Haiti

Hikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
République d'Haïti
Haitin tasavalta
Haitiflag.jpg
(lippu)
Motto: ”Jossain on onneksi aina joku, jolla menee huonommin kuin meillä (paitsi tilastojen mukaan).
LocationHaiti.png
Valtiomuoto köyhäinvalta
Hallitsija köyhimys René Préval
Pääkaupunki Port-au-Prince
Viralliset kielet ranska, sekalaisia inkkarikreolikieliä
Pääuskonnot katolilaisuus, voodoo
Itsenäisyys 1. tammikuuta 1804
Valuutta kaikki, mikä korruptoituneelle virkamiehelle kelpaa
Kansallislaulu Coup d'etat


Haiti on kuvankaunis unelmavaltio Karibianmerellä. Kuumat hiekkarannat ja mahtavat merimaisemat ovat tehneet Haitista suosikkikohteen YK:n rauhanturvaajien keskuudessa. Kuten lähes kaikki muukin Amerikan mantereella, myös Haiti sai aikanaan yliannostuksen eurooppalaisten hyvästä tahdosta. Maa koettaa nyt pitkällisten vatsahuuhteluiden jälkeen päästä vihdoin itse potalle. Saatat kuvitella, että ei ole oikein syyttää ahneita siirtomaaisäntiä kaikista alueen nykyisistä ongelmista. Olet väärässä.

Historia[muokkaa]

Haiti asutettiin pari tuhatta vuotta sitten, kun arawak-intiaanien kalastusreissu muuttui ”kuka uskaltaa meloa tuolle horisontissa näkyvälle pisteelle asti” -kilpailuksi. Karibianmerellä sattui samaan aikaan pyörimään pari mukavaa merivirtaa, jotka auttoivat kilpakumppanit perille. Ilmeisesti voittajilla oli pari naista mukanaan, sillä arawakit pystyttivät leirin ja antoivat saarille nimeksi Taino eli 'ystävälliset ihmiset'.

Erityisen ystävällisiä intiaanit olivat paikalle törmäilleelle Kolumbukselle, joka tumpeloi Santa Mariansa rantakivikkoon kiikaroidessaan rantaleijonien (tai lähinnä leijonattarien) kukkuloita. Kolumbus sai saarelaisilta läksiäislahjaksi kaksi eurooppalaisen kulttuurin turmellutta asiaa: tupakkaa ja riippukeinun. Kiitokseksi hän jätti saarelle 39 miehen siirtokunnan, joka suurten löytöretkien parhaiden perinteiden mukaan aloitti paikallisen parin miljoonan intiaanin orjuuttamisen. Kolumbuksen palatessa myöhemmin siirtokunta oli tuhottu – tosin samalla arawakien määrä oli laskenut noin kahdella miljoonalla. Järkyttyneenä 39 uhria vaatineesta kansanmurhasta espanjalaiset valtasivat saaren.

Espanjalaisten huolimaton henkseleiden paukuttelu johti nopeasti loppujenkin intiaanien joukkotuhoon. Tästä aiheutunut vähä-älyisten viholliskansojen tyhjiö täyttyi nopeasti, kun ranskalaiset saapuivat Haitille 1700-luvun alussa. Siirtomaameininkiin oleellisena osana kuuluva rotusorto ei Haitilla heiltä kuitenkaan sujunut, koska kaikki sorrettavat olivat jo kuolleet. Haitin alkuperäisväestön paikka julistettiin hakuun, ja Afrikasta saatiinkin hakemuksia usealta heimolta.

Eurooppalaisiin täysin kyllästynyt Haiti päätti kokeilla itsenäistymistä vuonna 1804. Siitä tuli maailman ensimmäinen mustien johtama tasavalta. Eurooppalaiset suurvallat huomioivat pioneerivaltion synnyn eristämällä sen täysin kansainvälisestä yhteisöstä. Tästä alkoi Haitin ura peränpitäjänä kaikissa vertailuissa, joiden otsikossa lukee ”BKT” tai ”vauraimmat”. Sen sijaan Haiti pärjää erityisen hyvin tutkimuksissa, joiden otsikoissa esiintyy sanoja kuten ”korruptio”, ”älä missään tapauksessa matkusta”, ”valtionvelka”, ”lukutaidottomuus” tai ”paikat, joissa säännölliset kansanmurhatkaan eivät lievitä ylikansoitusta”.

1900-luvulla maata piinasi eurooppalaisten tuomien ongelmien lisäksi Duvalierin lääkäriperhe. Tosin heidätkin voi laskea eurooppalaisten tuomaksi ongelmaksi, sillä isä François piti Yhdysvaltain tuella pystyssä diktatuuriaan. Tämän jälkeen poika Jean-Claude piti pystyssä isänsä tukemaa diktatuuria. Duvalierit imivät köyhän kansan kirjaimellisesti kuiviin Hemo Caribbean -yhtiönsä avulla, joka toimitti täysin testaamatonta veriplasmaa Yhdysvaltoihin. Pahiten saastuneiden lähetysten pohjassa luki intiaanikielellä "AIDS ja Haiti kiittävät tuestanne vuonna 1804."

Maantiede[muokkaa]

Haitin tasavalta sijaitsee Hispaniolan saarella yhdessä Dominikaanisen tasavallan kanssa. Alueiden rajalla kulkee ruumiskasoista pystytetty vyöhyke, joista Haitin puolen erottaa suuremmista kranaattien kraattereista. Hispaniolan saari sattuu sijaitsemaan hirmumyrskyjen kauttakulkureitillä, mikä karkottaa tehokkaasti hyttyset ja ulkomaalaiset investoinnit. Hurrikaanikauden molemmin puolin on erityisen pitkä sadekausi. Nämä ikävät piirteet alkoivat haitata paikallisia vasta, kun he kuulivat eurooppalaisten valloittajien valittavan huonoa säätä ruoskanheilutuksen lomassa.

Talous[muokkaa]

Maailmanpankki pyytää palauttamaan löydettäessä.

Kulttuuri[muokkaa]

Haitilla on rikas kulttuuriperintö. Ei kun siis perinne. Haitin kulttuuriperintö lienee valettuna jonkin madridilaisen palatsin ovenkahvaan. Mutta perinne siis elää ja voi hyvin. Tai ainakin elää. Uskonnollinen pluralismi on näkyvä osa arkea. Tutkimusten mukaan 80 % haitilaisista pitää itseään paavin alamaisina maan historiallisesta kohtelusta huolimatta. Saman tutkimuksen mukaan joka toinen myöntää harrastavansa voodoota. Jotain kertoo se, että kirkkojen krusifiksit on tehty kankaasta, mikä helpottaa neulojen myöhempää poistoa. Siivoojilla on erikoisaineet, joilla kananveri poistetaan luotettavasti kirkkotekstiileistä.

Haitilaiset jaksavat ankeaa maataan ainoastaan auringonpaisteen ja jatkuvien juhlien ansiosta. Aina silloin, kun joku haitilainen onnistuu saamaan työpaikan, koko yhteisö järjestää näyttävät juhlat, joissa riekutaan ympäri katuja päivätolkulla. Turistin on syytä muistaa, että kaapuihin pukeutuneet verta valuvat ihmiset ovat keskeinen osa riemukasta perinnettä. Mikäli tällaisia tulee kadulla vastaan, olet todennäköisesti itse turvassa. Jos haitilaiset puolestaan makaavat valittaen maassa, on paikalla todennäköisesti tapahtumassa hallituksen järjestyksenpitotoimenpide, jolloin kannattaa äkkiä vaihtaa maisemaa.

Haitilaisten koulutus on kuralla johtuen siitä, että heidän kaikki koulunsa romahtavat järjestelmällisesti jäljitellen näin itse valtion rakennetta.

Haitin ruokakulttuurista ei ole juuri tietoja. Länsimaisten tutkijoiden aika nimittäin kuluu ravintoloissa auton tarkkailuun ikkunasta. Yleensä ruokailu keskeytyy auton kadotessa ennen alkupaloja. Mutta ruokalistat ovat kuulemma ihan nättejä. Haitin kansallisruoka on riisien ja papujen yhdistelmä, jota edes köyhin kansanosa (=kaikki saaren asukkaat) ei onnistu pilaamaan. Pikantin lisän papuruokaan saa perinnemausteilla, joita ovat pessimismitahna ja katkera kalkki.