EU-johtajat ovat maratonkokouksessaan saavuttaneet sovun unionin monivuotisesta budjetista ja siihen liittyvästä koronapaketista.
Neuvottelujen kohteena on ollut runsaan 1 800 miljardin euron rahasumma, johon sisältyy 750 miljardin euron suuruinen korona-apupaketti.
Korona-apuna jäsenmaille jaetaan 390 miljardia euroa avustuksina ja 360 miljardia lainoina. Vuosien 2021–2027 budjetti on noin 1 074 miljardia euroa.
"EU:n taika toimii yhä"
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel oli kokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa tyytyväinen tuloksiin. Hänen mukaansa EU:n "taika toimii yhä". Kyseessä on EU:n historiallinen hetki, hän sanoi.
Hän totesi unionin 7-vuotisen budjetin ja koronapaketin tukeuvan EU:n ilmastotavoitteisiin sekä oikeusvaltioperiatteeseen.
Michel kehui EU:n todistaneen, että se on edelleen arvoyhteisö ja että unioni kykenee toimimaan voimallisesti silloin, kun sitä tarvitaan.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi 90 tuntia kestäneen kokouksen olleen kaiken vaivan arvoinen.
Von der Leyenin mukaan EU:ta on syytetty, että se toimii "liian vähän ja liian myöhään". Nyt unioni osoitti asian olevan päinvastoin.
Rahoitus on hänen mukaansa iso askel kohti koronapandemiasta toipumista ja osoittaa unionin uskoa yhteiseen tulevaisuuteen. Hän painotti rahojen olevan sidottuja ympäristöystävälliseen kehitykseen ja digitalisaation edistämiseen.
Lue tästä jutusta Ylen kirjeenvaihtajan analyysi kokouksen annista: EU teki historiansa suurimman rahoituspaketin vaikeimmissa mahdollisissa oloissa – hintana haavoja ja mustelmia
Macron ylisti sopua historialliseksi, Merkel huojentunut
Ranskan presidentti Emmanuel Macron piti myös neuvottelujen tulosta historiallisena. Hän uskoo paketin vastaavan koronapandemian asettamaan haasteeseen. Neuvotteluissa tehtiin hänen mukaansa muitakin uudistuksia.
– Olemme ottaneet käyttöön mahdollisuuden ottaa lainaa yhteisesti. Otimme ensi kertaa käyttöön yhteisen elvytyssuunnitelman. Tämän elvytyssuunnitelman myötä me lähes kaksinkertaistamme EU-budjetin seuraavien kolmen vuoden aikana, Macron kertoi.
Sopimus on voitto erityisesti Macronille, joka astuessaan virkaan vuonna 2017 lupasi vahvistaa EU:ta. Macron on joutunut usein napit vastakkain niiden jäsenmaiden kanssa, jotka ovat halunneet edetä hitaammin yhteistyön vahvistamisessa.
Saksan liittokansleri Angela Merkel puolestaan ilmaisi maratonkokouksen päätyttyä huojentuneisuutensa. Hän arvioi, että koronakriisi on ollut suurin EU:n historiassa.
– Eurooppa on tullut pitkän tien ja osoittanut, että poikkeuksellisessa tilanteessa Eurooppa on valmis ja halukas etenemään uudelle maaperälle, Merkel sanoi.
Sopu elpymispaketista sai Euroopan pörssikurssit nousuun. Markkinoita nosti myös edellisenä päivänä saadut tiedot koronavirusrokotteiden kehityksen edistysaskelista.
Euroalueen suurimpien yhtiöiden Stoxx 50 -indeksi oli puoliltapäivin 1,7 prosentin nousussa. Frankfurtissa DAX-indeksi vahvistui 1,9 prosenttia, korkeimmilleen sitten helmikuun. Euroopan laajuinen Stoxx 600 -indeksi puolestaan vahvistui runsaan prosentin.
Elpymispaketista jaettavat lainat ja tuet päätynevät varsinkin Italiaan ja Espanjaan, jotka ovat kärsineet koronakriisistä muita EU-maita enemmän.
Espanjan pääministeri Pedro Sánchez kutsui kokouksen päätyttyä pakettia Euroopan Marshall-avuksi viitaten näin Yhdysvaltain massiiviseen tukeen Länsi-Euroopan jälleenrakentamiseksi toisen maailmansodan jälkeen.
Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis kutsui sopimusta "kansalliseksi menestykseksi". Mitsotakisin mukaan sopimus tarjoaa kaikille jäsenmaille merkittävän rahoitusvälineen.
– Emme aio tuhlata tätä merkittävää eurooppalaista pääomaa, jonka olemme saaneet käyttöömme. Sijoitamme sen kaikkien kreikkalaisten parhaaksi, hän sanoi.
Marin tyytyväinen
Myös Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) ilmaisi tviitissään tyytyväisyytensä kokouksen antiin.
Suomi saa Marinin mukaan 400 miljoonaa euroa lisää rahaa. Ensimmäistä kertaa Suomi sai myös erillisen 100 miljoonan euron lisärahoituksen pohjoisen ja itäisen Suomen harvaan asutuille alueille, Marin sanoo tviitissään.
Ilmastotoimet ja oikeusvaltioperiaate ovat keskeinen osa rahoituspakettia, Marin sanoo.
Pääministeri Marin kertoo tunnelmistaan täällä:
Petteri Orpo: Neuvottelutulos oli pettymys, Suomen saanto jäi tavoitteesta
Puola ja Unkari julistivat voittoa
Varojen maksaminen jäsenmaille haluttiin kytkeä oikeusvaltioperiaatteeseen, mutta sopimus ei ota kantaa siihen, miten ehdollisuus toteutettaisiin, kertoo uutistoimisto Reuters.
Puola ja Unkari ilmoittivat estäneensä ankarimmat toimet varojen kytkemisestä demokraattisiin arvoihin. Molempien maiden syytetään loukanneen oikeusvaltioperiaatetta ja Euroopan demokraattisia arvoja.
Ennen kokousta ne olivat uhanneet estää sopimuksen, jos tuet kytkettäisiin oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.
– Emme ainoastaan onnistuneet saamaan suuren rahoituspaketin, vaan puolustimme myös kansakuntiemme ylpeyttä, Unkarin pääministeri Viktor Orbán sanoi.
EU-komission on myöhemmin ehdotettava tarkempia toimia tukien kytkemisestä oikeusvaltioperiaatteeseen, ja niiden on saatava jäsenmaiden hyväksyntä.
Kompromissiesitys:
- Avustuksia 390 miljardia ja lainoja 360 miljardia
- Tuista 70 prosenttia käytetään kahtena seuraavana vuonna ja 30 prosenttia vuonna 2023.
- Avustuksien yksi peruste ensimmäisinä vuosina on maan työttömyystilanne koronaa edeltäneenä aikana.
- Hallitusten on käytettävä 30 prosenttia avustuspaketista ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun mukaisiin tavoitteisiin.
- Hallitusten tehtävä suunnitelmat koronakriisistä toipumiseen vuosille 2021–2023.
- Enemmistön jäsenmaista on hyväksyttävä suunnitelmat.
- Maksatusten ehtona on oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen.
- Ehdotus EU:n budjetiksi vuosille 2021–2027 on 1 850 miljardia euroa.
Kokouksen tunnelma ollut välillä jäätävä
Maanantaina päivällä neuvottelijoille annettiin muutama tunti lepoaikaa, sillä tiukkoja neuvotteluja on käyty jo perjantaista asti. Kyseessä on yksi EU:n historian pisimmistä huippukokouksista.
Kokouksesta tulleiden tietojen mukaan tunnelma oli ollut välillä jäätävä. Uutistoimisto Reutersin paikalla olleen lähteen mukaan Ranskan presidentti Emmanuel Macron löi yöllä nyrkkiä pöytään turhautuneena "nuukien maiden", Itävallan, Hollannin, Ruotsin ja Tanskan vaatimuksiin. Nyt näihin maihin katsotaan myös Suomen liittyneen.
Maanantaina alkuiltapäivästä Macron kertoi kokouspaikalle saapuessaan, että hän oli toiveikkaampi kompromissin löytymisen suhteen.
Suurin kiista koski sitä, kuinka 750 miljardin euron tuki koronaviruksen heikentämille maille ja yrityksille jaetaan.
”Nuukailijat” vaativat, että tuesta suuri osa olisi lainaa, joka maksettaisiin aikanaan takaisin. Varsinkin vähävaraisemmat EU-maat, kuten Unkari ja Italia, haluavat valtaosan rahasta suorana tukena. Ranska tuki näitä pyrkimyksiä.
"Nuukailijoiden" keulakuvaksi noussut Hollannin pääministeri Mark Rutte totesi maanantaina iltapäivällä, että "tilanne näyttää toiveikkaammalta, kuin mitä hän osasi yöllä odottaakaan".
Rutte sai osakseen paljon kritiikkiä. Hänen edustamansa maaviisikko vaati, että koronatuen yhteydessä noudatetaan tarkoin EU:n periaatteita hyvästä hallinnoista.
– Emme ole täällä hankkiaksemme kutsuja toistemme syntymäpäiväkutsuille. Olemme täällä auttaaksemme omia maitamme. Olemme kaikki ammattilaisia, hän kuittasi vastalauseet.
Kokouksen päätyttyä Rutte kertoi olevansa tyytyväinen lopputulokseen, eikä kritiikistä jäänyt mitään hampaankoloon.
– Olemme ammattilaisia, pystymme ottamaan vastaan muutaman iskun. [...] Olen tyytyväinen sopimukseen. Minulle siinä ei ole pettymyksiä.
Kaksipäiväiseksi suunniteltu kokous venyi pidemmäksi kuin yksikään muu kokous Nizzan vuoden 2000 neuvottelujen jälkeen. Nizzassa neuvoteltiin tuolloin 85 tunnin ajan.
Voit keskustella aiheesta 22.7. kello 23:een asti.
Lue myös: