Ph

pH modifiers are often used to promote drug solubility/ stability in dosage forms, but predicting the extent and duration of internal pH modification is difficult. Here, a noninvasive technique is developed for the spatial and temporal mapping of pH in a hydrated pharmaceutical pellet, within a pH range appropriate for microenvironmental pH control by weak acids. Confocal dual excitation imaging (Ex 488/Ex 568) of pellets containing a single, soluble, pH-sensitive fluorophore with cross-validation from a pH microelectrode. The technique was used to investigate the changing pH distribution in hydrating pellets containing two weak acids of differing solubility. The algorithm developed provided pH measurements over the range pH 3.5-5.5 with a typical accuracy of 0.1 pH units and with excellent correlation with pH microelectrode measurements. The method showed how pellets containing 25%w/w tartaric acid exhibited a rapid but transient fall in internal pH, in contrast to a slower more pr...

Haja-asutusalueiden saostus- ja umpikaivolietteet on totuttu keräilemään ja kuljettamaan loka-autolla käsittelypaikalle, jona useimmiten toimii kunnallinen jäteveden puhdistamo. Kun pienten kuntien jätevedenpuhdistamoita on hiljalleen suljettu ja maaseututaajamien jätevedet on ohjattu siirtoviemärien kautta suurten taajamien tai kuntainliittojen jätevedenpuhdistamoille, näiden haja-asutusalueen saostus- ja umpikaivolietteiden kuljetusmatkat käsittelypaikalle ovat muodostuneet hyvin pitkiksi. Vastaavasti käsittelyn sivutuotteena syntyvän puhdistamolietteen kuljetusmatka takaisin haja-asutusalueelle ja pellolle kasvinravitsemukseen on muodostunut pitkäksi. Kuljetuksista muodostuu merkittävä ylimääräinen kustannus. Käsittelylle keskitetyssä laitoksessa on kuitenkin olemassa vaihtoehtoinen ratkaisu, joka sekä edistää ravinteiden kierrätystä ja tarjoaa maaseudulle yrittämisen mahdollisuuksia. Haja-asutusalueen lietteet voidaan käsitellä haja-asutusalueella maatilalla ja käyttää sen pelloilla kasvinravinteiden lähteenä ilman ylimääräisistä kuljetusta keskitettyyn käsittelylaitokseen ja takaisin.
Sekä saostus- mutta erityisesti umpikaivolietteiden ravinnepitoisuudet ovat varsin pienet, noin 10-osa lietelannan ravinnepitoisuuksista. Ravinteista saatava taloudellinen hyöty tilalle on siten vähäinen eikä kata edes kuljetus - ja käsittelykustannuksia. Pelto toimii kuitenkin ympäristön kannalta kestävänä loppusijoituspaikkana, jonne ravinteet päätyvät käyttökelpoisempana kuin keskitetyissä laitoksissa. Taloudellinen hyöty toiminnassa tuleekin asiakkaalta perittävästä palvelumaksusta, joka voi olla samaa suuruusluokkaa kuin keskitetyn käsittelyn ratkaisussa. Maatilalla tehtävä kaupallinen käsittely vaatii kuitenkin ympäristöluvan. Lisäksi paikallisten kunnallisten jätehuoltomääräysten tulee sallia se, että kiinteistön haltija voi vapaasti valita sekä lietteen kuljetuksen että käsittelyn suorittajan. Muussa tapauksessa ympäristöluvan omaava maaseutuyrittäjä ei saa käsitellä kotitalouksien saostus- ja umpikaivolietteitä vaan sen voi toteuttaa vain kunnan osoittama toimija. Viljelijä noutaa lietteet kohteesta yleensä traktorilla ja imupainevaunulla, joita tiloilla on yleensä entuudestaan. Kun toiminta ei muodosta erillistä liikettä, kuljetukset luetaan maatilatalouden sivuelinkeinotoiminnaksi ja niihin sovelletaan samoja säädöksiä kuin maatalouden kuljetuksiin yleensäkin.
Hankkeessa lietteet keräiltiin kumialtaaseen ja käsittely tehtiin merikontista tehdyssä käsittelysäiliössä. Vanhat lietevarastot ajaisivat saman asian. Käsittelymenetelmä oli kalkkistabilointi, joten saatu oma lannoitevalmiste oli lannoitevalmistelainsäädännön tyyppinimen kalkkistabiloitu puhdistamoliete mukaista. Siinä lietteen pH nostetaan ennen levitystä vähintään 12:een vähintään kahden tunnun ajaksi. Tähän tarvitaan sammutettua kalkkia noin 20 kg/m 3. Koska lietteen pH on korkea, sen vähäinenkin liukoinen typpi häviää ammoniakkina ilmaan, ellei käytetä sijoitusmenetelmää. Lietettä kannattaa käyttää vain osana lannoitusta hyvän sadon saavuttamiseksi. Jos kevätviljan koko kasvinravinteiden tarve otettaisiin lietteestä, levitysmäärät olisivat yli 200 m3/ha, mikä kastaisi maan perusteellisesti estäen kylvön. Hankkeen käsittelypaikka, joka voisi kokoluokaltaan olla tyypillinen, käsitteli vuodessa noin 600 m3, joten peltoalan tarve ei ole kovin suuri.