Kassikotka
Kassikotka (Lat. aquila testis) on myyttinen petoeläin, jonka oletetaan kuuluvan haukkalintuihin. Se näyttäytyy ihmisille vain näiden ollessa tukevassa humalassa. Kassikotkan olemassaoloa lähetettiin vuonna 1967 tutkimaan norjalainen retkikunta, joka ei tosin koskaan palannut. Sen jäsenet oletettavasti menehtyivät. Kassikotkalla on isot eli suuret ja mahtavat kassit.
Kassikotka on erittäin vaarallinen, ja vain kymmenen urhoa on selvinnyt taistelusta tätä myyttistä hirviötä vastaan. Antiikin Kreikassa kassikotkaa vastaan taistelua pidettiin urotyönä, jota seurasi ylentäminen Kassikotkain Kanssa Kamppailijaksi. Kassikotkat tappavat 500 ja kohtelevat kaltoin 8000 ihmistä vuosittain.
Kassikotka kansanperinteessä ja taiteessa[muokkaa]
Kalevalassa kassikotkan kuvataan uivan Koskenkorvan kuohuissa. Uskotaan että kassikotkan ampujaa kohtaa karmea kankkunen. Virolaisessa kansanperinteessä tunnetaan "kullikass", joten lintu lienee ollut osa ikivanhaa itämerensuomalaista juopotteluperinnettä. Lintu esiintyy myös Akseli Gallen-Kallelan kuuluisassa maalauksessa "Koskenkorvan kassikotka". Jean Sibelius sävelsi Kalevalaan perustuvan kuuluisan "Krapula-sarjan" jossa yhden kohtauksen nimi on "Kassikotkan huuto".
Kertomuksia kassikotkasta[muokkaa]
Kassikotkan nähneet viinajuopot ovat kuvanneet kassikotkia mm. seuraavilla tavoilla:
- "Se oli kuin unesta. Varjot lähestyivät ikään kuin peittäen valon ja tuhoten kaiken elon tieltä. Meitä alkoi jo pelottaa. Pian kassikotka paljasti yököttävät hampaansa ja katosi uljaine ratsuineen yön pimeyteen." (Valdemar Viinajuoppo, 2003)
- "Kassikotkalla on kasvoillaan alati terävä haukanpäly. Sen hampaat ovat kuin tiikerin kynnet. Kerronko lisää?" (Retku-Roope, 2005)
- "Kassikotkia ei ole." (Igor Iso-Tuoppi, 2006)
- "Kuu kiurusta kesään, kassikotkasta kaatokänniin"
- "Ei yksi kassikotka känniä tee"
