Aivokurkiainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aivojen poikkileikkaus. Aivokurkiainen (corpus callosum) esitetty vasemmalla.

Aivokurkiainen (lat. corpus callosum) on hermoratojen muodostama poikittainen aivojen osa, joka yhdistää vasemman ja oikean aivopuoliskon eli hemisfäärin toisiinsa. Näin se mahdollistaa sen, että molemmat aivopuoliskot voivat vastaanottaa tietoa kummaltakin puolelta ruumista. Jos aivokurkiainen vahingoittuu tai se katkaistaan esimerkiksi vaikean epilepsian hoitamiseksi, myös suurin osa aivopuoliskojen välisistä yhteyksistä katkeaa. Yhteyden katkeamisella voi olla vaikutuksia ainakin tiedonkäsittelyyn ja liikekoordinaatioon. Lisäksi katkaisu voi aiheuttaa vieraan käden oireyhtymän. Kuitenkin muutaman vuoden kuluttua leikkauksesta korvaavat hermoradat ovat ottaneet aivokurkiaisen tehtävät itselleen hoidettaviksi, ja aivopuoliskojen yhteistoiminta palaa lähes ennalleen.

Aivokurkiaisen on arvioitu puuttuvan synnynnäisesti 3–7 lapselta 10 000:sta. Ilmiölle on useita syitä, mutta yleensä aivokurkiaisen puuttuminen merkitsee vaikeaa kehitysvammaisuutta.[1]

Aivokurkiaisen muokkautuminen on suurimmillaan 7–8-vuotiailla. [2]

Aivokurkiainen on vain istukkanisäkkäillä.[3] Kädellisillä myelinaatio eli rasvalla pinnoittuminen nopeuttaa hermoimpulssien välitystä. Yleensä kädellisillä aivojen koon kasvamisen mukana tapahtuvaa aivokurkiaisen pitenemistä kompensoi vastaava aivokurkiaisen myelinaation lisääntyminen. Näin aivot voivat koordinoida aisti- ja liikeimpulsseja. Simpansseilla ja ihmisillä näin ei ole käynyt, joten ihmisillä aivopuoliskojen välinen viestintä vie kaksinkertaisen ajan makakeihin nähden.[4]

Sukupuolierot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edistyneet neuroanatomiakuvaustekniikat osoittivat, että eräissä aivokurkiaisen osissa on selkeitä sukupuolieroja. Kurkiainen korreloi naisilla merkitsevästi kaikkien testatun viiden älyllisen suorituskykytyypin kanssa muttei miehillä (avaruusrotaatio, jossa miehet ovat parempia, kuviomuistaminen, jossa naiset ovat parempia, tekstintuottaminen, sanatunnistustesti ja kuviotunnistustesti). Tämän perusteella aivopuoliskojen välisen yhteyden voimakkuudella on eri vaikutus naisiin kuin miehiin.[5]

MRI-tutkimus osoitti, että aivokurkiaisen keskitason poikkipintala on naisilla suhteessa suurempi.[6] Diffuusio-MRI tekniikoilla on löytynyt selviä sukupuolieroja aivokurkiaisen muodossa ja mikrorakenteessa.[7][8][9] Muoto- ja kokoanalyysitkin ovat löytäneet konsistentteja, tilastollisesti merkitseviä sukupuolieroja.[10][11]

Transsukupuolisten ihmisten aivokurkiainen on vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan rakenteeltaan enemmän heidän ilmoittamansa sukupuolen kanssa kuin syntymässä määritetyn.[12] Jopa lineaarinen tukivektorikone (karkean yksinkertainen luokittelualgoritmi) luokitteli aivokurkiaisten sukupuolen oikein 74 prosentin tarkkuudella ja vastasi paremmin sosiaalista kuin fyysistä sukupuolta.[12]

Kätisyys ja aivokurkiainen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erään tutkimuksen mukaan vasen- ja molempikätisillä on isompi aivokurkiainen.[13][14] Toisten mukaan molempikätisillä on isompi aivokurkiainen ja vahvimmin yksikätisillä kaikkein pienin, oli kyse sitten oikea- tai vasenkätisyydestä.[15]

  1. http://www.saunalahti.fi/kup/syndroma/aivokurk.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Uutisguru. Helsingin Sanomat, 29.1.2013, nro 27, s. C 14.
  3. Keeler, Clyde E.: Absence of the Corpus callosum as a Mendelizing Character in the House Mouse. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 1933, 19. vsk, nro 6, s. 609–11. PubMed:16587795. PubMed Central:1086100. doi:10.1073/pnas.19.6.609. ISSN 0027-8424. Bibcode:1933PNAS...19..609K. JSTOR:86284.
  4. Caminiti, Roberto; Ghaziri, Hassan; Galuske, Ralf; Hof, Patrick R.; Innocenti, Giorgio M.: Evolution amplified processing with temporally dispersed slow neuronal connectivity in primates. Proceedings of the National Academy of Sciences, 2009, 106. vsk, nro 46, s. 19551–6. PubMed:19875694. PubMed Central:2770441. doi:10.1073/pnas.0907655106. Bibcode:2009PNAS..10619551C. JSTOR:25593230.
  5. Davatzikos, C; Resnick, S. M.: Sex differences in anatomic measures of interhemispheric connectivity: Correlations with cognition in women but not men. Cerebral Cortex, 1998, 8. vsk, nro 7, s. 635–40. PubMed:9823484. doi:10.1093/cercor/8.7.635.
  6. Ardekani, B. A.; Figarsky, K.; Sidtis, J. J.: Sexual Dimorphism in the Human Corpus Callosum: An MRI Study Using the OASIS Brain Database. Cerebral Cortex, 2012, 23. vsk, nro 10, s. 2514–20. PubMed:22891036. PubMed Central:3767965. doi:10.1093/cercor/bhs253.
  7. Dubb, Abraham; Gur, Ruben; Avants, Brian; Gee, James: Characterization of sexual dimorphism in the human corpus callosum. NeuroImage, 2003, 20. vsk, nro 1, s. 512–9. PubMed:14527611. doi:10.1016/S1053-8119(03)00313-6. S2CID:31728989.
  8. Westerhausen, René; Kreuder, Frank; Sequeira, Sarah Dos Santos; Walter, Christof; Woerner, Wolfgang; Wittling, Ralf Arne; Schweiger, Elisabeth; Wittling, Werner: Effects of handedness and gender on macro- and microstructure of the corpus callosum and its subregions: A combined high-resolution and diffusion-tensor MRI study. Cognitive Brain Research, 2004, 21. vsk, nro 3, s. 418–26. PubMed:15511657. doi:10.1016/j.cogbrainres.2004.07.002.
  9. Shin, Yong-Wook; Jin Kim, Dae; Hyon Ha, Tae; Park, Hae-Jeong; Moon, Won-Jin; Chul Chung, Eun; Min Lee, Jong; Young Kim, In; Kim, Sun I.: Sex differences in the human corpus callosum: Diffusion tensor imaging study. NeuroReport, 2005, 16. vsk, nro 8, s. 795–8. PubMed:15891572. doi:10.1097/00001756-200505310-00003. S2CID:11361577.
  10. Kontos, Despina; Megalooikonomou, Vasileios; Gee, James C.: Morphometric analysis of brain images with reduced number of statistical tests: A study on the gender-related differentiation of the corpus callosum. Artificial Intelligence in Medicine, 2009, 47. vsk, nro 1, s. 75–86. PubMed:19559582. PubMed Central:2732126. doi:10.1016/j.artmed.2009.05.007.
  11. Spasojevic, Goran; Stojanovic, Zlatan; Suscevic, Dusan; Malobabic, Slobodan: Sexual dimorphism of the human corpus callosum: Digital morphometric study. Vojnosanitetski Pregled, 2006, 63. vsk, nro 11, s. 933–8. PubMed:17144427. doi:10.2298/VSP0611933S.
  12. a b Yokota, Y.: Callosal Shapes at the Midsagittal Plane: MRI Differences of Normal Males, Normal Females, and GID, s. 3055–8. , 2005. ISBN 978-0-7803-8741-6. doi:10.1109/IEMBS.2005.1617119. (englanniksi)
  13. Driesen, Naomi R.; Raz, Naftali: The influence of sex, age, and handedness on corpus callosum morphology: A meta-analysis. Psychobiology, 1995, 23. vsk, nro 3, s. 240–7.
  14. Witelson, S.: The brain connection: The corpus callosum is larger in left-handers. Science, 1985, 229. vsk, nro 4714, s. 665–8. PubMed:4023705. doi:10.1126/science.4023705. Bibcode:1985Sci...229..665W.
  15. Luders, Eileen; Cherbuin, Nicolas; Thompson, Paul M.; Gutman, Boris; Anstey, Kaarin J.; Sachdev, Perminder; Toga, Arthur W.: When more is less: Associations between corpus callosum size and handedness lateralization. NeuroImage, 1.8.2010, 52. vsk, nro 1, s. 43–49. PubMed:20394828. PubMed Central:2903194. doi:10.1016/j.neuroimage.2010.04.016. ISSN 1053-8119. en

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]