Svoboda | Graniru | BBC Russia | Golosameriki | Facebook
Artikkeli on yli 5 vuotta vanha

Prepaid-liittymän ostajan pitäisi kertoa aina nimensä, ehdottaa poliisi – syynä villinä rehottavat puhelinpetokset

Anonyymejä prepaid-liittymiä käyttävät esimerkiksi turistit ja opiskelijat, mutta poliisin mukaan niitä hyödynnetään myös petosrikollisuudessa.

Nainen tuijottaa älypuhelinta.
Kuva: Tiina Jutila / Yle
Veli-Pekka Hämäläinen

Puhelimeen prepaid-liittymän ostavalta asiakkaalta pitäisi edellyttää tunnistautumista, ehdottaa poliisi. Käytännössä poliisi haluaa, että kukaan ei voisi ostaa prepaid-liittymää anonyymisti.

Muutos olisi iso, sillä nykyään vain hyvin harva prepaid-liittymä rekisteröidään.

Rekisteröintipakko ei ole uusi ajatus, vaan siitä keskusteltiin jo viime vuosikymmenellä. Ajatus on kuitenkin pompahtanut uudestaan esiin muun muassa viime vuosina rehottaneen valepoliisirikollisuuden vuoksi.

Esimerkiksi Pohjois-Savon käräjäoikeudessa torstaina tuomion saaneet valepoliisit käyttivät prepaid-liittymiä ja nettikirppareilta ostettuja puhelimia. Tällä pyrittiin vaikeuttamaan poliisin tutkintaa.

– Tutkinnan näkökulmasta rekisteröintipakko olisi erinomainen asia. Se olisi nopeuttanut henkilöiden identifiointia, sanoo rikosvyyhdin tutkintaa johtanut rikoskomisario Kauko Kuismin Itä-Suomen poliisista.

Myös Poliisihallitus toivoo prepaid-liittymien rekisteröintipakkoa. Se esitti asiaa sisäministeriölle jo vuonna 2016 ja uudelleen seuraavana vuonna.

– Kyse on rikosten ennalta estämisestä. Tämä menettely vaikeuttaisi rikollista toimintaa myös muilla alueilla kuin valepoliisirikosten torjunnassa, perustelee poliisitarkastaja Jyrki Aho Poliisihallituksesta.

DNA ei kannata: Hankaloittaisi muun muassa turistien asemaa

Prepaid-liittymän voi nytkin rekisteröidä, mutta se ei ole pakollista. Esimerkiksi tietoliikennekonserni DNA kertoo kannustavansa asiakkaitaan rekisteröimään liittymät, mutta ei halua vaatia sitä kaikilta.

– Se tekisi liittymän hankinnan hankalammaksi esimerkiksi turisteille ja ulkomailta tuleville opiskelijoille, DNA:n liiketoimintajohtaja Cedric Kamtsan perustelee.

Jos DNA:n asiakas rekisteröi prepaid-liittymän, hän voi esimerkiksi tilata uuden SIM-kortin tai asettaa liittymään tilapäisen sulun. Vain pieni osa yhtiön asiakkaista on kuitenkin rekisteröinyt prepaid-liittymänsä.

Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvasen näkökulmasta rekisteröintipakko olisi hyvä asia.

– Kysyisin pikemminkin niin päin, että miksi sitä ei vaadittaisi? Minusta on aika vaikea tehdä mitään ihmis- tai perusoikeuskysymystä siitä, että saako ostaa prepaid-liittymän ilman, että siitä jää mitään merkkiä.

Torstaina ratkaistussa valepoliisijutussa rikolliset jopa värväsivät ohikulkijoita ostamaan heille prepaid-liittymiä, jotta heidän ei tarvitsisi itse näyttäytyä kioskin valvontakamerakuvissa. Myös tämä ihmetyttää Tolvasta.

– Jos henkilö pyytää ohikulkijaa hankkimaan hänelle prepaid-liittymän, on aivan selvää että hän tulee käyttämään sitä rikolliseen toimintaan. Siinä pitäisi jo lampun syttyä, hän moittii.

Poliisi haluaisi myös muita uusia työkaluja petosten torjuntaan

Poliisihallitus on esittänyt sisäministeriölle myös muita lakimuutoksia valepoliisihuijausten kaltaisen rikollisuuden torjuntaan:

  1. Poliisina esiintymistä tutkitaan virkavallan anastuksena. Siitä voidaan tuomita enintään kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen. Poliisihallitus esittää, että rangaistuksia kovennettaisiin siten, että rikoksesta tuomittaisiin joko enintään kahden tai vähintään yhden vuoden vankeusrangaistukseen.
  2. Poliisi haluaisi virkavallan anastuksesta lakiin myös törkeän tekomuodon. Silloin kun poliisia esittävät rikolliset toimisivat erityisen suunnitelmallisesti, heidät voitaisiin tuomita törkeästä virkavallan anastamisesta.
  3. Poliisi haluaisi, että virkavallan anastuksesta epäillystä voitaisiin hankkia tietoja televalvonnalla. Nykyisin rikosnimike ei pelkästään riitä televalvonnan perusteeksi, vaan vaaditaan epäilyjä myös vakavammista rikoksista.

Sisäministeriöstä kerrotaan Ylelle, että Poliisihallituksen esityksistä on käyty keskustelua sisä- ja oikeusministeriössä. Ne eivät ole kuitenkaan tiettävästi johtaneet toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi.

Mitä mieltä olet esityksistä? Voit keskustella tämän jutun kommenttiosiossa torstaina kello 22 asti.

Suosittelemme