidismi, lisämunuaisen kuorikerroksen vajaatoiminta eli Addisonin tauti, hypogonadismi, krooninen atrofinen gastriitti, diabetes ja kilpirauhasen sairaudet.[1]
Taudin aiheuttaa mutaatio autoimmune regulator (AIRE) -nimistä transkriptiotekijää koodavassa geenissä.[2][3] Geeni sijaitsee kromosomin 21 pitkässä haarassa (21q22.3)[4][1] välillä 44,53–44,54 megaemästä.lähde? Suomessa yleisessä mutaatiossa (R257X-mutaatio, rs121434254 C->T) geenin kodoni numero 257 (CGA), joka toimivassa geenissä koodaa arginiiniä, on vaihtunut loppukodoniksi TGA.[2][5]
AIRE-geenin löytyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]AIRE-geenin löytäminen on merkittävimpiä saavutuksia suomalaisessa lääketieteellisessä tutkimuksessa.[5] Sen mahdollisti 1990-luvulla tapahtunut edistys ihmisen geeniperimän selvittämisessä.[1][6] Alkuvaiheessa erityinen kiinnostus kohdistui lyhyimpään ihmiskromosomiin eli kromosomiin 21,[6] joka ensimmäisenä sekvensoitiin kokonaisuudessaan vuoteen 2000 mennessä. Kiinnostusta kromosomi 21:tä kohtaan kasvatti myös sen rooli Downin syndroomassa.[6] APECED-tautia aiheuttavan geenin löytämisestä kilpaili 1990-luvun lopussa kaksi kansainvälistä, suomalaisvetoista tutkijaryhmää.[1][6] Kilpailevien tutkijaryhmien julkaisut päätyivät lopulta Nature Genetics -lehden samaan numeroon.[2][3]
Suomalaistutkija Leena Peltonen-Palotien johtama tutkimusryhmä käytti hyväksi Jaakko Perheentuvan keräämää laajaa suomalaista APECED-aineistoa ja paikansi vuonna 1994 tautia aiheuttavan geenin kromosomin 21 pitkään haaraan.[1][7] Vuonna 1997 ryhmä oli paikallistanut geenin 800 000 emäsparin[4] ja myöhemmin 350 000 emäsparin laajuiselle alueelle.[1]
Tampereen yliopiston professori Kai Krohnin kokoama suomalais-japanilais-sveitsiläinen tutkijaryhmä identifioi APECED-geenin ja antoi sille nimen AIRE (autoimmune regulator).[2][1][8] Ryhmä tunnisti myös kaksi Suomessa ja Sveitsissä yleistä geenimutaatiota.[2] Krohnin ryhmän tulokset julkaistiin Nature Genetics -lehden vuoden 1997 numerossa 17. Samassa numerossa julkaistiin myös Palotien johtaman suomalais-saksalaisen ryhmän tulokset, joissa tunnistettiin yhteensä viisi AIRE-geenin mutaatiota.[3] Molemmat ryhmät tunnistivat proteiinissa sinkkisormirakenteet sekä runsasproliinisen alueen ja päättelivät, että proteiini voisi toimia transkriptiotekijänä.[2][3][1] Ilmeni, ettei mikään AIRE-geenin eksoneista löytynyt Stanfordin yliopiston julkaisemista EST-tietokannoista, eli kyseessä oli aiemmin täysin tuntematon geeni.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j Peterson, P., Heino, M., Krohn, K.: APECED-oireyhtymän immunologinen ja geneettinen tausta. Duodecim, 1998, nro 114(15). Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.10.2009.
- ↑ a b c d e f Nagamine K, Peterson P, Scott HS, et al.: Positional cloning of the APECED gene.. Nat. Genet., 1997, 17. vsk, nro 4, s. 393–8. PubMed:9398839. doi:10.1038/ng1297-393.
- ↑ a b c d Aaltonen, Johanna: An autoimmune disease, APECED, caused by mutations in a novel gene featuring two PHD-type zinc-finger domains.. Nat. Genet., 1997, 17. vsk, nro 4, s. 399–403. PubMed:9398840. doi:10.1038/ng1297-399.
- ↑ a b Aaltonen J, Horelli-Kuitunen N, Fan JB, et al.: High-resolution physical and transcriptional mapping of the autoimmune polyendocrinopathy-candidiasis-ectodermal dystrophy locus on chromosome 21q22.3 by FISH.. Genome Res., 1997, 7. vsk, nro 8, s. 820–9. PubMed:9267805.
- ↑ a b Jaakko Perheentupa julkaissut lisää tietoa APECED taudista. Terveystieto, 27.7.2006.
- ↑ a b c d Björses P, Aaltonen J, Horelli-Kuitunen N, et al.: Gene defect behind APECED: a new clue to autoimmunity.. Hum. Mol. Genet., 1998, 7. vsk, nro 10, s. 1547–53. PubMed:9735375. doi:10.1093/hmg/7.10.1547. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Aaltonen J, Björses P, Sandkuijl L, Perheentupa J, Peltonen L.: An autosomal locus causing autoimmune disease: autoimmune polyglandular disease type I assigned to chromosome 21. Nat. Genet., 1994, 17. vsk, nro 8, s. 83-7.
- ↑ AIRE geenien nimikomitean HUGO-tietokannassa (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Susanne Dorn: Working with AIRE. Lab Times, 2008, nro 3, s. 30–31. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.10.2009. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Apeced Ry