Dietrich Eckart

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Dietrich Eckart
Henkilötiedot
Syntynyt23. maaliskuuta 1868
Neumarkt in der Oberpfalz
Kuollut26. joulukuuta 1923 (55 vuotta)
Berchtesgaden
Poliitikko
Puolue NSDAP
Entiset puolueet DAP
Puoliso Rose Marx 1913-1920

Dietrich Eckart (23. maaliskuuta 1868 Neumarkt in der Oberpfalz26. joulukuuta 1923 Berchtesgaden) oli kirjailija ja sanomalehtimies, kansallissosialistisen puolueen varhainen jäsen ja Adolf Hitlerin tukija ja isällinen ystävä.

Dietrich Eckart syntyi lakimiesperheeseen. Hänen äitinsä kuoli hänen ollessaan kymmenvuotias. Eckart aloitti lääketieteen opinnot Münchenin yliopistossa, mutta keskeytti ne 1891 ja siirtyi työskentelemään sanomalehteen. Isänsä kuoleman jälkeen 1895 hän muutti perimänsä omaisuuden turvin Leipzigin ja Berliinin kautta Regensburgiin. Vuonna 1899 hän muutti uudelleen Berliiniin, jossa hän yritti paikata horjuvaa talouttaan tarjoamalla kirjoittamiaan näytelmiä ja runoja julkaistavaksi. Eckart vietti valtakunnan pääkaupungissa lähinnä varattoman taiteilijan boheemia elämää. Yritykset kuitenkin epäonnistuivat, ja 1913 Eckart palasi takaisin Müncheniin. Siellä hän liittyi kansalliskonservatiiviseen salaseuraan Thule-seuraan ja julkaisi kansallismielisiä ja juutalaisvastaisia kirjoituksia. Hän alkoi kiinnostua yli-ihmisideologiasta sekä mayojen vanhasta uskonnosta. Myös Henrik Ibsenin Peer Gyntin fantasiamaailma kiehtoi häntä. Vuonna 1913 Eckart meni naimisiin varakkaan leskirouva Rose Marxin kanssa, liitto päättyi kuitenkin eroon 1920.

Vuonna 1919 Dietrich Eckart liittyi Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen edeltäjään, Deutsche Arbeiter-Parteihin eli Saksalaiseen työväenpuolueeseen yhtenä sen perustajajäsenistä. Eckart otti käyttöön puolueideologiassa tärkeän käsitteen ”Kolmas valtakunta”. Käsite oli noudettu yhtäältä esoteerisesta mystiikasta ja toisaalta poliittisesta historiasta. Kolmannen valtakunnan oli määrä olla Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan ja Saksan keisarikunnan jatke, siis kolmas kansallinen valtakunta vastakohtana Weimarin tasavallan demokraattisille ja tasavaltalaisille ideoille. Vuonna 1920 Eckartista tuli puolueen pää-äänenkannattajan Völkischer Beobachterin päätoimittaja. Tätä ennen Eckart oli julkaissut kahden vuoden ajan omaa oikeistolaista ja antisemiittistä lehteään nimeltä ”Auf gut Deutsch. Wochenschrift für Ordnung und Recht” (”Hyvää saksaa. Viikkolehti lain ja oikeuden puolesta”).

Eckart oli tutustunut Hitleriin eräässä puhetilaisuudessa 1919. Hän ystävystyi tämän kanssa ja oli tämän vanhempi tukija ja neuvonantaja. He asuivat vuodesta 1921 samalla kadulla, Münchenin Thierschstraßella, vain muutaman korttelin päässä toisistaan. Hitler ja Eckart kävivät usein toistensa luona vierailulla ja keskustelivat pitkiä aikoja keskenään. Eckart lienee vaikuttanut syvästi Hitlerin muotoutumassa olevaan maailmankuvaan ja poliittisiin näkemyksiin. Eckart kirjoitti SA:lle tunnetun kansallissosialistisen taistelulaulun ”Sturm, Sturm, Sturm!”, joka tunnettiin myös nimellä ”Deutschland erwache!” (”Herää, Saksa!”), mistä muodostui kansallissosialistien tunnuslause. Oluttupavallankaappausyritykseen osallistunut Eckart pidätettiin kaappauksen jälkeen, mutta hänet vapautettiin pian terveydellisistä syistä. Hän kuoli kuitenkin sydänkohtaukseen Berchtesgadenissa[1] lähellä Müncheniä 26. joulukuuta 1923,[2] vain muutama päivä vapautumisensa jälkeen.

Kuoleman jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Adolf Hitler omisti Eckartille 1924 ilmestyneen kirjansa Taisteluni, jossa hänet esitettiin kansallissosialistisen liikkeen marttyyrina ja Hitlerin läheisenä ystävänä. Eckartin kuoleman jälkeen häneltä ilmestyi 1924 postuumisti teos Der Bolschewismus von Moses bis Lenin. Zwiegespräche zwischen Hitler und mir, jossa hän kuvailee kommunismia juutalaisten salajuoneksi. Teos on ollut uusnatsien suosiossa. Se ilmestyi vuonna 1993 Iiro Nordlingin suomentamana Kansallisen Radikaalipuolueen julkaisuyhtiön Suunta-kirjan kautta nimellä Bolshevismi Mooseksesta Leniniin. Keskusteluni Hitlerin kanssa.

  • Der Froschkönig. Romantische Komödie, 1904
  • Familienväter. Tragische Komödie, 1904
  • Der Erbgraf. Schauspiel, 1907
  • Ein Kerl, der spekuliert. Komödie, 1909
  • Henrik Ibsens Peer Gynt. In freier Übertragung, 1912
  • Heinrich der Hohenstaufe. Deutsche Historie, 1915
  • Lorenzaccio. Tragödie, 1920

Lyriikkaa, kiistakirjoituksia, sanomalehtiartikkeleita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • In der Fremde. Gedichte, 1893
  • Ibsen, Peer Gynt, der große Krumme und ich, 1914
  • Abermals vor der Höhle des Großen Krummen. Erneute Aussprache über Theaterkritik, 1915
  • Auf gut deutsch. Wochenschrift für Ordnung und Recht, 1918–1920
  • Völkischer Beobachter (1920–1923)
  • Der Bolschewismus von Moses bis Lenin. Zwiegespräche zwischen Hitler und mir, 1924 (postum)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Claus-Ekkehard Bärsch: Die politische Religion des Nationalsozialismus. Die religiösen Dimensionen der NS-Ideologie in den Schriften von Dietrich Eckart, Joseph Goebbels, Alfred Rosenberg und Adolf Hitler. 2., vollst. überarb. Aufl. München: Fink 2002. ISBN 3-7705-3172-8
  • Paul Wilhelm Becker: Der Dramatiker Dietrich Eckart. Ein Beitrag zur Dramatik des Dritten Reichs. Köln: Univ. Diss. 1970.
  • Richard Euringer: Dietrich Eckart. Leben eines deutschen Dichters. Hamburg: Hanseat. Verl.-Anst. 1938.
  • Wilhelm Grün: Dietrich Eckart als Publizist. 2. Aufl. München: Hoheneichen-Verl. 1942.
  • Margarete Runte-Plewnia: Auf dem Weg zu Hitler. Der „völkische“ Publizist Dietrich Eckart. Bremen: Schünemann 1970. (= Studien zur Publizistik/Bremer Reihe; 14) ISBN 3-7961-3012-7
  • Paul Hermann Wiedeburg: Dietrich Eckart. Ein lebens- u. geistesgeschichtlicher Beitrag zum Werden des neuen Deutschlands. Hamburg: Hanseat. Verl. Anst. 1939.
  1. Berchtesgaden region (Sonnblickhäusl, house w[h]ere Dietrich Eckart died Lochsteiner Strasse 21) hitlerpages.com. Viitattu 6.9.2008. (englanniksi)
  2. Dietrich Eckart (1868-1923) Jewish Virtual Library. Viitattu 6.9.2008. (englanniksi)