Linja-auto

Hikipediasta
(Ohjattu sivulta Bussi)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Linja-auto
Bus.jpg
Linja-auto ExpressBusin palveluksessa..
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Liikennevälineet Transpoteca
Pääjakso: Kumipyöräiset Rubiwhelia
Alajakso: Nelipyöräiset Tetrawhelia
Luokka: Esiautot Pre-bilia
Lahko: Helvetilliset Helvetica

Linja-auto (kutsutaan myös nimillä Onnikka, Nysse, Dösä, Bussi, Linjuri, Linkkari, Ankka ja ernujen keskuudessa bussi-desu) on usein värillinen, lipaston laatikon kaltainen, patukan muotoinen alue, jossa ei viihdytä.

Linja-auto on bussin kesytetty alalaji, mutta termejä käytetään usein synonyymeinä, varsinkin koska villit bussit ovat todennäköisesti kuolleet sukupuuttoon.

Jotkut oudot ihmiset viettävät tuntikausia aikaa linja-autojen sisällä vain päästäkseen hieman savuisimpiin paikkoihin, kuten Helsinkiin ajamaan Helsingin metrolla. ExpressBus on busseja käyttävä yhtiö, joka on hyödyntänyt bussien mahalaukun suurta tilavuutta.. Linja-auto on yksi vaarallisimmista paikoista maailmassa, sillä saatat osua tukkirekkaan ja kuolla. Linja-auto on myös aina myöhässä. Linja-auto on ilmeisesti eliö, joka luokitellaan esiautoihin, pre-bilia.

Bussikuskit[muokkaa]

Kuljettaja on se pakollinen paha, joka (jos hyvin sattuu) murahtelee jotain asiakkaille karhujen kielellä, kiilaa niska punaisena kiroillen liikenteessä ja mieluiten ajaisi yksin ilman häiritseviä matkustajia. Tyypillinen bussikuski on tukeva keski-ikäinen mies, jolla on ns. kalapuikkoviikset ja pulisongit, kalju laikku pään päällä, hiukset sekaisin ja naama mutrussa. Kuuntelee kovalla Radio Novaa, Iskelmää ja Mattia ja Teppoa.

Pikavuorot[muokkaa]

Pikavuorot eli rahastuslinjat ovat bussien pitkiä matkoja ajettavia vuoroja ja eroavat kaupunkien karjalinjoista kymmeniä kertoja kalliimmalla hinnallaan. Tämän tosin selittää bussin vauhti, joka on puolet normaalivuoroa hitaampi, joten kummallakin vuorolla maksetaan joka minuutilta bussista yhtä paljon. Lisäksi pikavuoroissa saa joskus ilmaista kaakaota, mikäli kuskin silmä välttää. Bussin minuuttihinta pysyy silti vuorosta riippumatta samana, sillä pikavuorot ovat sen verran hitaampia, että Pikavuoro menee yleensä kauas kotoa, ja pikavuorossa jäniksenä matkustaminen on helpompaa kuin normaalivuorossa, koska erityisesti yöpikavuorojen kuljettajat ovat uneliaampia.

Logi(sti)ikka[muokkaa]

Bussi saalistamassa

Lähdetään kysymyksestä "Mitä bussit tekevät?" Päästään olettamukseen

Bussit kuljettavat ihmisiä

,joka määritellään todeksi. Tämä johtaa meidät uuden kysymyksen ääreen: Pysyvätkö ihmiset koko ikänsä bussissa? Ei. Ilmestyykö bussiin ihmisiä tyhjästä [1] Ei. Pääsemme siis kaksoisaksioomaan:

Busseihin tulee ihmisiä.
Busseista lähtee ihmisiä.

Kun nuo kolme on selvitetty, herää seuraava universaali kysymys: missä?

Bussipysäkeillä.

Bussipysäkki on yleensä katos, joka on tehty bussin reitin varteen paikaksi, jossa bussia odottavat ihmiset voivat seistä ja spurgut nukkua sekä oksentaa/kusta.
Mutta kuten varmaan huomaatkin, on syntynyt ristiriita.[2] Jos otetaan väitökset ja asetetaan ne loogisen päätelmän kaavaan, saadaan:

Bussit kuljettavat ihmisiä: Missä: Bussipysäkeillä

Bussitko kuljettavat ihmisiä bussipysäkeillä? Koska bussi ei voi edellisen lausuman mukaan poistua bussipysäkiltä tämä johtaisi siihen, että:

Bussi kuljettaa ihmisiä yhden bussipysäkin alueella.

Bussipysäkkejä on kuitenkin useita ja kiistattomat havainnot todistavat, että:

Busseja esiintyy eri pysäkeillä.

Koska bussi ei siis ikinä poistu bussipysäkin alueelta, mutta silti sijaitsee akuutisti muilla bussipysäkeillä:

Kaikki bussipysäkit ovat yksi ja sama paikka.

Mutta miten kaikki bussit sitten mahtuvat sinne? Käytetään vanhaa ja luotettua Heideggerin pistemaailman perustelua bussipysäkkeihin sovellettuna:

Kaikki maailman bussipysäkit sijaitsevat samassa pisteessä, mutta se piste on hyvin iso.

MOT.

Keinoja saada vieressä istuva, kyselevä mummo pois viereiseltä penkiltä[muokkaa]

Jokaiselle bussissa istuvalle nuorelle tulee aina viereen kyselevä mummo, joka lähtee aina samalla tai seuraavalla pysäkillä, jolla lähdet itse. On siis hyvä tietää, kuinka tämän jokaisen bussissa istuvan vaivan saa käytävän toiselle puolelle tai parhaimmassa tapauksessa kokonaan pois näkökentästä.

  1. Laita mp3-soitin täysille, jos sinulla sattuu sellainen olemaan.
  2. Jos se ei tepsi, rupea laulamaan musiikin mukana.
    • Älä missään tapauksessa suorita kohtia 1. ja 2., jos musiikkimakusi on iskelmä. Mummo voi tahtomattasi lähteä pysäkiltä saatille. Kokeile mieluummin raskasta metallia. Tämän sijaan tosin kannattaa ottaa puhelin esiin, soittaa kaverille, puhua vihaisesti päihteistä, rikoksista, seksistä tai mistä tahansa radikaalista. Muista kiroilla paljon.
  3. Jos kyselevä mummo on vieläkin vieressä, kaiva repustasi energiajuomaa, juo ja röyhtäile kovaäänisesti. Sipsien syönti on suositeltavaa vaikutelman tehostamiseksi. Myös lausuma: "Ei tainnut tämmöisiä olla silloin kun sä olit nuori, hä?", edesauttaa paljon.
  4. Jos edellinenkään ei toimi, kerro, kuinka hieno mies eduskuntavaaliehdokkaasi Osku Pajamäki olikaan.
  5. Jos mikään edellä mainituista ei toimi, muista, että masturbointi auttaa aina!
  6. Ja tietysti voit pyytää mummoa mukaan hommiin!

Linja-autojen kansalaisoikeudet[muokkaa]

Ensimmäisiä kesyjä linja-autoja käytettiin porvariston ja kuljetukseen. Jo tuolloin auton takaosa oli varattu alempiarvoisille ihmisille kuten palvelijoille. Linja-auton fysiologia on sellainen, että pakokaasut ja tärinä hakeutuvat nimenomaan auton perälle. Jalostuksenkaan avulla linja-autojen takaosaa ei saatu pysymään siistinä, ja niinpä yläluokka siirtyi tyytymättömänä muihin kulkuvälineisiin. Linja-autot pysyivät pitkään toisen luokan kansalaisina.

Linja-autojen esitaistelija Rosa Parks nousi Yhdysvalloissa barrikadeille ja sai pitkän kädenväännön jälkeen mustille oikeuden astua linja-autoihin. Kun maailman hirvein tapa liikkua paikasta toiseen kerran kelpasi N'Ubuntuillekin, oli päättäjien ympäri maailman vihdoin myönnettävä linja-autoille täydet kansalaisoikeudet. Kansalaisoikeuksien myötämisen ehtona tosin oli, että autot pysyisivät omilla linjoillaan, eivätkä vaatisi lisää elintilaa. Tätä linja-autot toteuttavat nykyään vaihtelevalla menestyksellä.

Elinympäristö[muokkaa]

Linja-autot ovat hyvin vaikeita lemmikkejä, koska ne eivät viihdy sisätiloissa. Silloin ne murskaavat omistajan ja syövät tämän ihmis-raukan.

Linja-autot viihtyvät nykyisin kaupungeissa, sillä köyhät ihmiset, joista autot ovat riippuvaisia, asuvat pääasiassa siellä. Maaseudulla köyhät nimittäin ajavat omilla traktoreillaan. Linja-autot ärsyttävät muita auto-lajin edustajia, erityisesti takseja, koska linja-autot ovat saaneet pitkällisten taisteluiden tuloksena itselleen omia kulkureittejä talojen lomaan. Linja-autojen ravinto muodostuu maakaasusta ja polttoöljystä, mitkä aiheuttavat lajille luonteenomaisen pahan hajun ja äkäisen käytöksen. Jotkut vegaanibussit popsivat joskus poskeensa jos jonkinlaisia puita tai kasvimaita, mutta jos kyseessä on lihansyöjäbussi, kannattaa varoa!

Busseja eli luonnonvaraisina myös sademetsissä, jossa oli niille tarpeeksi tilaa ajella ja pitää niin paljon meteliä kuin vain halusivat! Jotkut väittävät yhä nähneensä esimerkiksi Amazoniassa luonnonvaraisia busseja, mutta asiantuntijoiden yleinen mielipide on että ne ovat villiintyneitä linja-autoja.

Linja-autoyhtiöitä[muokkaa]

Connex, tulee sanasta Connection (yhteys), jonka x kuitenkin katkaisee (eli siis suomeksi, katkennut yhteys).

Helsingin Bussiliikenne on puolestaan saanut lyhenteen HelB, koska kuskit eivät osaa suomea ja joutuvat huutelemaan "help" ajaessaan autojen hajotessa alta.

Nobina, mukailtu sanasta Napina, mutta kuskien napina estää sen. Tästä huolimatta tavoite on kova ja kuskeille opetetaankin, että kaasua ei saa turhaan säästellä, vaan bussimatkan on oltava ikimuistoinen elämys.

Pölhölän Liikenne on tunnettu Kiukkuisten Kuskien Koulutusohjelmastaan (tm), jonka ansiosta se onkin yksi Suomen suurimmista linja-autoyhtiöistä.

Koiviston Auto on "lahtelainen" linja-autoyhtiö, joka kuitenkin salakuljettaa kuljettajansa Venäjältä. Koiviston Auto on haitallinen vieraslaji, joka on levittäytynyt ympäri Suomea, Koiviston autoja voit tavata esimerkiksi Kuopiossa. Koiviston Autolla on myös bussitehdas, joka rakentaa busseja suoraan Neuvostoliiton opeilla niiden matkustusmukavuuden periytyessä suoraan 70-luvulta.

Savonlinja-yhtiöt on omasta mielestään Suomen hyväntuulisin ja elämänmakuisin bussiyhtiö. Oikeastihan tämä elämänmakuisuus tarkoittaa, ettei mikään toimi. Kesällä bussit muistuttavat saunaa ja talvella pakastearkkua. Ilmastointia ja lämmitystä ei ole tai sitä ei saa säästösyistä käyttää, jotta yhtiön johtoporsas, -porras saa nauttia osingoista. Savonlinja myy myös "elämysmatkoja", jotka ovat ikimuistoisia juurikin kuljettajien ansiosta, sillä he eivät säästele kaasua, vaan ajavat niin kovaa kuin bussi kulkee. Kuljettjat on myös koulutettu valittamaan ja v*****lemaan matkustajille kaikesta. Osana elämysmatkoja on oletettavaa, että bussi on vähintään myöhässä tai hajoaa kesken matkan.

Katso myös[muokkaa]

Alahommelit[muokkaa]

  1. vrt. elämän syntyminen epäorgaanisesta aineesta
  2. Oikeastaan ei ole. Kyseessä on väärin johdettu perustelulauseke. Mutta kyllä sinä varmaan senkin tajusit.