Schütze

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Toisen maailmansodan aikainen Schützen olkalappu
SS-Schützen kauluslaatat

Schütze on Saksan armeijan sotamiestä vastaava sotilasarvo, joka on ollut käytössä ensimmäisestä maailmansodasta lähtien. Vuoteen 1918 saakka Schütze oli alin värvättyjen arvo konekivääriyksiköissä sekä joissakin eliittiyksiköissä.

Suomeksi käännettäessä Schütze voi olla ”ampuja” tai ”kiväärimies”, mutta käytännössä sillä tarkoitetaan sotamiestä. Schütze voi olla myös sukunimi. Sana juontuu saksan verbistä schützen, joka tarkoittaa puolustautumista ja vartioimista.

Kaksi SS-Schützen arvoista lapsisotilasta antautumassa yhdysvaltalaisille vuonna 1945.

Aluksi SS käytti SS-Schützen sijaan arvoa SS-Mann, kuten myös Sturmabteilung, jolla oli oma arvonsa SA-Mann. SS- ja SA-Mann olivat alimpia palvelukseen hyväksyttyjen värvättyjen arvova. Vuodesta 1938 lähtien Waffen-SS käytti vastaavaa arvoa SS-Schütze, mutta Allgemeine SS ja muut SS:n haarat pitivät SS-Mannin arvon. Vastaavasti SS:n seuraavaksi ylempi arvo oli SS-Obermann, lukuun ottamatta Waffen-SS:a, joka käytti tilalla arvoa SS-Oberschütze.

Nykyajan Saksan armeijassa Schütze on harvinainen arvo, sillä eri aselajit käyttävät omia vastineitaan. Esimerkiksi viestijoukoissa (Fernmelder) alin värvätyn arvo on radisti (Funker).

Alempi arvo
Anwärter
SS-arvo
Schütze
Ylempi arvo
Oberschütze