Jorge Amado

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jorge Amado
Jorge Amado vuonna 1935.
Jorge Amado vuonna 1935.
Henkilötiedot
Syntynyt10. elokuuta 1912
Brasilia
Kuollut6. elokuuta 2001 (88 vuotta)
Salvador, Bahia, Brasilia
Kansalaisuus Brasilia
Ammatti toimittaja, kirjailija
Kirjailija
Äidinkieliportugali [1]
Tuotannon kieliportugali
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Palkinnot

Leninin kansainvälinen rauhanpalkinto (1949)
Camões-palkinto

Aiheesta muualla
www.jorgeamado.com.br
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Jorge Leal Amado de Faria (10. elokuuta 1912 Brasilia6. elokuuta 2001 Salvador, Brasilia[2]) oli brasilialainen modernistinen kirjailija. Amadon kuuluisimpia romaaneja ovat Gabriela: Kanelia ja neilikkaa (1958), Dona Flor ja hänen kaksi aviomiestään (1966) sekä Ihmeiden markkinat (1969). Hänen teoksiaan on käännetty 30 kielelle ja sovitettu elokuviksi, joista tunnetuin on Dona Flor ja hänen kaksi aviomiestään (1976). Amadon kirjat sijoittuvat enimmäkseen Bahian köyhien mustien ja mulattien joukkoon.[3]

Amado kasvoi kaakaotilalla, kävi jesuiittojen koulua ja opiskeli oikeustiedettä Rio de Janeiron yliopistossa. Kolme hänen varhaisista töistään käsittelee työväen oloja kaakaoviljelmillä.[4]

Amado oli kommunisti, ja hän joutui lähtemään maanpakoon 1941. Hän vietti aikaansa Argentiinassa, Uruguayssa, Ranskassa, Tšekkoslovakiassa ja Neuvostoliitossa, jossa hänelle myönnettiin Stalinin rauhanpalkinto 1951. Amado palasi Brasiliaan 1955 ja lopetti aktiivisen politiikkaan osallistumisen.[5]

Romaanien lisäksi Amadolta on suomennettu satu Kirjava Kissa ja Tytti Pääskynen (1976), jonka Amado kirjoitti maanpaossa Pariisissa yksivuotissyntymäpäivälahjaksi pojalleen. Teos julkaistiin lähes kolmekymmentä vuotta myöhemmin. Se on kuvaus kissan ja pääskysen onnettomasta rakkaudesta. Siitä on sovitettu myös näytelmä.[6]

Suomennetut teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kesytön maa. (Terras do Sem-Fim, 1943). Suomentanut Jyrki Lappi-Seppälä. Kansankulttuuri, 1981.
  • Kultahedelmän maa. (São Jorge dos Ilhéus, 1944). Kuopio: Kansankulttuuri, 1955.
  • Punaiset oraat. (Seara vermelha, 1946). Suomentanut Kaisu-Mirjami Rydberg. Kansankulttuuri, 1956.
  • Gabriela: Kanelia ja neilikkaa. (Gabriela, cravo e canela, 1958). Suomentanut Heidi Järvenpää. Tammi, 1964.
  • Quincas vesikauhun kolme kuolemaa. (A morte e a morte de Quincas Berro d'Água, 1959). Suomentanut Jyrki Lappi-Seppälä. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1982.
  • Vanha merikarhu eli täydellinen totuus pitkän matkan kapteenin, komentaja Vasco Moscoso de Aragãon kiistellyistä seikkailuista. (Os velhos marinheiros ou A completa verdade sobre as discutidas aventuras do comandante Vasco Moscoso de Aragão, capitao de longo curso, 1961). Suomentanut Jyrki Lappi-Seppälä. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1978.
  • Yön paimenet. (Os pastores da noite, 1964). Suomentanut Hilkka Mäki. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1991.
  • Dona Flor ja hänen kaksi aviomiestään. (Dona Flor e Seus Dois Maridos, 1966). Suomentanut Hilkka Mäki. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1986.
  • Ihmeiden markkinat. (Tenda dos milagres, 1969). Suomentanut Hilkka Mäki. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1982.
  • Kirjava Kissa ja Tytti Pääskynen. (O gato Malhado e a andorinha Sinhá, 1976). Suomentanut Hilkka Mäki. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1984.
  • Ilojen paratiisi. (Tocaia grande, 1984). Suomentanut Sanna Pernu. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1988.
  1. Paul de Roux, Nouveau Dictionnaire des œuvres de tous les temps et tous les pays, Éditions Robert Laffont, , 2. painos (ISBN 2-221-06888-2), s. 73View and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. Jorge Amado Encyclopaedia Britannica. Viitattu 9.7.2019. (englanniksi)
  3. Jorge Amado: 1912-2001: Brazilian novelist.
  4. Jorge Amado Encyclopedia Britannica. Viitattu 1.6.2013. (englanniksi)
  5. Biography Fundação Casa de Jorge Amado. Viitattu 3.6.2012. (englanniksi)
  6. Suvilehto, Pirjo: Mahdoton rakkaustarina Kaleva.fi. 14.9.2002. Viitattu 1.6.2013.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ulkomaisia nykykertojia 1. Toimittaneet Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 1998.