Opiskelu eliittilukiossa ei lisää todennäköisyyttä yliopisto-opintoihin, selviää Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen, Aalto-yliopiston ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tekemästä tutkimuksesta.
Eliittilukioiden opiskelijoista suuri osa päätyy yliopistoon tai muuhun korkeakouluun, mutta se johtuu tutkimuksen mukaan lähinnä opiskelija-aineksesta, eli siitä, että korkean sisäänpääsyrajan lukioihin valikoituu jo ennestään hyvin koulussa menestyviä oppilaita.
Kun tämä niin sanottu valikoitumisharha otetaan huomioon, erot lukioiden välillä jäävät hyvin vähäisiksi. Tämä yllätti tutkijat.
– Me odotimme löytävämme merkittäviä vaikutuksia. Onhan se mielenkiintoista, että vaikutuksia ei ole, mutta se on tavallaan hyvä asia. Eliittilukioihin valikoituu menestyviä ja esimerkiksi perhetaustaltaan selvästi erilaisia oppilaita muihin lukioihin verrattuna. Lukiot lisäisivät eriarvoisuutta, jos niillä olisi merkittävä vaikutus jatko-opintoihin, VATT:n johtava tutkija Mika Kortelainen summaa.
Lukioiden väliset erot valtakunnallisestikin pieniä
Tutkimuksen mukaan eliittilukio ei myöskään suuntaa opiskelijoita tavallista todennäköisemmin eliittialoille kuten oikeustieteelliseen, lääketieteelliseen tai kauppatieteelliseen.
Tutkimuksessa mukana olleiden lukioiden opiskelijat päätyvät lääketieteelliseen tiedekuntaan noin kaksi kertaa ja oikeustieteelliseen kolme kertaa todennäköisemmin kuin muut yliopisto-opintonsa aloittavat, mutta tämäkin johtuu enemmän lukio-opiskelijoiden lähtötasosta kuin itse lukiosta.
– Tämä kertoo ennen kaikkea siitä, että muutkin lukiot Suomessa ovat erittäin hyviä ja lukioiden väliset erot ovat hyvin pieniä, Kortelainen pohtii.
Tutkimuksessa vertailtiin kahta ryhmää: sisäänpääsyrajan juuri ylittäneitä ja juuri rajan alle jääneitä. Asetelma mahdollistaa syy-seuraussuhteiden arvioinnin, sillä rajan läheisyydessä olevat opiskelijat ovat keskimäärin samanlaisia.
Suurista koulujen välisistä eroista pitäisi huolestua
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on aikaisemmin selvittänyt myös Suomen lukioiden välisiä eroja sekä eliittilukioiden vaikutusta ylioppilasarvosanoihin. Aihepiirin tutkimista on tarkoitus jatkaa edelleen.
– On mielenkiintoista selvittää, onko lukioiden välillä eri mittareilla mitattuna eroja, jotka vaikuttavat esimerkiksi työmarkkinoilla. Jos kovin suuria eroja eri koulujen välillä kävisi ilmi, niin siitä olisi syytä huolestua nimenomaan eriarvoisuuden kannalta, Kortelainen kuvailee.
Tutkijat käyttävät tässä yhteydessä eliittilukio-termiä oppilaitoksista, joiden yleislinjojen keskiarvorajat ovat olleet keskimäärin pääkaupunkiseudun korkeimpia vuosina 2000–2008.
Lukiot ovat Etelä-Tapiolan lukio, Helsingin normaalilyseon lukio, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun lukio, Mäkelänrinteen lukio ja Ressun lukio.
Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu ei ollut tutkimuksessa mukana, koska siellä kunkin pitkän kielen opiskelijoille on eri sisäänpääsyrajat, eikä näiden linjojen erotteleminen ollut tutkimusaineistossa mahdollista.