Sveitsiläinen systeemi
Sveitsiläinen systeemi on turnausjärjestelmä, jota käytetään joissakin kahdenvälisiin otteluihin perustuvissa lajeissa, kuten shakissa.[1]
Sveitsiläistä systeemiä käytetään kilpailuissa, joiden osanottajamäärät ovat niin suuria, että “kaikki vastaan kaikki” -turnausjärjestelmä johtaisi liian suureen kierrosmäärään, mutta toisaalta yhden ottelunsa hävinneitä kilpailijoita ei haluta pudottaa kokonaan pois turnauksesta, kuten cup-muotoisessa kilpailussa tapahtuu.[2]
Sveitsiläisen systeemin perusperiaate on, että jokaisella kierroksella toisiaan vastaan asetetaan kilpailijat, joiden senhetkinen pistemäärä on sama tai mahdollisimman yhtäsuuri.[1] Paritus pisteryhmien sisällä tehdään joko satunnaisesti tai jonkin ennen turnausta laaditun rankingin perusteella.[2] Kilpailijat saavat tietää seuraavan kierroksen vastustajansa vasta edellisen kierroksen päätyttyä. Samat kilpailijat kohtaavat toisensa turnauksen aikana korkeintaan kerran. Viimeisten kierrosten tulokset ovat kilpailijoiden loppusijoituksen kannalta merkittävämpiä kuin ensimmäiset kierrokset.[1] Turnauksen loputtua samassa pistemäärässä olevien kilpailijoiden paremmuus määritellään jollain vertailujärjestelmällä, kuten Buccholzilla.[2] Shakkiturnauksissa yritetään lisäksi varmistaa, että kukin pelaaja pelaa mahdollisimman saman määrän pelejä valkeilla ja mustilla, ja peräkkäisiä pelejä samalla värillä vältetään. Jalkapallossa tätä vastaa koti- ja vierasottelujen tasapaino.
Sveitsiläinen systeemi sai nimensä siitä, että sen kehitti sveitsiläinen J. Müller shakkiturnaukseen vuonna 1895. Järjestelmä yleistyi shakissa toisen maailmansodan jälkeen, ja nykyisin se on pelaajamäärältään suurten shakkiturnausten yleisin turnausjärjestelmä.[1] Shakin lisäksi järjestelmää käytetään muun muassa bridgessä, backgammonissa, Scrabblessa, petankissa ja e-urheilussa.[2][3] Jalkapallon Mestarien liigassa sveitsiläiseen systeemiin löyhästi perustuva turnausjärjestelmä otetaan käyttöön kaudelle 2024–2025. Siinä joukkueiden pistemäärät eivät kuitenkaan vaikuta paritukseen kuten todellisessa sveitsiläisessä turnauksessa.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Stewart Reuben: The Chess Organiser’s Handbook 2006. Hardinge Simpole. Viitattu 20.4.2021.
- ↑ a b c d How the Swiss-System works in esports Pinnacle. 24.6.2020. Viitattu 20.4.2021.
- ↑ The Swiss System The Rules of Petanque. Viitattu 20.4.2021.
- ↑ Matt Slater: UEFA facing legal threat over new Champions League format The Athletic. 28.8.2024. Viitattu 29.8.2024.