Kansalaistaito

Kansalaistaidot ovat yleisnimitys kaikkien kansalaisten jokapäiväisessä elämässä tarvitsemille taidoille. Ne liittyvät omien asioiden hoitamiseen, itsestä huolehtimiseen, toimimiseen yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä, eloonjäämiseen sekä elämän- ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Kansalaistaidot muodostavat perustan monimutkaisempien taitojen oppimiselle ja laajemmalle osaamiselle sekä työllistymiselle, henkilökohtaiselle kehitykselle ja yhteiskunnassa toimimiselle. Kansalaistaitojen osaaminen on olennaista itsenäisyyden ja elämänlaadun kannalta. Ne auttavat yksilöitä menestymään eri elämänalueilla ja parantavat yksilön mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen ja poliittiseen toimintaan. Kansalaistaitoihin sisältyvät perustaitojen eli tekstitaitojen, numerotaitojen ja digitaitojen lisäksi myös esimerkiksi vuorovaikutustaidot, kestävyystaidot, oppimisen taidot ja hyvinvointitaidot. Kansalaistaitojen opetuksen tavoitteena on tukea aktiivista, hyvinvoivaa, sosiaalista ja kestävää elämäntapaa. Hyvät kansalaistaidot edistävät koulutukseen pääsyä, opinnoissa suoriutumista, työllistymistä sekä työssä ja arjessa pärjäämistä.

Kansalaistaito oppiaineena

Kansalaistaito oli Suomessa kansakoulun ja sen seuraajan peruskoulun oppiaine vuoteen 2000 asti. Oppiaineen sisältöihin kuului muun muassa ravinto-oppia, liikuntatietoutta, käytöstapoja, itsetuntemusta, ensiapua, liikenteessä toimimista, varautumistaitoja, kulttuuri- ja tapaosaamista, sosiaalisen kanssakäymisen taitoja, demokratiataitoja, opiskelutekniikkaa, hyvää hygieniaa sekä argumentointitaitoja. Kansalaistaidon opetuksen päämääränä oli fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja turvallisuuden edistäminen siten, että jokainen yksilö voisi omakohtaisten elämysten ja oivallusten perusteella suorittaa eri elämäntilanteissa terveitä, turvallisia ja tarkoituksenmukaisia valintoja.Tavoitteena oli, että opitut turvalliset ja terveelliset elämäntavat auttoivat nuorta ihmistä onnelliseen, tarkoituksenmukaiseen ja täysipainoiseen elämään. Kun kansalaistaito poistui peruskoulun opetussuunnitelmasta, sen sisällöt siirtyivät muihin oppiaineisiin kuten yhteiskuntaoppiin ja terveystietoon.

Kansalaistaidot nykyään

Kansalaistaidot -malli

Kansalaistaidot ovat suomalaisen yhteiskunnan jäsenenä toimimiseen tarvittavia taitoja, tietoja ja ymmärryksiä. Kansalaistaitoja tarvitaan, jotta ihminen voi kokea olevansa yhteiskunnan aktiivinen ja täysivaltainen jäsen, tuntea oikeutensa ja noudattaa yhteisiä lakeja ja käytäntöjä. Jaetut kansalaistaidot edistävät sosiaalista yhtenäisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Kansalaistaitoihin voidaan lukea monenlaisia taitoja, uimataidosta tietotekniikkaan ja mediaan liittyvään osaamiseen.

Kansalaisopistoissa on luokiteltu 34 kansalaistaitoa, jotka on jaettu kahdeksaan teemakategoriaan.

Perustaidot

PIAAC-tutkimuksen mukaisia perustaitoja ovat luku- ja kirjoitustaito, matemaattiset taidot sekä digitaidot. Perustaidot ovat sellaisia taitoja, jotka ovat välttämättömiä omien asioiden hoitamisen ja yhteiskunnassa pärjäämisen kannalta. Monimutkaisempien taitojen oppiminen ja haltuun ottaminen edellyttävät riittävää perustaitojen osaamista. Muut kansalaistaidot rakentuvat perustaitojen ympärille.

Tekstitaidot ovat taitoja, jotka liittyvät kirjoittamiseen, lukemiseen ja tekstien ymmärtämiseen. Niihin kuuluvat luku- ja kirjoitustaito, mutta myös kirjoitetun tekstin hakeminen, ymmärtäminen, arviointi ja hyödyntäminen erilaisissa arkielämän tilanteissa.

Numerotaitoihin kuuluvat numeroiden ja lukujen tunteminen sekä peruslaskutoimitusten tekeminen. Lisäksi numerotaitoihin kuuluvat numeeristen tietojen hankkiminen ja käyttäminen sekä niihin perustuvien päätelmien tekeminen arkielämän tilanteissa.

Digitaitoja ovat digitaalisten palveluiden ja laitteiden käyttäminen ja niiden toimintalogiikan ymmärtäminen. Keskeisiin digitaitoihin kuuluvat myös esimerkiksi sähköpostin käyttö, omien asioiden hoitaminen digitaalisissa palveluissa, salasanojen ja palveluihin tunnistautumisen hallitseminen sekä oman laitteen perusasetusten tunteminen.

Terveys- ja hyvinvointitaidot

Terveys- ja hyvinvointitaidot ovat kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin perusta. Nämä taidot voidaan jaotella mielenterveystaitoihin, ravitsemus- ja ruoanlaittotaitoihin sekä liikunnalliseen elämäntapaan. Kokonaisvaltainen hyvinvointi on fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista muodostuva kokonaisuus. Hyvinvointia tukevia tekijöitä ovat fyysinen ja psyykkinen terveys ja toimintakyky, jota esimerkiksi riittävä uni, lepo ja liikunta sekä tasapainoinen ruokavalio edistävät. Myös merkitykselliset ihmissuhteet ja yhteenkuuluvuuden tunne, itsensä toteuttaminen ja itselle tärkeiden asioiden tekeminen tukevat ja rakentavat hyvinvointia.

Mielenterveystaidot ennaltaehkäisevät mielenterveyden häiriöiden kehittymistä ja auttavat ja tukevat silloin, kun elämässä kohtaa vaikeita tilanteita tai kriisejä. Mielenterveystaidoilla tarkoitetaan muun muassa tunteiden hallintaa ja ilmaisemista, terveiden ihmissuhteiden ylläpitämistä, psyykkistä resilienssiä sekä kykyä hakea apua. Hyvän mielenterveyden tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi toimintakyky, kyky osallistua yhteisölliseen toimintaan, todellisuudentaju, itsemyötätunto sekä elämän merkityksellisyyden kokeminen.

Ravitsemus- ja ruoanlaittotaidot mahdollistavat ravitsevien ja monipuolisten ruokien valmistamisen, terveyttä edistävien valintojen tekemisen sekä tuotteiden ravintoarvojen tulkitsemisen. Ne ohjaavat kestäviin valintoihin, jotka huomioivat ruoantuotannon eettisyyden ja ympäristövaikutukset. Terveyttä edistävässä ruokavaliossa tärkeintä on kokonaisuus eivätkä yksittäiset ruoka-aineet edistä tai heikennä terveyttä.

Liikunnallisessa elämäntavassa liikunta ja fyysinen aktiivisuus sulautuvat osaksi päivittäistä elämää. Tavoitteena on löytää itselle sopiva tapa liikkua, ylläpitää ja parantaa fyysistä terveyttä ja toimintakykyä sekä lisätä hyvinvointia. Tämä edellyttää tietoa terveellisistä liikuntatavoista, motivaatiota säännölliseen liikuntaan ja kykyä sovittaa liikunta osaksi erilaisia elämäntilanteita. Liikunnan vastapainoksi on tärkeää pitää huolta riittävästä levosta ja palautumisesta sekä oman kehon kuuntelemisesta.

Turvallisuustaidot

Turvallisuustaidot ovat olennainen osa yksilön ja yhteisöjen turvallisuutta ja varautumista. Nämä taidot jakautuvat uimataitoon, ensiaputaitoihin, paloturvallisuustaitoihin, varautumistaitoihin ja liikennetaitoihin. Yhdessä nämä taidot muodostavat turvallisen toiminnan perustan erilaisissa tilanteissa.

Paloturvallisuustaidot ovat taitoja, jotka ehkäisevät tulipaloja ja vähentävät niistä aiheutuvia haittoja ja vahinkoja. Ne sisältävät ennaltaehkäisevät-, alkusammutus- ja tulen turvallisen käsittelyn taidot. Paloturvallisuustaitojen avulla ihmiset voivat suojella itseään ja muita tulipaloihin liittyviltä vaaroilta.

Varautumistaidot auttavat selviytymään esimerkiksi sairastumisten, sähkökatkojen, lakkojen ja muiden yhteiskunnallisten poikkeustilanteiden aikana. Tavoitteena on, että jokainen pärjäisi kotona vähintään 72 tunnin ajan äkillisissä häiriötilanteissa. Lääkkeiden ja ruoan lisäksi kotivaraan olisi hyödyllistä sisällyttää myös henkisen hyvinvoinnin ja kriisinsietokyvyn taitoja. Arjen rutiinit ja mieluisat aktiviteetit tarjoavat turvallisuuden tunnetta ja toimivat tukipilareina vaikeina aikoina.

Liikennetaidot ovat taitoja, jotka liittyvät turvalliseen liikkumiseen. Niihin kuuluvat kyky tulkita liikennemerkkejä ja -sääntöjä, ajoneuvon käyttötaito tai kyky liikkua turvallisesti erilaisilla liikennevälineillä, sekä kyky ennakoida ja reagoida erilaisiin liikennetilanteisiin ja havainnoida ympäristöä. Liikennetaidot edistävät liikenneturvallisuutta ja ehkäisevät onnettomuuksia.

Ensiaputaidot ovat taitoja, jotka auttavat hoitamaan niin pienimpiä kuin vakavampiakin vammoja. Niitä voidaan hyödyntää hätä- ja onnettomuustilanteissa sairastumisen tai loukkaantumisen ensivaiheissa, mutta ne ovat hyödyllisiä myös arkipäiväisissä kolhuissa ja haavereissa. Ensiaputaitoihin sisältyvät esimerkiksi paineluelvytys, verenvuodon tyrehdyttäminen, haavojen puhdistaminen ja sitominen sekä tajuttomalle annettava ensiapu. Ne vähentävät vammojen vakavuutta ja pelastavat ihmishenkiä.

Uimataito on elintärkeä taito, joka mahdollistaa turvallisen vedessä liikkumisen. Uimataidon opetteleminen lähtee liikkeelle siitä, että ihminen oppii luottamaan veteen ja uskaltaa mennä sinne. Tämän jälkeen voi harjoitella esimerkiksi erilaisia uintitekniikoita, vesitaitoja sekä sukeltamista. Tavoitteena on uimataidon kehittäminen niin, että lopulta ihminen osaa uida pohjoismaisen uimataitomääritelmän mukaisesti, jolloin uimataitoinen osaa syvään veteen jouduttuaan uida 200 metriä, josta 50 metriä selällään.

Ongelmanratkaisutaidot

Ihminen kohtaa elämänsä aikana useita ongelmatilanteita, joihin täytyy löytää ratkaisu. Ongelmatilanteissa tarvitaan kykyä tarkastella ongelmaa eri näkökulmista ja pohtia eri ratkaisuvaihtoehtojen ja lähestymistapojen toimivuutta sekä hyviä ja huonoja puolia. Ongelmia ratkoessa pitää soveltaa omaa osaamistaan ja hyödyntää omia vahvuuksiaan. Ongelmanratkaisutaidot-kategoria pitää sisällään oppimisen taidot, oman osaamisen soveltamisen, luovuuden ja tulevaisuustaidot.

Oppimisen taidot ovat taitoja, jotka liittyvät tiedon hankkimiseen, omaksumiseen ja ymmärtämiseen. Niihin kuuluvat taito etsiä uutta tietoa, tiedon omaksuminen, merkityksien ymmärtäminen sekä mieleen painamista ja palauttamista tukevien taitojen ja tekniikoiden käyttö. Tärkeitä oppimistaitoja ovat myös tietoisuus itselle sopivista oppimistyyleistä ja motivaatiota edistävistä tekijöistä, kyky valita itselle sopivia oppimisstrategioita, taito hakea tietoa monipuolisesti eri lähteistä sekä arvioida lähteiden luotettavuutta ja omaa oppimista sekä osaamisen, vahvuuksien ja kehittymistarpeiden tunnistaminen, oman polun suunnitteleminen, ajankäytön sääteleminen sekä oppimisen tapojen löytäminen.

Oman osaamisen soveltaminen tarkoittaa sitä, että ihminen osaa hyödyntää tietojaan ja taitojaan erilaisissa käytännön tilanteissa. Sen soveltaminen on keskeinen taito monilla eri elämänalueilla. Oman osaamisen soveltaminen vaatii jatkuvaa oppimista, avoimuutta uusille ideoille ja halua kehittää omia taitojaan ja osaamistaan.

Tulevaisuustaidot parantavat yksilöiden valmiutta kohdata erilaisia tulevaisuuksia sekä toimia niissä, kuten myös kykyä arvioida muiden oletuksia tulevaisuudesta sekä vaikuttaa osaltaan tulevaisuuden muotoutumiseen. Kyse ei siis ole ensisijaisesti varautumisesta vaan nimenomaan ennakoivasta suhtautumisesta tulevaisuuteen.

Luovuus tarkoittaa kykyä tarkastella asioita eri näkökulmista ja luoda niistä jotain uutta ja ainutlaatuista. Se voi näkyä uteliaisuutena, kyseenalaistamisena ja uudenlaisina toimintatapoina. Luovuuden avulla voi kehittää ja ilmaista itseään sekä sopeutua nopeasti muuttuvaan maailmaan. Luovuus vaatii herkkyyttä ja valmiutta mennä mukavuusalueen ulkopuolelle. Se antaa rohkeutta tarttua epätavallisiinkin ideoihin.

Kansalaisuustaidot

Kansalaisuustaidot pitävät sisällään yhteiskuntataidot, demokratiataidot, eettisyyden, kriittisen ajattelun ja medialukutaidon. Niitä tarvitaan täysivaltaisena ja toiset huomioivana kansalaisena toimimiseen sekä informaation kriittiseen tarkastelemiseen.

Medialukutaito viittaa kykyyn arvioida, ymmärtää ja käsitellä mediaa kriittisesti. Siihen sisältyy taito erottaa luotettava tieto virheellisestä ja tunnistaa median vaikutusyritykset sekä ymmärrys siitä, miten mediasisällöt rakentuvat. Medialukutaito auttaa tunnistamaan harhaanjohtavaa informaatiota, manipulaatiota ja propagandaa. Se kannustaa kysymään kriittisiä kysymyksiä, tarkastelemaan lähteitä ja arvioimaan tietoa monipuolisesti. Medialukutaito on olennainen nykypäivänä, kun tiedonvälitys tapahtuu monissa eri muodoissa ja kanavissa.

Kriittinen ajattelu on taito, joka mahdollistaa tiedon syvällisen analysoinnin, arvioinnin ja ymmärtämisen. Se tarkoittaa kykyä tarkastella asioita monipuolisesti, tunnistaa argumenttien vahvuudet ja heikkoudet sekä taitoa erottaa luotettava tieto harhaanjohtavasta. Kriittinen ajattelu vaatii avoimuutta uusille ideoille, halua kyseenalaistaa omia oletuksia ja arvoja sekä valmiutta muuttaa mielipidettä. Se kannustaa olemaan tietoinen omista ennakkoluuloista sekä pyrkimään ymmärtämään erilaisia näkökulmia. Kriittinen ajattelu auttaa tekemään parempia päätöksiä, ratkaisemaan ongelmia ja osallistumaan keskusteluihin rakentavasti.

Työelämätaidot edesauttavat työelämässä pärjäämistä. Ne pitävät sisällään esimerkiksi taidon hakea tietoa avoimista työpaikoista, tehdä CV ja kirjoittaa työhakemus. Työelämätaitoihin kuuluvat myös keskeisten työelämää ohjaavien lakien ja velvoitteiden tuntemus sekä yrittäjyysosaaminen.

Yhteiskuntataidoilla tarkoitetaan sitä, että yksilö tunnistaa omat vastuunsa, velvollisuutensa ja oikeutensa ja kykenee toimimaan niiden mukaisesti. Ne edistävät toimintakykyä, sosiaalista vuorovaikutusta ja vaikutusmahdollisuuksia sekä luovat perustan demokratialle ja yhteisöllisyydelle. Yhteiskuntataidot eivät ole pelkästään yksilön kannalta tärkeitä, sillä ne tukevat myös yhteiskunnallista vakautta, eheyttä ja kehitystä. Yhteiskuntataitoihin kuuluu myös tietämys jokaisenoikeuksista ja taito käyttää niitä.

Demokratiataidot viittaavat taitoihin ja kykyihin, jotka mahdollistavat osallistumisen demokraattiseen yhteiskuntaan sekä toimintaan aktiivisena ja tiedostavana kansalaisena. Ne sisältävät kyvyn ymmärtää demokraattisia periaatteita ja instituutioita, arvioida kriittisesti poliittisia ehdokkaita ja päätöksentekoa, sekä käyttää äänioikeutta. Demokratiataidot tarkoittavat myös kykyä keskustella avoimesti eri näkökulmista ja kunnioittaa muiden mielipiteitä sekä osallistumista järjestötoimintaan ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Demokratiataidot edistävät aktiivista kansalaisuutta ja yhteisen hyvän edistämistä demokraattisissa yhteisöissä.

Eettisyys on taito, joka ohjaa ihmisiä tekemään oikeita päätöksiä moraalisesti haastavissa tilanteissa. Se vaatii kykyä arvioida toiminnan seurauksia sekä harkita eri vaihtoehtoja huolellisesti. Eettisyys edellyttää myös empatiaa, kykyä asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää heidän tunteitaan ja tarpeitaan. Eettisenä toimijana ihminen osaa tasapainoilla omien arvojensa, yhteisön odotusten ja oikeudenmukaisuuden vaatimusten välillä. Hän pyrkii tekemään päätöksiä, jotka kunnioittavat kaikkien osapuolten oikeuksia ja hyvinvointia.

Kestävän elämäntavan taidot

Kestävän elämäntavan taidot rakentuvat ekologisen, sosiaalisen, kulttuurillisen ja taloudellisen kestävyyden taidoista. Kestävä elämäntapa tarkoittaa elämäntapaa, joka pyrkii tasapainottamaan yksilön tarpeet ympäristön ja yhteiskunnan kanssa. Ympäristön kunnioittaminen ja resurssien kestävä kuluttaminen, yhteisöllisyyden ja tasa-arvon edistäminen, kulttuurisen monimuotoisuuden suojeleminen ja tasapainoisen talouden ylläpitäminen ovat osa kestävää elämäntapaa.

Kestävässä elämäntavassa hyvinvointi, onnellisuus ja tyytyväisyys eivät nojaa ainoastaan aineellisiin tekijöihin, vaan ne perustuvat myös esimerkiksi luontosuhteen vaalimiseen, yhteisöllisyyteen sekä elämän merkityksellisyyden tunteeseen. Kestävässä elämäntavassa ihminen ymmärretään erottamattomana osana luontoa.

Ekologisella kestävyydellä viitataan siihen, että ihminen toimii luonnon uusiutumis- ja kantokyvyn sallimissa rajoissa. Se pitää sisällään myös luonnoneläimistä ja -kasveista huolehtimisen. Ekologista kestävyyttä voidaan edistää tekemällä kestäviä ja eettisiä kulutusvalintoja sekä suosimalla ympäristöystävällistä ruokavaliota, käyttämällä julkista liikennettä, kierrättämällä ja käyttämällä energiaa säästeliäästi.

Sosiaaliseen kestävyyteen sisältyvät esimerkiksi yhteisöllisyys, tasa-arvo ja syrjimättömyys, yhdenvertaisuus sekä merkityksellisten sosiaalisten suhteiden vaaliminen. Sosiaaliseen kestävyyteen kuuluvat myös kestävät vaikuttamisen tavat, kuten äänestäminen, järjestötoimintaan osallistuminen sekä eettinen kuluttaminen. Lisäksi eläinten oikeudet ja vastuullinen eläintenpito sisältyvät sosiaaliseen kestävyyteen.

Kulttuurisella kestävyydellä tarkoitetaan kielten, tapojen ja perinteiden säilyttämistä, monikulttuurisuutta ja kielellistä monimuotoisuutta, kansainvälisyyttä sekä eri taiteen muotojen vaalimista. Kulttuuriseen kestävyyteen kuuluvat sekä kulttuuristen käytänteiden ylläpitäminen että niiden kehittäminen ja uusiminen. Kulttuurit elävät jatkuvasti muuttuvan maailman mukana. Kulttuuriseen kestävyyteen kuuluvat taito nauttia taiteesta sekä taito ilmaista itseään jonkin taidemuodon avulla.

Taloudellinen kestävyys pitää sisällään vastuullisen kuluttamisen, joka huomioi tuotteiden ympäristöystävällisyyden ja kestävyyden sekä tuotantoketjun eettisyyden niin ympäristövaikutusten, sosiaalisten vaikutusten kuin ihmisoikeuksien näkökulmasta. Se on tietoisuutta siitä, mistä tuotteiden ja palveluiden hinta koostuu. Taloudellinen kestävyys tarkoittaa myös tulojen ja menojen tasapainottamista eli sitä, että ihminen ei elä yli varojensa tai velkaannu yli maksukyvyn. Se viittaa myös tasapainoiseen talouden kasvuun, joka ei perustu esimerkiksi velkaantumiseen tai luonnonvarojen hävittämiseen.

Sosiaaliset taidot

Sosiaaliset taidot auttavat yksilöä toimimaan rakentavasti ja kunnioittavasti muiden ihmisten kanssa erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Sosiaalisten taitojen kokonaisuus pitää sisällään tunnetaidot, vuorovaikutustaidot, osallisuustaidot sekä neuvottelu- ja sovittelutaidot.

Tunnetaidot tarkoittavat kykyä tunnistaa ja ilmaista omia ja havaita toisten tunteita. Ne ovat tärkeitä itsetuntemuksen, hyvinvoinnin ja ihmissuhteiden kannalta. Tunnetaidot auttavat toimimaan erilaisten tunteiden vaikutuksen alaisena, ja niitä voidaan oppia ja kehittää elämän eri vaiheissa.

Vuorovaikutustaidoissa on kyse yhdessä toimimisesta ja kyvystä vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia toisten kanssa. Ne perustuvat vastavuoroisuuteen ja keskinäiseen kunnioitukseen. Vuorovaikutustaidot sisältävät esimerkiksi läsnäolon, kuuntelun, rohkaisun, myönteisen ja rakentavan palautteen antamisen, empatian ja osallisuuden taidot.

Neuvottelu- ja sovittelutaidot mahdollistavat konfliktien ratkaisemisen ja tasapuolisen päätöksenteon. Ne edellyttävät empatiakykyä, kommunikaatiotaitoja, kykyä ymmärtää erilaisia näkemyksiä sekä taitoa löytää kompromisseja ja rakentavia ratkaisuja. Neuvottelu- ja sovittelutaitojen avulla voidaan välttää ja ratkaista konfliktitilanteita sekä edistää osapuolien välistä yhteistyötä.

Osallisuustaitojen avulla henkilö voi osallistua yhteisön toimintaan ja vaikuttaa yhteiseen hyvään. Ne ovat olennaisia monilla elämänalueilla ja auttavat luomaan yhteenkuuluvuutta, arvostusta ja yhteyksiä muihin ihmisiin. Osallisuustaitoihin sisältyvät omien tarpeiden tunnistaminen, yhteisön kehittäminen, järjestötoiminta, kollektiivinen päätöksenteko. Myös yhteisen hyvän tuottaminen, yhteisten tilojen ja palveluiden käyttö ja yhteisön hyvinvointi liittyvät osallisuuteen.

Elämänhallintataidot

Elämänhallintataidot pitävät sisällään arjenhallintataidot, asiointitaidot, kotitaloustaidot, oman talouden hallinnan ja oman elämän suunnittelun. Ne edesauttavat itsenäisesti elämässä pärjäämistä ja omien asioiden hoitamista.

Arjenhallintataidot. Hyvä arki on omannäköistä ja sujuvaa. Toistuvat rutiinit luovat hallittavuuden ja turvallisuuden tunnetta, mutta niiden räätälöinti omiin tarpeisiin tuo arkeen iloa ja merkityksellisyyttä. Arjen peruspilarit rakentuvat säännöllisestä ja monipuolisesta ruokailusta, liikunnasta, levosta ja arkisten asioiden hoitamisesta. Ajanhallinta- ja stressinhallintataidot tukevat rutiinien ylläpitämisessä ja haastavissa tilanteissa ja vastoinkäymisissä, jotka ovat myös osa arkea.

Asiointitaitojen avulla voi hyödyntää erilaisia palveluita, asioida viranomaisten kanssa ja hoitaa omia asioita. Tämä edellyttää kykyä ilmaista itseään, ymmärtää saatuja ohjeita, hallita asiakirjoja ja lomakkeita sekä tehdä päätöksiä. Nykyisin myös sähköisen asioinnin osaaminen on tärkeää. Asiointitaidot ovat olennaisia esimerkiksi terveydenhuollossa ja viranomaisasioissa sekä monissa muissa arkipäivän tilanteissa, joissa on vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa.

Taloustaidot. Keskeisin taloustaito on oman talouden hahmottaminen ja hallinta. Sillä tarkoitetaan tulojen ja menojen budjetointia, suunnitelmallista rahankäyttöä, harkittujen ja kestävien kulutusvalintojen tekemistä sekä säästämistä. Pitkäjänteinen talouden suunnitteleminen pitää talouden tasapainossa ja tuo mielenrauhaa.

Kodinhoitotaidot ovat käytännön tietoja ja taitoja, jotka liittyvät kodin ylläpitoon sekä kestävän ja hyvinvointia edistävän elämäntavan ylläpitämiseen. Näihin taitoihin sisältyvät esimerkiksi hygienia, siivous, vaatehuolto, kädentaidot, pienten korjausten tekeminen kotiympäristössä ja muut kodinhoitoon liittyvät tehtävät.

Oman elämän suunnittelu auttaa etenemään kohti merkityksellisiä tavoitteita ja päämääriä. Suunnitteluun sisältyy itselle tärkeiden asioiden ja arvojen pohtimista, tavoitteiden asettamista, tiedon keräämistä, vaihtoehtojen punnitsemista ja päätösten tekemistä. Myös yllätyksellisyys ja suunnanmuutokset ovat osa elämää. Oman elämän suunnittelu ei ainoastaan auta saavuttamaan tärkeitä tavoitteita, vaan myös opettaa suhtautumaan odottamattomiin käänteisiin ja muutoksiin matkan varrella.

Katso myös

• Yhteiskuntaoppi
• Medialukutaito

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kansalaistaito Wikimedia Commonsissa