Google rajoittaa vaalimainontaa palveluissaan. Jatkossa mainostajat eivät voi kohdentaa vaalimainoksiaan käyttäjien poliittisten mielipiteiden tai äänestyskäyttäytymisen perusteella. Asiasta kertoi Googlen mainoskehityksestä vastaava johtaja Scott Spencer blogitekstissään.
Päätös koskee pääasiassa mainoksia, jotka näkyvät videopalvelu YouTubessa, Googlen omassa hakukoneessa sekä mainospalkeissa, joita Google tarjoaa ulkopuolisille sivustoille.
Google ottaa muutokset käyttöön ensin Britanniassa, jossa järjestetään parlamenttivaalit joulukuussa. Muualla maailmassa Google alkaa rajoittaa mainoksia vuodenvaihteen tienoilla.
Täysin sokkona poliittisten mainostajien ei tarvitse toimia. Google sallii yhä vaalimainosten kohdentamisen sukupuolen, iän ja asuinalueen perusteella. Google antaa mainostajien myös sijoitella vaalimainoksiaan esimerkiksi taloudesta kertovien artikkeleiden yhteyteen.
Paine suitsia vaalivaikuttamista
Sosiaalisen median tutkija, dosentti Janne Matikainen Helsingin yliopistolta arvioi, että Google seuraa näin muiden sosiaalisen median jättien esimerkkiä.
Twitter kertoi lokakuun lopussa, että se kieltää poliittiset mainokset kokonaan. Facebook taas on luvannut valvoa valtiollisten medioiden viestejä vaalivaikuttamisen varalta.
Someyhtiöihin on kohdistunut kovaa julkista painetta viime vuosina. Taustalla ovat Yhdysvaltojen edelliset presidentinvaalit sekä Britannian brexit-kansanäänestys vuonna 2016.
Vaalituloksiin vaikutettiin valheellisilla väitteillä ja mainoksilla, joita levitti ainakin Yhdysvalloissa myös Venäjä.
Nyt yhtiöt yrittävät vakuuttaa, että ne ottavat vaalihäirinnän vakavasti. Uhkana on, että Yhdysvallat tai EU alkavat säädellä yhtiöitä entistä voimakkaammin, jos ne eivät itse muuta toimintaansa.
Matikaisen mukaan nyt ilmoitetut päätökset ovat pieniä askelia oikeaan suuntaan. Kovin merkittäviä ne eivät kuitenkaan ole.
– Taloudellisesti näillä mainoksilla on hyvin pieni merkitys Googlelle, Matikainen sanoo.
Valheet leviävät muutenkin
Google ilmoitti myös, että se poistaa vaalimainoksia, jotka sisältävät räikeän valheellisia väitteitä esimerkiksi vaalipäivän siirtämisestä tai ehdokkaan kuolemasta.
Myös Facebook on ilmoittanut samankaltaisista aikeista. Yhtiötä on kuitenkin arvosteltu siitä, että se sallii häikäilemättömänkin valehtelun poliitikoilta.
Tutkija Janne Matikaisen mukaan mainosten rajoittaminen ei ylipäätään ole kovin tehokasta. Esimerkiksi YouTubessa ihmiset ovat kiinnostuneempia itse videoista kuin mainoksista.
Videoiden sisältöä taas rajoitetaan suhteellisen vähän, koska kyse on sananvapaudesta.
– Meistä jokainen voi levittää väärää tietoa, Matikainen sanoo.
Ihmisten oma käytös ja yhtiöiden algoritmit auttavat väärän tiedon leviämisessä. Tutkimusten mukaan valheelliset väitteet esimerkiksi maahanmuuttajien tekemistä rikoksista leviävät nopeasti, koska ne herättävät voimakkaita tunteita.
Matikaisen mukaan tehokkainta olisi torjua toimijoita, jotka tuottavat keksittyjä käyttäjäprofiileja ja valheellista tietoa. Luottamus kasvaisi myös, jos somejätit kertoisivat toiminnastaan avoimemmin.
Lue myös:
Kyllä, algoritmit uhkaavat demokratiaa – Valta luisuu some-miljardööreille