Avenue des Champs-Élysées

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Avenue des Champs-Élysées
Pituus 1,91 km
Alkupiste Place de la Concorde
Päätepiste Place Charles de Gaulle (1,91 km)

Avenue des Champs-Élysées tai Les Champs-Élysées [le ʃɑ̃z‿e.li.ze] Fr-les_Champs_Élysées.ogg kuuntele (ohje) on katu Ranskan pääkaupungissa Pariisissa. Elokuvateattereineen, kahviloineen ja kauppoineen se on yksi maailman kuuluisimmista kaduista. Kadun itäosa kulkee Champs Elysées -puiston halki. Nimensä katu on saanut kreikkalaisen mytologian Elysionin, kuolleiden valtakunnan mukaan.

Avenue des Champs-Élysées on noin kaksi kilometriä pitkä. Se kulkee Pariisin luoteisosassa kahdeksannen kaupunginosan läpi Place de la Concordelta Place Charles de Gaullella sijaitsevalle Riemukaarelle.

Champs-Élysées'n suorana jatkeena lännessä, Riemukaaren toisella puolella, ovat Avenue de la Grande-Armée ja edelleen Neuilly-sur-Seinen pääkatu Avenue Charles de Gaulle, jotka johtavat suoraan kohti La Défensen aluetta ja siellä sijaitsevaa Grande Archea. Idässä, Concorden toisella puolella taas Tuileries-puiston suurin puistokäytävä kulkee samalla suoralla kohti Carrouselin riemukaarta ja edelleen Louvrea. Täten Champs-Élysées on samalla osa noin kahdeksan kilometriä pitkästä suorasta akselista, Axe historique, joka johtaa Louvren sisäpihalta La Défenselle.

Vuonna 1860 kadun kauppiaat muodostivat Syndicat d’Initiative et de Défense des Champs-Élysées -järjestön, jonka nimeksi tuli vuonna 1980 Comité des Champs-Élysées. Järjestö on omistautunut puistokadun ilmapiirin säilyttämiseen ja kehittämiseen. Nykyäänkin komitea päättää kadulle tulevasta uudesta liiketoiminnasta. Kalliiden vuokrien takia vain harvat asuvat Champs-Élysées’llä; talojen yläkerrat ovat pääasiassa toimistotiloina. Erityisen kallista on kadun pohjoispäässä. Joka vuosi kadulla nähdään Ranskan armeijan suurin paraati. Se on myös Ranskan ympäriajon perinteinen päätepiste.

Avenue des Champs-Élysées rakennettiin vuonna 1640 myös Versailles’n puutarhan suunnittelijana tunnetun André Le Nôtren johdolla suoraksi jatkeeksi Tuileries-puiston pääkäytävälle. Aluksi se sijaitsi kaupungin ulkopuolella, sillä Pariisin länsiraja sijaitsi vielä tuolloin nykyisen Place de la Concorden paikalla. 1700-luvulla puistokatua jatkettiin lännessä Neuilly-sur-Seinen kautta Seinen ylittävälle sillalle saakka. Vähän myöhemmin kuitenkin rakennettiin uusi kaupunginmuuri, joka lännessä kulki nykyisen Riemukaaren kohdalla, ja täten katu sai nykyisen pituutensa. Nykyiselle kohdalleen kaupungin raja siirrettiin 1800-luvulla.

Kadusta tuli kaupungin omaisuutta vuonna 1828, jolloin kadulle rakennettiin muun muassa jalkakäytävät, kaasuvalaistus ja suihkulähteitä. Viimeksi katua muutettiin vuonna 1993, kun jalkakäytäviä laajennettiin.