Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Käytännöt

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Käytännöt!

Keskustelua Wikipedian käytännöistä ja ehdotuksia uusiksi käytännöiksi. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Thaimaalaisten nimien aakkostus

Tein artikkelin Netiporn Sanesangkhomista ja aakkostusta pohtiessani havaitsin, että suomenkielisessä Wikipediassa osa thaimaalaisista on aakkostettu etu- ja osa sukunimen mukaan. Enkkuwikin artikkelissa kerrotaan, että molemmat tavat ovat oikein, mutta nyt niitä siis käytetään suomenkielisessä Wikipediassa rinnakkain. --Joona1999 (keskustelu) 18. toukokuuta 2024 kello 01.37 (EEST)

Mielestäni on järkevämpää välttää poikkeuksia (”aakkostetaan sukunimen mukaan paitsi thaimaalaiset nimet”). En myöskään matkisi enkkuwikin linjausta, jonka mukaan thaimaalaiset aakkostetaan muutoin sukunimen mukaan paitsi Thaimaa-spesifeissä luokissa etunimen mukaan. Aakkostettakoon siis thaimaalaisetkin sukunimen mukaan. --Qwerty12302 (kesk | muok) 18. toukokuuta 2024 kello 21.19 (EEST)

Artistien ja bändien merkittävyys

Nykyään useat artistit ja bändit julkaisevat musiikkiaan singleinä (koska se on markkinoinnillisesti viisasta), eivätkä välttämättä koskaan edes kokoa musiikkiaan albumeiksi. Olen sitä mieltä, että albumin vaatiminen merkittävyystekijänä tulisi poistaa. Nykyään suurten levy-yhtiöiden aiemmin lähes monopolinomainen valta-asema (jota Wikipediakin toiminnallaan tällä hetkellä pahentaa) on kaventunut, sillä musiikin julkaiseminen itsenäisenä toimijana erilaisten jakelijoiden ja kotistudioiden takia on huomattavasti helpompaa ja halvempaa kuin aiemmin. Maailma tuntee jo huomattavan suosittua musiikkia, jota ei ole julkaistu levy-yhtiön kautta. Olen sitä mieltä, että myös Wikipedia siirtyy tälle vuosikymmenelle ja huomioi merkittäviksi myös itsenäiset artistit ja bändit. Deaftothetruth (keskustelu) 19. toukokuuta 2024 kello 15.43 (EEST)

Merkittävyyskäytännön yleinen linjaushan kuuluu seuraavasti: ”Mikäli aihetta on käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä, sitä voidaan pitää merkittävänä.” Periaatteessa siis bändi, joka ei ole julkaissut minkään merkittävän levy-yhtiön kautta, mutta jota kuitenkin on käsitelty huomattavan laajasti siitä riippumattomissa luotettavissa lähteissä, voi olla merkittävä. Jos bändi taas ei täytä kumpaakaan näistä ehdoista (julkaissut levy-yhtiön kautta tai käsitelty laajasti riippumattomissa lähteissä), se ei ole merkittävä. --Qwerty12302 (kesk | muok) 19. toukokuuta 2024 kello 16.44 (EEST)

Jos jonkin itsenäisen artistin tai bändin omakustanne on suosittu, niin siitä kirjoitettu aiheesta riippumattomissa lähteissä. Muut sellaiset artistit tai bändit eivät ole merkittäviä. Luurankosoturi ✉️ 20. toukokuuta 2024 kello 02.02 (EEST)

Täällä on vaan ollut maan tapana että ns. alan lehtiä ei ole pidetty soveliaina lähteinä. -- Cimon Avaro 21. toukokuuta 2024 kello 04.56 (EEST)

Täällä on ehkä yksi käyttäjä joka ei pidä musiikkialanlehtiä soveliaana lehtenä ja kaikki muut pitää. Toimitetut lehdet ovat erittäin hyviä ja toivottuja lähteitä. -- Zache (keskustelu) 21. toukokuuta 2024 kello 05.43 (EEST)

Missä tällaista muka on ilmennyt? 2001:999:480:326E:9883:2C27:F5F7:C8F5 21. toukokuuta 2024 kello 20.05 (EEST)

Tuo on itsellenikin täysin uutta, vaikka musiikkiartikkelien parissa olen paininut täällä koko 17-vuotisen Wikipedia-urani ajan. --Kärrmes (keskustelu) 21. toukokuuta 2024 kello 20.56 (EEST)

Pitkälti samaa mieltä edellisten kanssa. Artistin tai bändinhän ei tarvitse julkaista edes sitä singleäkään täyttääkseen merkittävyyden. Riittää että on noteerattu aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä. Musicnaut (keskustelu) 21. toukokuuta 2024 kello 00.54 (EEST)

Voiko sitä sitten nimittää bändiksi? -- Htm (keskustelu) 21. toukokuuta 2024 kello 01.34 (EEST)

Kyllä voi. Bändihän voi esittää pelkästään live-musiikkia ja silti olla merkittävä. Musicnaut (keskustelu) 21. toukokuuta 2024 kello 01.49 (EEST)

Sitten pitää kyllä olla kunnon lähdekäsittely. -- Htm (keskustelu) 21. toukokuuta 2024 kello 02.09 (EEST)

Taas palataan tähän ikuisuusaiheeseen. On tietysti hyvä että on ns absoluuttinen raja tuosta kustannetusta levystä, mutta onhan täällä toisaalta useampiakin yhtyeitä jotka ovat jonkun paikallisen pikku -yhtiön listalla. Ja kuten olen sanonut niin nykyään sen levyn tekeminen itse on huomattavan helppoa jos vaan osaamista löytyy eikä kustannuksia tule juurikaan. Esimerkiksi oman bändini täyspitkän levyn tekemisestä tuli kustannuksia noin 500€ ja niistäkin 75% tuli painatuskustannuksista, eli jos ei olisi tehty lainkaan fyysistä painosta olisi ollut vielä halvempaa. Ja yksi bändi mikä oikeasti kuuluisi Wikipediaan, eli Merkattu Maa poistettiin koska oli julkaissut kaikki kolme albumiaan omakustanteina (nythän merkittävyys taas riittäisi kun Päällikkö records julkaisi ne digitaalisina versioina). Bändi kuitenkin teki aikanaan keikkaa ympäriinsä ja juttuja oli paperilehdissä, mutta 90 -luvulla ei Wikipediaa ollut. <Poistettu asiattomuus> Summa summarum; täysin epäloogistahan tämä on. Nykyään pitäisi kuitenkin sen riittää että lähdekäsittelyä on tarpeeksi (väännetään siitä sitten erikseen mikä on tarpeeksi), kun täyspitkiä levyjä ei tehdä enää kuin monen vuoden kuluttua uran alusta. Korkki74 (keskustelu) 21. toukokuuta 2024 kello 23.23 (EEST)

Muita tavanomaisia vääntämisen aiheita on, milloin julkaisija on "tunnettu levy-yhtiö". On aika tavallista, että komealta kalskahtavan levymerkin takaa löytyy pienehkön liikevaihdon ohjelmatoimisto, mainostoimisto tai yksityishenkilö eikä merkittävää julkaisukatalogia. Myös levy-yhtiö on käsitteenä hankala, kun on julkaisijaa, agenttia ja jakelijaa, ja loppupeleissä yrittäjäriski voi olla missä kohdassa ketjua vaan. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 22. toukokuuta 2024 kello 07.32 (EEST)

(poistettu asian vierestä ollut pätkä), onko joku muu sitä mieltä että äänestettäessä musiikintekijän merkittävyydestä ulkonäkö on jotenkin relevantti peruste säilyttämiselle, varsinkin kun ajan kuluessa se nätti tyttö tuleekin siihen ikää että tytöttely ei oikein enää ole asiallista. Korkki74 (keskustelu) 22. toukokuuta 2024 kello 12.41 (EEST) (edit: --Zache (keskustelu) 22. toukokuuta 2024 kello 13.14 (EEST))

sanoisin adjektiivit ylipäätänsä ovat toimivia merkittävyysperusteita ainoastaan silloin jos ne ovat lähteillä tuettuja. --Zache (keskustelu) 22. toukokuuta 2024 kello 13.29 (EEST)

Ketään ei ole säilytetty siksi, että joku olisi "nätti". Tuo oli äänestyksessä vain yhden poistamisen vastustajan kommentti. Huomautan, että kyseisen artikkelin poistoa kannatti 48,1 % äänestykseen osallistuneista, eli poisto ei ollut edes kovin lähellä eikä kyseinen kommentti mitenkään ratkaisevassa asemassa: [1] Kyllä siellä oli poiston vastustamiseksi paljon muitakin argumentteja laidasta laitaan, mutta jostain syystä takerrut vain tuohon yhteen. --Kärrmes (keskustelu) 22. toukokuuta 2024 kello 18.18 (EEST)

Totta, takerrun tuohon koska se on ihan absurdi syy perustella olevansa säilyttämisen kannalla (mulla on muistikuva että artikkelissa ei ollut edes kuvaa). Ja kun tuohon aikaan poistettiin useampia bändejä jotka olivat tehneet levyn epämerkittävänä niin tottakai ihmettelin - ja ihmettelen edelleenkin - sitä miksi niin moni halusi säilyttää artikkelin laulajasta joka ei täyttänyt silloin yhtään merkittävyyskriteeriä (eikä täytä edelleenkään). Siksi aina välillä myös palaan tähän aiheeseen, kun joku väittää jotain Nygårdia merkittävämpää rajatapausta epämerkittäväksi. Ja oikeastaan kaikki aloittelevat bändit ovat ensin alkuun tälläisiä rajatapauksia, kun levy-yhtiöt eivät noita levyjä enää julkaise niin kuin vielä 10 vuotta sitten. Korkki74 (keskustelu) 22. toukokuuta 2024 kello 21.22 (EEST)

Varmaankin ihan sitä varten, että laulaja oli tunnettu ja osallistui kansainvälisiin kilpailuihin. Jos mennään hiukan eteenpäin keskustelussa, niin miten sinusta pitäisi mennä tuo valikointi siitä mistä yhtyeistä ja artisteista tehdään artikkeleita Wikipediaan? Henkilökohtaisesti voisin ihanhyvin vetää rajan siihen, että mikäli bändi on tehnyt levyn josta löytyy levyarvostelu ja/tai siitä löytyy keikka-arvosteluja niin siitä voisi tehdä artikkelin (ts. bändille löytyy lähteitä), mutta ainakin 10-vuotta sitten olin näkemyksineni vähemmistössä. --Zache (keskustelu) 22. toukokuuta 2024 kello 22.46 (EEST)

Mä valikoisin vielä niin että bändiltä pitää löytyä oikein kokopitkä levy, oli se sitten omakustanne tai ei. Ja se pitäisi olla arvosteltu ainakin niin että saa pääosin yli 50% maksimiarvostelusta (esim 3/5 tähteä tai 6/10 arvosanan riippuen siitä millainen skaala arvostelussa on) useammassa julkaisussa. Niistä tietää että artisti tekee hommia tosissaan (tosin mahtaako kukaan julkaista arvosteluja jossa tuntuu että kyse on huumoribändistä). Ja levyn lisäksi täytyisi löytyä pari muutakin juttua lehdistä, sellaisia että huomaa ettei ole yhden ainoan tiedotteen perusteella tehty. Kyllä merkittävän bändin tunnistaa siitäkin että jossain maakuntalehdessä on haastattelu. Kai nämä kuitenkin on tapauskohtaisia, mutta mihinkään ei levy-yhtiön kautta levyä <-> ei merkittävyyttä -automaatioon mä en enää 2020 -luvulla lähtisi ja toivoisin että nämä joille tuo on automaatio pystyisivät katsomaan tätä hiukan uudelta kantilta. Maailma on muuttunut muissakin asioissa siitä mitä se oli kun suurin osa aloitti Wikiuransa. Korkki74 (keskustelu) 22. toukokuuta 2024 kello 23.33 (EEST)

Eikö tämän tyyppisellä lähteistyksellä levy-yhtiöiden ulkopuoliset bändit nykyiselläänkin säily? Ongelma enemmänkin on se, että artikkeleita kirjoittavat ei tiedä että heidän pitäisi kaivaa enemmän lähteitä artikkeliinsa (tms. niissä artikkeleissa ei välttämättä ole yhtäkään riippumatonta lähdettä) --Zache (keskustelu) 23. toukokuuta 2024 kello 07.07 (EEST)

Kyllä edelleen on olemassa yhtyeitä, joiden levyjä kustannetaan ja joista julkaistaan oikeissa lehdissä oikeita levyarvioita. Siis sellaisia, jotka on kirjoittanut joku oikea toimittaja eikä kyse ole yhtyeen itsensä työntämästä promosta jollekin nettialustalle. Tyylilajina voi myös olla huumori. Esimerkiksi tämä Portion Boysin Dynastia sai Helsingin Sanomien kriitikko Aleksi Kinnuselta komeat kaksi tähteä. Tässä tapauksessa myöskään aiheen huomattavan laajan käsittelyn osoittaminen ei ole mitenkään ylivoimaista. Joihinkin maakuntalehtiin sitä on arvioinut myös vakavana pidettävä toimittaja Arttu Seppänen (en tilaa, joten en tiedä paljonko pojoja). Myös esiintymiset saavat aika paljon huomiota. Eli jos esiintyy jatkuvasti isoimpien festivaalien päälavalalla parhaaseen katseluaikaan, niin kyllä noista poikkeuksellista tunnettuuttakin tulee. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 23. toukokuuta 2024 kello 07.41 (EEST)

Jep, iso osa ongelmista lähtisi jo sillä kun artikkelin kirjoittaja vaivautuisi katsomaan mallia jostain toisesta artikkelista. Lähteistyksen saattaminen edes jonkinlaiseksi on kuitenkin melkoisen helppoa. Itse olen aloittanut useampia bändiartikkeleja ja niihin löytyy helpolla 3-4 lähdettä ilman mitään sosiaalisia medioita ja sieltä voi joku sitten löytää lisää (usein tiedotteet tulevat sinne). Ongelma on usein se että jokubändin jäsen tekee tänne artikkelin bändistään, vaikka tämä on kyllä täysin väärä paikka jos sille haluaa näkyvyyttä. Ja kyllä, onhan nuo levyarvostelut aika paljon kirjoittajasta kiinni. Vaikka itse olen ns hevimiehiä niin pidän Portion Boysiä parempana kuin kakkosen arvoisena. Noh, tuo oli kyllä bändi jonka merkittävyys oli jo selvä (radiosoittomäärät, esiintymiset, näkyvyys) ennen levyn ilmestymistäkin. Korkki74 (keskustelu) 23. toukokuuta 2024 kello 10.59 (EEST)

Minä en arvostelumenestystä lisäisi kriteereihin. Ne eivät mielestäni määritä merkittävyyttä ja ovat muutenkin subjektiivisia juttuja. --Kärrmes (keskustelu) 23. toukokuuta 2024 kello 19.20 (EEST)

Totta. Ei sitä pidä lisätä. -- Htm (keskustelu) 23. toukokuuta 2024 kello 19.43 (EEST)

Juuri niin. Jos arvosteluja löytyy runsaasti ja vielä tunnettujen arvioitsijoiden, se lisää sinänsä merkittävyyttä. Sillä ei ole väliä, haukutaanko vai kehutaanko. -93.106.4.203 23. toukokuuta 2024 kello 19.59 (EEST)

Kun wikimerkittävä henkilö muokkaa Wikipediaa

Mitä sellaisessa tapauksessa tehdään, jossa wikimerkittävän henkilön nimellä tai taiteilijanimellä muokataan Wikipediaa, hänen keskustelusivullaan epäillään, että onko hän oikeasti se wikimerkittävä henkilö ja hän sanoo olevansa se. Uskommeko häntä vai pitäisikö pyrkiä jotenkin vahvistamaan se? Törmäsin äsken tällaiseen tapaukseen, mutta sillä kertaa asia vahvistui helposti Instagram-yksityisviestillä kyseiselle henkilölle. Luurankosoturi ✉️ 24. toukokuuta 2024 kello 16.40 (EEST)

Ei kai häneltä voi kieltää Wikipedian muokkaamistakaan. Mutta silti pitää vaatia lähteitä, kuten vaikka Silmun Simolta on vaadittu Yölintu -artikkelissa. Korkki74 (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 17.00 (EEST)

Eikös tuossa tapauksessa muokkauksiin tulisi suhtautua aivan kuten ihan "tavallistenkin" rekisteröityjen käyttäjien muokkauksiin, lähdevaatimukset, neutraali tyyli yms. Eli onko sillä oikeastaan suurta merkitystä onko käyttäjä oikeasti kyseinen henkilö vai ei? --Farma3110 (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 17.04 (EEST)

Myös rekisteröitymättömien muokkaajien muokkauksiin pitää suhtautua aivan samalla tavalla kuin rekisteröityjen. Joillekuille se vain tuntuu olevan vaikeaa. -94.199.117.113 24. toukokuuta 2024 kello 17.21 (EEST)

Aivan totta tämäkin. -Farma3110 (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 17.35 (EEST)

Usein ainakin mainehaittaa syntyy varsinkin keskustelukommentien takia, joten jos kirjoittelija on joku muu, niin on se ikävää ja identiteettivarkaus.--MAQuire (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 17.26 (EEST)

Tuo on kyllä aivan totta. Jos asiaa epäillään ja se todennettavissa vääräksi, niin tulisi kyllä vaatia käyttäjänimen muuttamista. Onhan se silloin sääntöjen vastainen.--Farma3110 (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 17.35 (EEST)

Kaikki käyttäjät, jotka haluavat tälle tietosanakirjalle hyvää ovat tervetulleita ;). --Pietiboii (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 17.40 (EEST)

Pointti siis oli, että mitä jos se, joka väittää olevansa joku kuuluisa henkilö, onkin jokin huijari tai häirikkö. Käytännössäkin kielletään käyttäjätunnus, joka on "hämäystarkoituksessa julkisuuden henkilöön, yritykseen, yhdistykseen, julkisyhteisöön tai tuotemerkkiin viittaava". Luurankosoturi ✉️ 24. toukokuuta 2024 kello 17.46 (EEST)

Toki asiaan tulee puuttua, jos voidaan osoittaa, että tuota käytäntöä rikkoo ja selkeästi esiintyy jonain, mitä ei ole. Jos todentaminen ei syystä tai toisesta onnistu, on varmaan vaikea tehdä asialle mitään. --Farma3110 (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 18.30 (EEST)

Lähtökohtaisesti varmaan kuuluu olettaa hyvää tahtoa ja uskoa käyttäjää, ellei muuta todisteta. --Kärrmes (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 23.30 (EEST)

Mielipidetiedustelu muutoksesta poistokeskustelumallineeseen

Tämä on mielipidetiedustelu siitä, tulisiko poistokeskustelumallineeseen lisätä esimerkiksi 7 päivän raja, jonka jälkeen poistokeskustelumalline luokittelisi artikkelin pikapoistettavaksi. Merkittävyysmallineessa tällainen aikaraja on, ja sen pituus on 3 päivää, mutta poistokeskustelun luonteen takia poistokeskustelulla vastaavan ajan tulisi olla pidempi, esimerkiksi 7 päivää. Se, että merkittävyysmallineeseen on asetettu 3 päivän aikaraja, tarkoittaa käytännössä sitä, että kolmen päivän kuluttua ylläpitäjä joko poistaa artikkelin epämerkittävänä tai merkittävyysmalline poistetaan, sillä epämerkittävyydestä ei ole konsensusta. Koska poistokeskustelumallineessa ei ole minkäänlaista aikarajaa pikapoistoon luokittelemiselle, poistokeskustelut venyvät usein kuukausien pituisiksi ilman, että kukaan enää edes keskustelee. Esimerkki: [2]. Joten poistokeskustemallineeseenkin olisi hyvä lisätä jokin aika, jonka jälkeen malline luokittelee artikkelin pikapoistoon, ellei poistokeskustelumallinetta ole poistettu. Itse ehdotan 7 päivän aikarajaa, mutta muutkin ehdotukset pituudeksi ovat tervetulleita. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 13. kesäkuuta 2024 kello 15.44 (EEST)

Mielipidetiedustely päättyy 7. heinäkuuta 2024 kello 15.44 (EEST)

Kannatan 7 päivän aikarajaa pikapoistoon luokittelulle

1. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 13. kesäkuuta 2024 kello 15.46 (EEST)
2. --Julius 12345 | Keskustelu 13. kesäkuuta 2024 kello 16.02 (EEST) Kannatan, koska nykyisellään poistokeskustelut ovat epäselviä juurikin tuon käytännössä rajattoman keskusteluajan myötä.
3. --Elastul (keskustelu) 14. kesäkuuta 2024 kello 06.34 (EEST) Viikossa kyllä ehtii hyvin löytyä mielipiteiden suunta. Jos hajaannusta, niin rohkeasti nopeammin poistoäänestykseen viikon jälkeen.

Kannatan muun pituista aikarajaa pikapoistoon luokittelulle

1. Kannatan 3 kk aikarajaa. Poistokeskustelut ovat luonteeltaan huomattavasti pidempiaikaisia kuin merkittävyyskeskustelut. En haluaisi rasittaa käyttäjiä liiallisella hoppuilulla.--Htm (keskustelu) 14. kesäkuuta 2024 kello 07.57 (EEST)
2. Viikko on liian lyhyt aika. Ehkä kuukausi? Luurankosoturi ✉️ 14. kesäkuuta 2024 kello 15.16 (EEST)
3. Viikko ei ole välttämättä kaikissa tapauksissa riittävä aika. Voisi olla ehkäpä noin kuukauden. --Tietäjä pro (keskustelu) 14. kesäkuuta 2024 kello 18.00 (EEST)
4. Viikko on lyhyt, jos halutaan vähän muutakin kuin pikapoisto eli merkittävyys. Kolme kuukautta sopii. --abc10 (keskustelu) 14. kesäkuuta 2024 kello 19.16 (EEST)
5. Sanottakoon näin, että 42 päivää ainakin saisi kestää, pidempäänkin, jos siltä vaikuttaa. 7 pvä on aivan liian lyhyt aika.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 14. kesäkuuta 2024 kello 19.31 (EEST)
6. Kolme kuukautta voisi olla sopiva aika.--Miikalassa (keskustelu) 14. kesäkuuta 2024 kello 21.11 (EEST)
7. 14 vuorokautta olisi mielestäni sopiva aika. --Huusmik ^{(Onko kerrottavaa? • Tekemiseni)} 15. kesäkuuta 2024 kello 23.52 (EEST)
8. Aikaraja ajatuksena ihan hyvä, mutta viikko tuntuu liian lyhyeltä, koska poistokeskustelut ottavat välillä aikansa eikä niiden luokkaa taideta seurata yhtä aktiivisesti kuin merkittävyyskeskustelujen vastaavaa. Hyvä aikaraja voisi olla vaikka jotain kahden viikon ja kahden kuukauden väliltä, joten ehdotan kompromissina yhtä kuukautta. --Risukarhi (keskustelu) 16. kesäkuuta 2024 kello 23.54 (EEST)

En kannata minkään pituista aikarajaa pikapoistoon luokittelulle

1. Mielestäni keskustelun kanssa ei tule kiirehtiä mihinkään ja panikoida, että aika loppuu pian. On hyvä käydä keskustelut rauhassa ja miettien järkeviä ratkaisuja, kuluu siihen sitten paljon aikaa tai ei. Näin kuullaan varmemmin useiden osapuolten näkemyksiä, jotka saattavat tietää aiheesta enemmän. Se on kuitenkin harvinaista, että keskustelut venyvät ikuisuuksien pituisiksi. --Pietiboii (keskustelu) 14. kesäkuuta 2024 kello 18.05 (EEST)

Tyhjää

Keskustelu

Kannattaisin ennemmin kahden, kolmen viikon keskustelua. Joskus artikkelin aiheet ovat epäselvähköjä tai keskustelut monitahoisia, joten keskustelu ei ole rajattu yhtä selkeästi kuin merkittävyyskeskusteluissa. Mutta ennemmin vaikka viikon aikaraja kuin nämä nykyiset kuukausikaupalla roikkuvat keskustelemattomuudet. Edit. En siis vielä anna ääntäni, vaan odotan, näyttääkö muodostuvan jonkinlaista kasaumaaIivarius (keskustelu) 13. kesäkuuta 2024 kello 16.38 (EEST)

Tuo keskustelu Boltzmannin koneesta on kestänyt viisi kuukautta, eikä siinä ole saavutettu vielä ratkaisua. Muistan yhden keskustelun tiedoston poistosta, joka sen keskustelusivun perusteella alkoi n. 14.1.2019 ja päättyi tiedoston poistoon 11.7.2019, karvan verran alle puoli vuotta kestettyään. Seitsemän päivää on täysin riittämätön aika. Jos kaivataan esitystä, niin kolmessa kuukaudessa voisi pitää rajaa. Jotkut kommenttipyynnötkin ovat kestäneet kuukausitolkulla, keskustelu loppuu, mutta kukaan ei sulje kommenttipyyntöä. --Htm (keskustelu) 13. kesäkuuta 2024 kello 17.30 (EEST)

Tuossa linkkaamassasi tapauksessa alkuperäistä keskustelua käytiin 5 päivää, ja se otettiin uudelleen esille kahvihuoneessa kuukausia myöhemmin. Tämän ehdotuksen pointti ei olekaan se, että artikkelit poistettaisiin automaattisesti tuon 7 päivän jälkeen, vaan se, että jos 7 päivän jälkeen ei ole poistosta konsensusta, malline poistetaan ja artikkeli jää, tai artikkeli laitetaan poistoäänestykseen. Näin se on tällä hetkellä myös merkittävyydenkin kohdalla, mutta aika on 3 päivää 7:n sijasta. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 13. kesäkuuta 2024 kello 17.35 (EEST)

En aivan hahmota, milloin poistoäänestys olisi luonteva jatko konsensuksetta päättyneelle (tai aikarajan takia päätetylle) poistokeskustelulle. Tyypillinen syy poistokeskustelulle on artikkelin nykytila, siinä missä poistoäänestyksessä otetaan kantaa aiheen wikisopivuuteen, mitä korostaa myös palautusäänestysvaatimus sen ehtona, että aiheesta voi vastaisuudessakaan kirjoittaa. --Geohakkeri (keskustelu) 13. kesäkuuta 2024 kello 18.00 (EEST)

Kyllä näitä tapauksia on ollut, joissa poistokeskustelun jälkeen artikkeli on viety poistoäänestykseen. Tietenkin näitä on vähemmän kuin merkittävyyskeskustelun johdosta poistoäänestykseen päätyneitä artikkeleita. Poistoäänestyksiä ei kuitenkaan ole missään käytännössä rajattu pelkästään merkittävyyskeskusteluihin. Suurimman osan ajasta sekä merkittävyyskeskustelut että poistokeskustelut päättyvät ilman poistoäänestyksen aloittamista. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 13. kesäkuuta 2024 kello 18.12 (EEST)

Olisi ollut hyvä käydä pohjustava keskustelu ennen kun polkasee äänestyksen käyntiin. --Linkkerpar^keskustelu 13. kesäkuuta 2024 kello 17.49 (EEST)

Tämä ei ole sitova äänestys vaan mielipidetiedustelu. Tämä poistokeskustelujen pituus on aina välillä tullut puheeseen erillisissä tapauksissa. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 13. kesäkuuta 2024 kello 17.58 (EEST)

Muistaakseni niissä aiemmissa keskusteluissa on pidetty viikkoa liian lyhyenä aikana. --Linkkerpar^keskustelu 13. kesäkuuta 2024 kello 18.15 (EEST)

Laitoin tähän mielipidetiedusteluun vaihtoehdon myös sille, että kannattaa muun pituista aikaa kuin 7 päivää. Ensisijaista on se, että haluaako yhteisö ollenkaan aikarajaa poistokeskustelulle. Mielipidetiedustelun jälkeen voidaan tarvittaessa tarkemmin pohtia aikarajan pituutta, jos mielipidetiedustelusta käy ilmi, että 7 päivää on liian lyhyt, mutta jonkinlainen aikaraja halutaan. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 13. kesäkuuta 2024 kello 18.32 (EEST)

Pitkissä keskusteluissa on ainakin joskus ollut pitkä tauko, jonka aikana ei välttämättä tapahdu mitään, esimerkiksi artikkelin parantamista. Siinä mielessä jokin aikaraja olisi hyvä. Keskustelusta vaan sitten pitäisi pystyä vetämään johtopäätös, mitä artikkelille tehdään (ja kuka tekee). -- Htm (keskustelu) 13. kesäkuuta 2024 kello 20.56 (EEST)

Viikko on mielestäni ainakin aivan liian lyhyt aikaraja poistokeskustelulle, mutta kuitenkin jonkinlainen aikaraja voisi olla paikallaan, esim. tuo 3 kk. Miikalassa (keskustelu) 14. kesäkuuta 2024 kello 11.44 (EEST)

@Käyttäjä:Pietiboii: periaatteessa oletkin oikeassa, muta kun kuudesta miljoonasta suomenkielisestä alle tuhat muokkaa Wikipediaa (syistä!), meillä ei ole riittävää massaa siihen, että keskustelua käytäisiin rauhassa, koska jos siinä ei ole aikataulupainetta, se ei kiinnosta ketään. Iivarius (keskustelu) 14. kesäkuuta 2024 kello 19.27 (EEST)

Olet asian ytimessä hyvä Iivarius ja mietinkin vastaustani jälkikäteen ja sen tarjoamia mahdollisuuksia. Ehkä olen sittenkin aikarajan kannalla. Pietiboii (keskustelu) 14. kesäkuuta 2024 kello 19.31 (EEST)

@Iivarius: Puhut asiaa. Moni jaksaa osallistua kyllä merkittävyyskeskusteluihin, mutta poistokeskusteluihin harvempi. Nykyään Wikipediassa jos tavoitteena on saada sellainen artikkeli pois, jonka aihe on merkittävä, mutta nykytila huono, kannattaa aloittaa merkittävyyskeskustelu poistokestelun sijasta, vaikka asia ei merkittävyyttä koskisikaan. Esimerkiksi sanomalla "Artikkelin nykytilasta merkittävyys ei ilmene" saa kätevästi oikeutettua sen, miksi on aloitettu merkittävyyskeskustelu, vaikka todellisena syynä poistolle olisikin artikkelin nykytila. Jos poistokeskustelulla ei ole aikarajaa tai aikaraja on kuukausia, on mainitsemani keino selvästi houkuttelevampi kuin pitkän, mahdollisesti kuukausia kestävän, poistokeskustelun aloittaminen. Tätä tapahtuu täällä jo nyt, ja olen yleensä periaatteesta vastustamassa poistoa näissä tapauksissa, kun mielestäni yritetään poistaa artikkelia nopeasti merkittävyyskeskustelua käyttämällä, vaikka poisto ei koskisikaan merkittävyyttä. Tämä on yksi niistä syistä, jonka takia kannatan lyhyehköä aikarajaa. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 14. kesäkuuta 2024 kello 23.03 (EEST)

Merkittävyydestä: rekisterikylät

Ovatko sellaiset rekisterikylät merkittäviä, joita ei ole "käytännössä ollut olemassa" vähään aikaan? Jos nyt jonkinlaisen esimerkin osaan antaa, alun perin mielessäni olivat Jämsän jokivarren kylät, jotka ovat sulautuneet yhdeksi Jämsän keskustaajamaksi. Vanhojen kylien nimiä ei ole enää merkitty Maanmittauslaitoksen kartoille (paitsi jos niitä käytetään asuinalueen niminä, mm. Vitikkala, Kelhä). Tosin jos kaikista kylistä kertoisi tuossa artikkelissa, siinä käsiteltäisiin pahimmillaan noin 20 eri kylää.

Jämsässä pysyen: entä rekisterikylät, joiden kantatilasta on artikkeli: tällä hetkellä ainakin Ruotsula, Vitikkala, Saari? Kartanoartikkeleissa käsitellään lähinnä itse rakennusta pihapiirineen, vaikka joskus kartano on voinut olla rekisterikylän ainut talo. Kannattaako tässä tapauksessa edes olla erillistä artikkelia kartanosta ja kylästä (tai "kylästä"), vai onko se jo liiallista?

En ole nyt luomassa kahtakymmentä tynkää näistä kylistä, kysyn siksi, koska en löytänyt miltään keskustelusivultakaan selvää vastausta tähän. -- Kapulakone (keskustelu) 23. kesäkuuta 2024 kello 11.49 (EEST)