Walter Lippmann
Walter Lippmann (23. syyskuuta 1889 New York – 14. joulukuuta 1974 New York)[1] oli yhdysvaltalainen toimittaja ja kirjailija.
Lippmann opiskeli filosofiaa ja valtiotiedettä Harvardin yliopistossa ja ryhtyi sitten lehtimieheksi. The New Republic -lehden ohella Lippmann tunnettiin New York Herald Tribunen liberaalina kolumnistina, josta tuli esikuva monille kansainvälisen politiikan toimittajille ympäri maailman.[2] Muun muassa Max Jakobson ilmaisee teoksessaan Pelon ja toivon aika suurta arvostusta Lippmannia kohtaan.[3]
Lippmann oli mukana valmistelemassa Versailles’n rauhankonferenssia. Hän arvosteli kolumneissaan hyvin voimakkaasti Vietnamin sotaa. Hän sai Pulitzer-palkinnon vuosina 1958 ja 1962 kolumnistina.
Lippmannin kolumneja julkaisi myös Helsingin Sanomat.[4] Lehtitekstiensä ohella Lippmann julkaisi kymmeniä kansainvälistä politiikkaa kuvaavia kirjoja, joista vuoden 1947 The Cold War antoi nimen kylmän sodan aikakaudelle.[2]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- A Preface to Politics (1913) ISBN 1-59102-292-4
- Drift and Mastery (1914) ISBN 0-299-10604-7
- Public Opinion (1922) ISBN 0-02-919130-0
- The Phantom Public (1925) ISBN 1-56000-677-3
- A Preface to Morals (1929) ISBN 0-87855-907-8
- The Good Society (1937) ISBN 0-7658-0804-8
- U.S. Foreign Policy: Shield of the Republic (1943)
- The Cold War (1947) ISBN 0-06-131723-3
- Essays in the Public Philosophy (1955) ISBN 0-88738-791-8
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Walter Lippmann (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 20.7.2024.
- ↑ a b Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.): Maailmanpolitiikan kasvot, s. 113. Helsinki: Weilin & Göös, 1963.
- ↑ Jakobsonin tilinpäätös osa II, Osku Pajamäen blogi 9.12.2005. Viitattu 25.10.2014.
- ↑ Virkkunen, Janne: Sanan mahtia ja vaikutusvaltaa (Arkistoitu – Internet Archive), pääkirjoitukset, Keskisuomalainen 20.8.2008. Viitattu 25.10.2014.
| ||||||||||||||||||||||||||
