Telia on ryhtynyt hyödyntämään liittymäasiakkailta kerättäviä sijaintitietoja ja myymään niistä koostettuja tilastoja esimerkiksi kaupallisille toimijoille ja kaupungeille. Palvelun hankkinut kaupunki voi tarkastella kartalta väkijoukkojen liikkumista sovitulla alueella.
Kartan tiedoista näkyy muuan muassa, mistä päin maata ihmiset saapuvat kaupungissa järjestettäviin tapahtumiin tai missä päin kaupunkia ihmiset viettävät eniten aikaa. Tietojen avulla voidaan suunnitella esimerkiksi liiketilojen sijaintia, joukkoliikennettä tai tapahtuma-alueita.
Jos henkilön pystyy tunnistamaan, lupa on kysyttävä selkeästi
Tiedot kerätään matkapuhelinverkon tukiasemien avulla, jolloin sijaintitiedot päätyvät operaattorille, vaikka puhelimen gps-paikannus ei olisi päällä.
Liittymäsopimusta tehdessään asiakas ei tule välttämättä ajatelleeksi, että operaattori kerää jatkuvasti hänen sijaintitietojaan. Ellei asiasta ole selkeästi kerrottu sopimusta tehtäessä, voi Telian markkinoima palvelu särähtää korvaan.
Tunnistettavaan henkilöön liittyvien sijaintitietojen keräämiseen pitää lain mukaan olla joko laillinen peruste tai henkilön antama lupa.Viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari pohtii, mikä olisi operaattoriyhtiön lainmukainen peruste kerätä henkilötiedoiksi luokiteltavia sijaintitietoja.
– Tietojen myyminen eteenpäin ei liity mitenkään välttämättömänä osana puhelinliittymätoimintaan. Siinä tapauksessa suostumus pitäisi kysyä selkeästi, ja palvelun saamisen ei pitäisi riippua siitä, suostuuko sijaintitietojen keräämiseen, Korpisaari sanoo.
Voiko Telian myymän tiedon avulla seurata yksittäisen ihmisten liikumista kotinsa, työpaikkansa ja kuntosalinsa välillä? Onko siitä mahdollista tunnistaa henkilö?
Telian analytiikkatoiminnan johtaja Tapio Levän mukaan ei. Hän sanoo, että Telia ei pysty selvittämään yksittäisen asiakkan henkilöllisyyttä edes tietoja kerätessään.
– Tiedot kerätään ja tilastoidaan automaattisesti algoritmien avulla ennen kuin kukaan ihminen pääsee niihin käsiksi. Yksilöivät tunnisteet poistuvat heti alkuvaiheessa. Tiedot kerätään summittaisesti 250 x 250 metrin kokoisista ruuduista, ja silloinkin vain, jos ruudussa paikannetaan vähintään viisi henkilöä, Levä sanoo.
Yksittäisen henkilön seuraaminen ei siis ole Levän mukaan mahdollista. Silloin kysymys ei ole henkilötiedoista, ja liittymäsopimusta tehdessäkin riittää kehotus tutustua tietosuojalausekkeeseen, jossa asiasta mainitaan.
Kaupungit kaipaavat keinoja väkijoukkojen seuraamiseen
Kaupungit ovat seuranneet ihmisten liikkumista eri tavoilla jo pitkään. Perinteisiä keinoja ovat olleet esimerkiksi erilaiset liikennekamerat, kyselytutkimukset, lippujen myynnistä ja hotelleista saatavat tiedot ja ihan tavallinen laskeminen.
Ihmisvirtojen liikkeistä haluttaisiin kuitenkin päästä perille entistä tarkemmin ja luotettavammin. Telian markkinoimaa palvelua onkin kokeiltu kahden vuoden aikana jo ainakin Jyväskylässä, Turussa, Joensuussa, Porvoossa, Tampereella, Helsingissä, Lahdessa ja Imatralla. Kokeilut ovat olleet muutaman kuukauden seurantaa esimerkiksi keskusta-alueelta tai väkijoukkojen seuraamista yksittäisiin tapahtumiin liittyen.
Esimerkiksi Helsingin kaupunki osti Telialta tietoja siitä, mistä päin Suomea kävijät saapuivat (HS) Ed Sheeranin konsertteihin viime heinäkuussa, ja Turun kaupunki käytti palvelua selvittämään, miten käynnissä olevat rakennustyöt vaikuttavat keskustassa asioimiseen.
Jyväskylässä Telian datalla haluttiin selvittää keskustan elävyyttä. Jyväskylässä keskustan vilinä on ollu hiipumaan päin jo vuosia, koska väkijoukot pesiytyvät entistä enemmän keskustan ulkopuolella oleviin kauppakeskuksiin. Verkostopäällikkö Tanja Oksan mukaan pilottijakso oli kuitenkin hienoinen pettymys.
– Telian palvelussa mittaaminen tapahtuu niin suurista ruuduista, ettei keskusta-alueella päästä riittävään tarkkuuteen. Emme tehneet kokeilun perusteella mitään muutoksia, Oksa sanoo.
Mobiilidatan avulla kerättävien sijaintitietojen koostamisesta ja analysoinnista voisi Oksan mukaan olla hyötyä suuremmilla alueilla, kuten kansallispuistojen käviämäärien mittaamisessa tai tapahtumien yhteydessä.
Aiheesta voi keskustella perjantaihin kello 23.00:een saakka.