Tampereen ja Helsingin yliopistolliset sairaalat aloittavat hedelmöityshoidot lahjoitetuilla munasoluilla ja siittiöillä. Muiden yliopistosairaaloiden on tarkoitus seurata perässä.
Julkiselta puolelta ei ole saanut lahjasoluhoitoja neljään vuoteen. Vuonna 2015 käytiin kiivasta keskustelua tasa-arvokysymyksistä, minkä seurauksena ulkopuolisen lahjoittamia sukusoluja tarvitsevien hoidot keskeytettiin toistaiseksi. Yksityisklinikoilla lahjasoluhoitoja on sittemminkin tehty, mutta ne on pitänyt maksaa itse.
Nyt julkisen puolen hoitomahdollisuudet aukeavat kaikille. Lahjasoluja voivat saada heteroparien lisäksi naisparit sekä itselliset naiset.
– Tämä on iso asia niille lasta toivoville, jotka eivät voi omilla soluillaan tulla raskaaksi. Tasa-arvo toteutuu kun kaikilla on mahdollisuus julkisen puolen hoitoihin, eikä oma talous ole esteenä, sanoo osastonylilääkäri Katja Ahinko Taysin hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikalta.
Lahjasolupankin säiliöt ovat tyhjät
Lahjasiittiöillä on Suomessa tehty hoitoja 1980-luvulta lähtien, ja lahjoitettuja munasolujakin on käytetty 1990-luvulta saakka. Sukusolujen luovuttajien rekrytointi on kuitenkin julkisella puolella täysin uutta.
Ennen viime vuosien taukoa hoitoja tehtiin ostetuilla siittiöillä, ja munasolun saattoi tarvittaessa luovuttaa esimerkiksi äidiksi toivovan naisen sisar. Nyt hoitoja varten perustetaan lahjasolupankit.
Pankkitoiminnan alkaessa säiliöt ovat tyhjät. Helsingissä tosin tehtiin kesällä pilottihengessä lyhyt luovuttajarekrytointi Meilahden kampuksen alueella.
– Sen avulla saatiin rekisteriin muutama siittiöiden luovuttaja, mutta munasolujen lahjoittajia ei toistaiseksi ole. Laajempi rekrytointi käynnistyy tänään, kertoo HUSin lisääntymislääketieteen yksikön lahjasoluprojektista vastaava erikoislääkäri Viveca Söderström-Anttila.
Tampereella sekä siittiö- että munasoluvarastot ovat tyhjänä. Alkiopankissa on kuitenkin jonkin verran alkioita.
– Niitä on jäänyt yli hoidoissa käyneiltä pariskunnilta, jotka ovat sitten halunneet luovuttaa ne. Olemme keränneet alkioita, vaikka niitä ei toistaiseksi ole saanut käyttää, Katja Ahinko kertoo.
Luovuttajia kaivataan kipeästi
Munasoluja voi luovuttaa perusterve 20–35-vuotias nainen, jolla ei ole merkittävää ylipainoa. Siittiöiden luovuttajaksi kelpaa perusterve 20–45-vuotias mies. Solujen luovuttajat eivät saa tupakoida, eikä suvuissa saa esiintyä perinnöllisiä sairauksia.
Sukusolujen luovuttamisesta saa hedelmöityshoitolain mukaiset korvaukset ansionmenetyksestä ja matkoista. Naisille maksetaan lisäksi erillinen korvaus kivusta ja särystä, sillä operaatio on vaativampi ja vie aikaa.
– Munasarjojen stimulointi ja munasolujen keräys vaatii lääkehoitoa ja pienen kirurgisen toimenpiteen. Toivomme, että nuoret naiset lähtisivät tästä huolimatta liikkeelle ja haluaisivat olla mukana, Viveca Söderström-Anttila sanoo.
Miestenkin tulee varautua useampaan käyntiin sairaalassa.
– Spermanluovuttajalta toivotaan 8–10 näytteenantokertaa, Katja Ahinko kertoo.
Kuka minun soluni saa?
Luovuttajia mietityttää luonnollisesti se, kenelle omat solut päätyvät. Julkisella puolella luovutetut sukusolut annetaan vain Suomessa asuville, ja halutessaan käyttöehtoja voi rajata tiukemmiksi.
– Luovuttaja voi halutessaan rajata jonkin saajaryhmän pois. Tällaiset rajaukset ovat tosin hyvin harvinaisia, Katja Ahinko sanoo.
Sukusolujen luovuttajalla ei ole hoitojen seurauksena mahdollisesti syntyvään lapseen juridisia oikeuksia eikä velvoitteita. Lapsella on 18 vuotta täytettyään oikeus saada selville luovuttajan henkilöllisyys.
Yhden luovuttajan sukusoluista saa lain mukaan syntyä lapsia korkeintaan viiteen perheeseen.
Sytostaattihoidot voivat tuhota solut
Suomessa lähes viidesosa kaikista hedelmöityshoidoista tehdään lahjasukusoluilla.
Toimivien sukusolujen puuttumisen taustalla voi olla esimerkiksi geneettinen poikkeavuus tai aiemmin annettu syöpähoito. Naisilla myös munasarjojen leikkaus endometrioosin tai kasvaimen takia saattaa johtaa munasarjatoiminnan hiipumiseen ennenaikaisesti.
Lahjasukusoluja voidaan tarvita myös tilanteessa, jossa henkilö on vakavan perinnöllisen sairauden kantaja. Lisäksi luovutettuja siittiöitä tarvitsevat naisparit ja yksin lasta toivovat naiset.
Hoitoon pääsyyn vaikuttaa moni asia. Aiempia lapsia saa olla korkeintaan yksi, äidiksi aikovan painoindeksin tulee olla alle 35 ja hoitopäätöstä tehtäessä naisen ikä saa olla korkeintaan 40 vuotta.
Lisäksi tulee olla käytynä lahjasoluneuvonta, joka on solujen saajalle lakisääteinen ja luovuttajallekin suositeltava.
– Neuvonnassa käydään läpi niin eettiset ja psykologiset kuin juridisetkin asiat, Katja Ahinko sanoo.
Lähetteitä tehdään jo
Lähetteitä lahjasukusoluilla tehtäviin lapsettomuushoitoihin aletaan Tampereella ottaa vastaan heti ja Helsingissä marraskuusta 2019 lähtien.
Minkäänlaiseen hoitotakuuseen ei kummassakaan sairaalassa pystytä sitoutumaan. Hoitojen tahti määräytyy täysin lahjoittajien mukaan.
Katja Ahinko ei povaa luovuttajaruuhkia, sillä tarpeeksi intoa ei ole nähty yksityiselläkään puolella.
– Yksikään suomalainen klinikka ei ole omavarainen siittiöiden suhteen. Yksityisellä puolella on rekrytoitu luovuttajia jo pitkään, ja silti siittiöitä joudutaan ostamaan Tanskasta, Ahinko toteaa.
Valtavan määrän suomalaisia suurin haave on siis kiinni kanssaihmisten halusta auttaa.
Lisää tietoa sukusolujen luovuttamisesta löytyy Taysin ja HUSin verkkosivuilta.