Haapanen työskenteli 1930-luvun alussa maa- ja metsätaloustöissä sekä merimiehenä vuosina 1937–1938. Sotien jälkeen hän sai esittelijän tehtävät "punaisessa" Valtiollisessa poliisissa. Kansanedustajaksi Haapanen nousi vaaleissa 1951. Hän toimi eduskunnassa muun muassa suuren valiokunnan puheenjohtajana. Haapanen putosi parlamentista vaaleissa 1970, mutta hän nousi takaisin maaliskuussa 1974 Osmo Kockin siirryttyä Suomen DDR:n suurlähettilääksi.[1]