MALMÖ Palestiinan liput liehuvat musiikin tahdissa, kun Malmön keskustan Kustaa Aadolfin-torille kokoontunut väkijoukko kuuntelee palestiinalaisalueiden miehitystä vastustavia puheita.
– Eläköön Palestiina! Boikotoikaa Israelia!, väkijoukosta huudetaan aina puheiden välissä.
Puheiden pitäjät kehottavat ihmisiä pysyttelemään yhdessä sovituissa ilmaisuissa ja käyttämään vain ruotsin kieltä.
Kilometrin päässä, Malmön synagogassa tämäntyyppisiä mielenosoituksia seurataan levottomina. Viime joulukuussa kaupungissa järjestettiin mielenosoitus, jossa huudettiin juutalaisvastaisia iskulauseita ja uhattiin surmata juutalaisia.
Tuolloin raivoa nostatti presidentti Donald Trumpin päätös siirtää Yhdysvaltain suurlähetystö Jerusalemiin. Tällä kertaa Israelin miehityspolitiikkaa vastustava mielenosoitus pysyy rauhallisena, kun väkijoukko marssii Malmön keskustan poikki.
– Kun jännitys nousee Lähi-idässä, se heijastuu tänne, kertoo juutalaisen seurakunnan rabbi Moshe-David Hacohen.
–Se, että ihminen on juutalainen, ei tarkoita, että hän kannattaisi Israelin hallituksen toimia. Miksi meidän täällä Malmössä pitäisi kärsiä Yhdysvaltain presidentin toimista?
Juutalaiset kokevat turvattomuutta
Rabbin mukaan pelko on seurakunnassa arkipäivää. Antisemitismi ei ole jäänyt pelkästään uhkausten tasolle, sillä esimerkiksi juutalaisseurakunnan kappelin ulkopuolelta on löydetty palopommeja.
Malmön synagogassa ja muissa seurakunnan rakennuksissa on lisätty turvatoimia. Ajoesteet, valvontakamerat ja turvaovet suojaavat synagogan kaunista salia, jota koristavat lootuksenkukkakoristeet ja Daavidin tähdet ikkunoissa.
Uhan takia monet juutalaiset tuntevat olonsa turvattomiksi eivätkä siksi uskalla käyttää julkisesti uskonsa tunnuksia.
– Jos yksikin juutalainen pelkää linja-autoon astumista kipa päässä tai Daavidin tähti kaulakorussaan, meillä on ongelma, korostaa Hacohen.
Rabbi Hacohen on itse kotoisin Länsirannalta. Siellä hän on osallistunut uskontojen väliseen vuoropuheluun. Myös Malmössä hän on hakenut ratkaisuja juutalaisten kokemiin ongelmiin yhteistyössä kaupungin muslimiyhteisön kanssa.
Vihapuhe kohdistuu myös muslimeihin
Rabbi Hacohen vetää yhdessä Malmön Islam-akatemian imaamin Salahuddin Barakatin kanssa dialogi-projektia, jonka avulla pyritään vähentämään ennakkoluuloja sekä lisäämään muslimien ja juutalaisten vuorovaikutusta.
"Se, että ihminen on juutalainen, ei tarkoita, että hän kannattaisi Israelin hallituksen toimia."
Moshe-David Hacohen, rabbi
Tavoitteena on, että kumpikin toimii omissa yhteisöissään vihapuheen vähentämiseksi. Yhteisten tapaamisten kautta pyritään lisäämään ymmärrystä toista uskonryhmää kohti.
– Muslimina ymmärrän, miltä tuollaisen vihan kohteena oleminen tuntuu, Barakat sanoo.
Hän kertoo, että Malmön moskeija on yritetty tuhopolttaa pariin otteeseen. Moskeijoiden ja rukoushuoneiden oviin on myös maalattu hakaristejä, ja niiden sisälle on heitetty sianpäitä.
– Meille huudetaan: painu kotiin Mustafa! Lapsille puolestaan sanotaan, että he eivät saa leikkiä muslimilasten kanssa. Eikä muslimien ole helppo saada asuntoa Malmön paremmilta alueilta, Barakat kuvailee islaminuskoisten kokemaa syrjintää.
Hacohen ja Barakat jakavat teekupillisen ääressä kokemuksia. Rabbi kertoo, miten vaikea päätös oli pyytää tyttärelle kosher-ruokavalio koulussa. Maallistuneessa yhteiskunnassa ei aina ymmärretä uskonnollisia perinteitä.
– Juutalaisilla on kokemusta vähemmistönä olemisesta Euroopassa jo pitkältä ajalta. Se kokemus voi hyödyttää meitä muslimeita, sillä me olemme nyt Ruotsin suurin uskonnollinen vähemmistö, imaami Barakat sanoo.
Lähi-idän tapahtumat taustalla
Valtaosa Malmön uusista maahanmuuttajista on tullut viime vuosina Lähi-idän muslimimaista. Sieltä tulleiden parissa juutalaisvastaisuus kietoutuu vihaan, jota tunnetaan Israelin hallituksen politiikkaa ja palestiinalaisten kohtelua kohtaan.
"Jos rasismi nähdään yhteiskunnassa pahana ja rumana, silloin se menettää voimansa."
Salahuddin Barakat, imaami
– Muslimeilla on vihapuhetta, mutta myös ihmisiä, joiden kanssa voi puhua. Helsingborgissa vuosi sitten imaami kutsui juutalaisia apinoiden ja sikojen jälkeläisiksi. Vaadimme muslimien uskonnollisilta johtajilta anteeksipyyntöä, jonka myös saimme, Hacohen kertoo.
Eteläruotsalaisen Malmön asuinalueet ovat voimakkaasti eriytyneitä. Esimerkiksi maahanmuuttajavaltaisten vuokrataloalueiden kouluissa enemmistö oppilaista on usein muslimeita.
– On tärkeää, että tällaiset oppilaat tapaavat rabbin. Kerromme heille esimerkiksi, että Daavidin tähden kantaminen ei tarkoita sitä, että hyväksyy palestiinalaisalueiden miehityksen, vaan sen käyttö perustuu vanhaan perinteeseen.
Imaami Barakat pitää valitettavana, että Israelin toimien arvostelu kärjistyy välillä juutalaisvastaisuudeksi.
– Rasismia ja antisemitismiä on myös muslimiyhteisössä. Käsittelemme sitä tiedon kautta ja opettamalla, mitä islam sanoo asiasta, Barakat kertoo.
Helsingborgin tapahtumien jälkeen Barakat tuomitsi julkisesti juutalaisvastaiset lausunnot. Hän kirjoitti aiheesta myös muiden imaamien kanssa artikkelin, jossa tuomittiin juutalaisiin kohdistuva vihapuhe.
Kotoutumista ei voi pakottaa
– Juutalaiset voivat toimia muslimeille esimerkkinä onnistuneesta kotoutumisesta, Hacohen korostaa. Hänen mukaansa onnistuneessa kotoutumisessa ihminen pystyy säilyttämään myös oman identiteettinsä ja kulttuurinsa.
Hän kertoo itse kulkevansa joka päivä kipa päässä kaupungilla, vaikka välillä ihmisten reaktiot ovatkin kielteisiä. Hänen mielestään ruotsalaisen yhteiskunnan on hyväksyttävä ihmisten erilaiset uskonnolliset identiteetit.
– Ihmisten olisi hyvä tottua siihen, että juutalainen tai muslimi kulkee Malmön kaduilla kantaen uskontonsa symboleita. Jos uskonnolliset vähemmistöt tuntevat olonsa kotoisaksi julkisessa tilassa, oman kulttuurisen identiteettinsä kanssa, kotoutuminen helpottuu.
Hacohenin mielestä ihmisiä ei voi pakolla kotouttaa. Valtaosalle ihmisistä oma kulttuuri on tärkeä eikä sitä haluta hukata.
– Ihmisen on tunnettava itsensä hyväksytyksi, jotta hän pystyy kotoutumaan. Näin ei ole vielä tapahtunut muslimeille tarpeeksi.
Antisemitismin pitkä perinne
Malmön pienessä juutalaisessa seurakunnassa on vajaat 500 jäsentä. Rabbin mukaan valtaosa kaupungin juutalaisyhteisön jäsenistä on holokaustin uhrien jälkeläisiä.
Juutalaiset ovat pieni vähemmistö kaupungissa, jonne on aina tultu muualta. Malmön 330 000 asukkaastaperäti 45 prosentilla on ulkomaalaistaustaa. Ulkomailla syntyneitä on malmöläisistä noin kolmannes.
Hacohen muistuttaa, ettei antisemitismi ole tullut Eurooppaan maahanmuuton mukana. Sitä on ollut Euroopassa kristinuskon alusta alkaen, ja vieläkin juutalaisista viljellään käsitystä, jonka mukaan he ovat rikkaita ja ottamassa maailman haltuunsa.
– Ääripäiden edustajat ovat yhteisöissä aina vähemmistönä. Suurin ongelma on se, että ryhmien suurella enemmistöllä ei ole mitään yhteyksiä toisiinsa, Hacohen painottaa.
Rabbi on vieraillut myös muslimien perjantairukouksissa. Hänen mukaansa vastaanotto moskeijassa oli lämmin. Imaami Barakat on puolestaan vieraillut juutalaisten juhlissa ja tekee omassa yhteisössään töitä ennakkoluulojen kitkemiseksi.
– Ehkä vihaa ja rasismia ei saada koskaan kokonaan kitkettyä. Mutta sitä voidaan vähentää. Jos rasismi nähdään yhteiskunnassa pahana ja rumana, silloin se menettää voimansa, imaami Barakat sanoo.
Lue lisää:
Lue, millaista on elämä Malmön rikollisjengien hallitsemilla alueilla.
Katso Ulkolinja-dokumentti Malmö - jengien varjossa