Niilo Pajunen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Niilo Pajunen
Kansanedustaja
1.9.1933–31.8.1936
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Turun läänin pohjoinen
Henkilötiedot
Syntynyt8. syyskuuta 1894
Tyrvää
Kuollut5. tammikuuta 1983 (88 vuotta)
Vammala
Ammatti sekatyömies

Niilo Sakarias Pajunen (8. syyskuuta 1894 Tyrvää5. tammikuuta 1983 Vammala) oli suomalainen poliitikko, joka toimi sosialidemokraattisen puolueen kansanedustajana vuosina 1933–1936.[1]

Tyrvään Kaltsilan kylässä syntynyt Pajunen kävi kiertokoulua, ja työskenteli kahdeksanvuotiaasta lähtien aluksi paimenena ja myöhemmin metsä- ja maatyöläisenä sekä rakennustöissä.[1] Ennen sisällissotaa hän oli kahden vuoden ajan metsätöissä Harvialan kartanossa Vanajalla. Sodan sytyttyä Pajunen palasi kotiseudulleen ja liittyi Tyrvään punakaartiin. Maaliskuun aikana hän osallistui Noormarkun ja Pomarkun taisteluihin. Noormarkun rintamalta Pajunen perääntyi Tyrvään punakaartin mukana Putajalle, ja sieltä taisteluiden päätyttyä Hämeenlinnan kautta kohti Lahtea. 1. toukokuuta Pajunen jäi saksalaisten vangiksi Vesalassa, josta hän Fellmanin leirin kautta päätyi lopulta Hämeenlinnan vankileirille. Pajunen sai 4 vuoden tuomion valtiopetoksesta, mutta pääsi myöhemmin vapaaksi armahduslakien nojalla.[2]

Pajunen liittyi Stormin työväenyhdistykseen sisällissodan aikana maaliskuussa 1918,[2] ja toimi myöhemmin sen puheenjohtajana. Tyrvään kunnanvaltuustoon hänet valittiin vuoden 1924 kunnallisvaaleissa.[3] Vuonna 1929 Pajunen sai paikan Helsingistä Tapanilan työväenyhdistyksen taloudenhoitajana ja erosi Tyrvään valtuustosta.[4][5]

Pajunen valittiin kansanedustajaksi Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä vuoden 1933 eduskuntavaaleissa. Presidentin valitsijamies hän oli vuonna 1943.[1] Sotavuosien jälkeen Pajunen jatkoi aktiivisesti Stormin työväenyhdistyksessä. 1960-luvulla kaikki Tyrvään sosialidemokraattiset työväenyhdistykset yhdistettiin Pajusen aloitteesta Tyrvään Sosialidemokraatit ry:ksi.[6]

Niilo Pajusen vanhemmat olivat itsellinen Juho Sakari Kustaanpoika Pajunen (1863–1956) ja Matilda Sofia Juhontytär Gren (s. 1868). Pajusella oli kymmenen sisarusta.[7] Hänen siskoistaan Lempi Sofia (s. 1899) kuului myös punakaartiin ja katosi sisällissodan aikana.[8]

Pajunen oli naimisissa vuodesta 1920 Elli Elviira Leppäsen (s. 1902) kanssa. Pariskunnalle syntyi viisi lasta.[7]

  1. a b c Niilo Pajunen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 19.2.2008.
  2. a b Valtiorikosylioikeuden akti (12853) : Pajunen, Niilo Sakarias Valtiorikosylioikeus. 2.9.1918. Kansallisarkisto. Viitattu 5.5.2020.[vanhentunut linkki]
  3. Kunnallisvaalit maaseudulla. Aamulehti, 10.12.1924, nro 286, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 5.5.2020.
  4. Pikku-uutisia. Uusi Aika, 13.6.1929, nro 67, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 5.5.2020.
  5. Kunnallisia kokouksia. Tyrvään kunnanvaltuuston kokous. Aamulehti, 17.12.1929, nro 344, s. 9. Kansalliskirjasto. Viitattu 5.5.2020.
  6. Tyrvään Sosialidemokraatit 100 vuotta. Alueviesti, 7.12.2006, s. 19. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.5.2020.
  7. a b Niilo Sakarias Pajunen 12.3.2020. Geni.com. Viitattu 5.5.2020.
  8. Pajunen, Lempi Sofia Suomen sotasurmat 1914–1922. 5.3.2002. Valtioneuvoston kanslia. Arkistoitu 3.1.2020. Viitattu 5.5.2020.