Suomessa on purettu muutaman viime vuoden aikana neljä pakkoavioliittoa.
Liitot oli solmittu virallisesti Suomen lain mukaan.
Lisäksi liitoilla oli islaminuskoinen vihkimys.
Avioliitot saatiin puretuksi maahanmuuttajaperheiden kriisityötä tekevän Loisto Setlementti -yhdistyksen Sopu-työn avulla.
Pakkoavioliittojen purkaminen ei ole ollut helppoa, koska uskonnollisissa yhteisöissä ei useinkaan hyväksytä virallisia avioeroja.
– Olemme käyneet pitkiä neuvotteluja näiden liittojen purkamisesta sekä islaminuskoisten imaamien (uskonnollinen johtaja) että miespuolisoiden kanssa, jotta liitot on saatu purettua, Sopu-työn vastaava työntekijä Johanna Aapakallio kertoo Ylelle.
Neuvottelut ovat kestäneet jopa viikkoja.
– Osapuolten kanssa on tavattu useita kertoja, Aapakallio sanoo.
Aapakallio korostaa yhteistyön merkitystä avioliittojen purkamisessa.
– On hyvin tärkeää, että näissä tilanteissa on päästy keskustelemaan vanhempien ja uskonnollisten yhteisöjen imaamien kanssa rakentavasti. Näin olemme saaneet aikaiseksi nämä avioerot.
Pakkoavioliittoja muillakin kuin muslimeilla
Aapakallion mukaan Suomessa solmitaan pakkoavioliittoja, mutta niistä ei juurikaan tule tietoa maahanmuuttajayhteisöjen ulkopuolelle.
Sopu-työ on onnistunut muutaman viime vuoden aikana myös estämään pakkoavioliittoja.
– Pystymme vaikuttamaan näihin, kun asia tulee meille ajoissa. Muutaman vuoden aikana meillä on ollut 11 tapausta, joissa pakkoavioliitto oli suunnitteilla, ja olemme onnistuneet estämään nämä pakkoavioliitot, Aapakallio sanoo.
Pakkoavioliittoja solmitaan eri uskonnoissa ja eri maahanmuuttajaryhmissä. Ei pelkästään muslimiyhteisössä.
Usein nuori on itse suostunut uskonnolliseen vihkimiseen.
– Kun nuori haluaa seurustella, vanhemmat saattavat ehdottaa uskonnollista vihkimistä. Nuoret yleensä suostuvat siihen, jotta voivat tavata toisiaan. Sitten kun nuoret haluavat erota, heille sanotaan, ettei se käy, koska heilllä on uskonnollinen vihkimys. Vaikka virallisesti he eivät ole Suomen lain mukaan naimisissa, Aapakallio kertoo.
Nuori voi suostua liittoon, kun ei uskalla sitä vastustaa.
– Toisinaan perhe pelkää, että nuori suomalaistuu liikaa tai valitsee puolison, jota perhe ei hyväksy. Tällöin vanhemmat valitsevat puolison nuorelle. Näissä tapauksissa nuori ei uskalla useinkaan vastustaa liittoa.
Jos lain mukaan solmitulla avioliitolla on myös uskonnollinen vihkimys, sen purkaminen naiselle on erityisen hankalaa.
Vaikka Suomen lain mukaan solmittu avioliitto virallisesti purettaisiin, se ei automaattisesti tarkoita sitä, että uskonnollinen avioliitto myös purettaisiin.
Esimerkiksi islaminuskossa naiselle ei myönnetä avioeroa, jos mies ei suostu antamaan eroa.
– Jos islaminuskossa mies ei suostu antamaan eroa, ja jos nainen ei ole osannut pyytää avioero-oikeutta ennen vihkimistä, niin hänellä ei ole mahdollisuus pyytää eroa jälkikäteen, Aapakallio kertoo.
"Tyttö vietiin kotimaahan. Hän on ehkä kuollut"
Aapakallio katsoo, että jokainen estetty pakkoavioliitto on työvoitto.
– Olemme saaneet vanhemmat ymmärtämään, että he voivat kasvojaan menettämättä perääntyä pakkoavioliittosuunnitelmasta, mikä heillä on ollut.
Yle kertoi eilen 24-vuotiaasta Sarasta, joka on syntynyt Suomessa maahanmuuttajaperheeseen.
Sara kertoo tässä jutussa, että hänet oltiin lähettämässä perheen kotimaahan, kun vanhemmat saivat tietää hänen poikaystävästään.
Sara kertoo Ylelle, että Suomessa monet maahanmuuttajaperheet lähettävät tyttäriään kotimaahan pakkoavioliittoon, etteivät nuoret ottaisi suomalaista poikaystävää.
– Tiesin yhden tytön, joka olisi nyt 40-vuotias. Kun hän valitsi Suomessa itse poikaystävän, tämä pilasi perheen ja yhteisön maineen. Vanhemmat eivät hyväksyneet poikaystävää. Tämä tyttö vietiin kotimaahan. En ole kuullut hänestä sen jälkeen, hän on ehkä kuollut, Sara sanoo.
Lue myös: