Fredrik Vilhelm II
Fredrik Vilhelm II | |
---|---|
Preussin kuningas ja Brandenburgin vaaliruhtinas | |
Valtakausi | 17. elokuuta 1786 – 16. marraskuuta 1797 |
Edeltäjä | Fredrik II Suuri |
Seuraaja | Fredrik Vilhelm III |
Syntynyt |
25. syyskuuta 1744 Berliini, Preussin kuningaskunta |
Kuollut |
16. marraskuuta 1797 (53 vuotta) Potsdam, Preussin kuningaskunta |
Puoliso |
Elisabet Kristiina Friederike Luise Julie von Voss Sophie von Dönhoff |
Lapset |
Friederike Charlotte Fredrik Vilhelm III Ludvig Kaarle Frederica Louisa Wilhelmina Augusta Henrik Vilhelm |
Suku | Hohenzollern |
Isä | August Vilhelm |
Äiti | Luise Amalie |
Uskonto | kalvinisti |
Nimikirjoitus |
Fredrik Vilhelm II (saks. Friedrich Wilhelm II, 25. syyskuuta 1744 Berliini – 16. marraskuuta 1797 Potsdam) oli järjestyksessään neljäs Preussin kuningas. Hän hallitsi vuodesta 1786 kuolemaansa vuoteen 1797 asti. Hän epäonnistui monissa hallintotoimissaan ja hänen neuvonantajansa eivät olleet hyviä. Kuningas pyrki sensuurin ja uskontoediktin avulla jarruttamaan valistusaatteen leviämistä,[1] ja häntä on usein pidetty setänsä ja edeltäjänsä Fredrik Suuren vastakohtana. Toisaalta hän oli taiteiden suosija ja hänen valtakaudellaan Preussi sai haltuunsa suuren osan Puola-Liettuasta Puolan jaoissa vuosina 1793 ja 1795. Brandenburgin portti rakennettiin hänen valtakautensa aikana.
Kuninkuus ja perhesuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fredrik Vilhelm oli kuningas Fredrik Vilhelm I:n pojan prinssi August Wilhelmin ja tämän puolison Luise Amalie von Braunschweig-Wolfenbüttelin poika. Hänestä tuli Preussin kruununprinssi hänen isänsä kuoltua vuonna 1758, sillä tämän veljellä, Fredrik Vilhelm I:n vanhimmalla pojalla ja Preussin kuninkaalla Fredrik II Suurella ei ollut jälkeläisiä.
Fredrik Vilhelm nai Elisabeth Christine Ulrike von Braunschweig-Wolfenbüttelin 14. heinäkuuta vuonna 1765 Charlottenburgissa. Avioliitto purettiin vuonna 1769. Toisen avioliittonsa hän solmi Friederike von Hessen-Darmstadtin kanssa saman vuoden heinäkuun 14. päivänä. Eniten Fredrik Vilhelmiin kuitenkin vaikutti hänen intellektuelli ja voimakastahtoinen rakastajatterensa, Wilhelmine Encke.
Ulkopolitiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuningas solmi Itävallan keisari Frans I:n kanssa puolustusliiton ja liittyi siten vallankumoussotaan Ranskaa vastaan. Tämä sota päättyi Preussin osalta erillisrauhaan Baselissa 1795. Kuningas keskittyi sen jälkeen sotaan Puolaa vastaan. Puolan jaoissa 1795 ja 1795 Preussi sai haltuunsa laajoja alueita.[1]. Fredrik Vilhelmin kuollessa 16. marraskuuta vuonna 1797 Preussi oli silti vararikossa ja sekaannuksen tilassa. Maan armeija oli rappeutunut ja kuningashuone epäsuosittu. Muun muassa kuninkaan Puolan sodat olivat saattaneet talouden huonoon kuntoon. Fredrik Vilhelmiä seurasi kuninkaana hänen poikansa, Fredrik Vilhelm III.
Edeltäjä: Fredrik II Suuri |
Preussin kuningas 1786–1797 |
Seuraaja: Fredrik Vilhelm III |
Edeltäjä: Fredrik II Suuri |
Brandenburgin vaaliruhtinas 1786–1797 |
Seuraaja: Fredrik Vilhelm III |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 785–786. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fredrik Vilhelm II Wikimedia Commonsissa
|