Svoboda | Graniru | BBC Russia | Golosameriki | Facebook
Artikkeli on yli 5 vuotta vanha

Suomalaisten luottamus digitaalisiin palveluihin rapistunut tietovuotojen takia – omien tietojen pelätään päätyvän vääriin käsiin

Toistuvat uutiset tietovuodoista ja väärinkäytöksistä ovat saaneet osan suomalaisista vähentämään digitaalisten palveluiden käyttöä, selviää Sitran teettämästä kyselystä.

Sosiaalisen media appeja älypuhelimen näytöllä.
Verkossa saattaa kulua tunteja työpäivän aikana työhön liittymättömissä asioissa, tutkimukset maailmalla osoittavat. Kuva: AOP
Matti Koivisto

Uutiset laajamittaisista tietovuodoista ovat saaneet suomalaiset rukkaamaan käyttämiensä digitaalisten palveluiden yksityisyysasetuksia, vähentämään palveluiden käyttöä tai jopa lopettamaan palveluiden käytön kokonaan.

Tiedot selviävät Sitran marras-joulukuussa teettämästä kyselystä, jossa selvitettiin ihmisten suhtautumista digitaalisten palveluiden käyttöön ja heistä kertyvään tietoon. Vähemmistö suomalaisista sanoo, että tietovuodoilla ei ole ollut lainkaan vaikutusta palveluiden käyttöön.

Grafiikka

Tietovuodoilla viitataan esimerkiksi Cambridge Analytica -skandaaliin, jossa miljoonien ihmisten yhteisöpalvelu Facebookille luovuttamia tietoja päätyi vaalikampanjakäyttöön. Tietoja käytettiin mainonnan kohdentamiseen muun muassa Brexit-kampanjan ja Donald Trumpin presidentinvaalikampanjan yhteydessä.

Vielä Cambridge Analytica -skandaalin paljastumisen jälkeenkin Facebook on kertonut toistuvasti kymmeniä miljoonia ihmisiä koskevista tietomurroista, joissa hakkerit ovat hyödyntäneet palvelun haavoittuvuuksia.

Tietoturvaan ja ihmisten henkilökohtaisiin tietoihin liittyvät asiat ovat olleet Suomessa pinnalla myös liikenteen turvallisuusvirasto Trafin kuljettajatietopalveluun liittyvien ongelmien takia.

Toistuvat uutiset tietovuodoista ovat nakertaneet ihmisten luottamusta palveluntarjoajia kohtaan. Kyselyssä 43 prosenttia suomalaisista sanoo, että luottamuksen puute palveluntarjoajia kohtaan estää heitä käyttämästä digitaalisia palveluita. Erityisen skeptisiä ollaan 25–34-vuotiaiden, johtavassa asemassa olevien ja ylempien toimihenkilöiden joukossa.

– Kyselystä selviää, että ihmiset haluavat enemmän läpinäkyvyyttä ja enemmän välineitä datan hallintaan. Datatalous on vielä niin alkutaipaleella, että yhteisiä pelisääntöjä vasta etsitään, sanoo Sitran asiantuntija Riitta Vänskä.

Mies katsoo Facebookin aloitussivua
Kuva: Ismo Pekkarinen / AOP

Kyselyssä selvitettiin myös, millä ehdoilla suomalaiset olisivat valmiita luovuttamaan omia tietojaan palveluntarjoajille.

Suomalaisista 45 prosenttia ei olisi valmis luovuttamaan henkilötietojaan palveluntarjoajalle millään ehdolla. Sen sijaan kulutukseen ja ostamiseen liittyvien tietojen luovuttamisessa ei olla yhtä tarkkoja. Näiden tietojen luovuttamista vastustaa vain 13 prosenttia vastaajista.

Kantar TNS:n toteuttama kysely tehtiin Suomen lisäksi kolmessa Euroopan maassa: Hollannissa, Ranskassa ja Saksassa. Kaikissa maissa tulokset olivat samansuuntaisia. Epäluuloisuus palveluntarjoajia kohtaan korostui Saksassa.

Tutkimus toteutettiin marras–joulukuussa 2018. Kohderyhmään kuuluneita 18–65-vuotiaita vastaajia oli jokaisesta maasta noin 2 000. Tulosten virhemarginaali on 2,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lisää aiheesta:

Sitran kyselytutkimus digitaalisista palveluista

Suosittelemme