Nuijapää

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
10 päivän ikäisiä nuijapäitä

Nuijapää on sammakkoeläimen, erityisesti sammakon tai rupikonnan, toukkavaihe. Nuijapäät ovat aluksi raajattomia ja niillä on häntä. Ne uivat vedessä kalamaisesti ja hengittävät kiduksilla ennen muodonvaihdosta. Keuhkot kehittyvät samoihin aikoihin kuin takaraajat, jotka kehittyvät yleensä ennen eturaajoja. Viimeisenä vaiheena aikuiseksi varsinaisten sammakoiden nuijapäiltä pyrstö surkastuu pois apoptoosin kautta.[1]

Nuijapäät syövät aluksi mätimunien suojana ollutta hyytelöä. Sen jälkeen ne riipivät ravinnokseen sarveishampaillaan leviä ja bakteerimassaa kasvien pinnalta ja rantakalliosta. Myöhemmin vähän kasvettuaan nuijapäät alkavat syödä myös pieniä vesieläimiä.[2]

  1. Bruce Alberts, Alexander Johnson, Julian Lewis, Martin Raff, Keith Roberts, and Peter Walter;: Programmed Cell Death (Apoptosis) Molecular Biology of the Cell. Viitattu 8.7.2015.
  2. Mitä nuijapäät syövät lammikoissa? Yle. Arkistoitu 21.7.2015. Viitattu 8.7.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä eläimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.