Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Vielä keväällä tutkimuslaitokset ja pankit povasivat Suomen talouteen suurta, pahimmillaan jopa kymmenen prosentin supistumista koronakriisin vuoksi.
Pieleen meni, jos on uskominen Tilastokeskuksen ennakkotietoja keväältä eli vuoden toiselta neljännekseltä. Viime vuoden kevääseen verrattuna taloudessa tultiin alas noin viisi prosenttia, vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna vain kolme prosenttia.
Eikä siinä kaikki, Suomen talous supistui vähemmän kuin missään muussa EU-maassa. Luvut saattavat tosin vielä muuttua, koska kyseessä ovat vasta ennakkotiedot.
Kysyimme 22 ekonomistilta, miltä talouden tulevaisuus näyttää ja miksi Suomi näyttäisi pärjäävän muita paremmin.
Enemmistö: Pahin on luultavasti ohi
Vastaajien enemmistön eli 12:n mielestä talouden supistuminen ei todennäköisesti enää jyrkkene keväästä tai jopa paranee.
Seitsemän vastaajaa arvioi näkymät niin sumeiksi, että syksyn kehitystä on poikkeuksellisen vaikea arvioida. Kolme ekonomistia pelkää talouden supistumisen voimistuvan.
– Kotimainen kysyntä, joka muodostaa suurimman osan taloudesta, on toipunut kesän aikana jo varsin vauhdikkaasti, Pellervon taloustutkimuksen PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari selittää.
Viennistä voi tulla ikäviä uutisia
Syksy näyttää poikkeuksellisen epävarmalta Suomen vientiteollisuuden osalta. Vientiyritysten tilauskirjat olivat täynnä kevään, mutta nyt tilaukset ovat vähentyneet.
– On paljon aloja, joiden näkymät punnitaan vasta syksyllä. Kunhan lomakausi Euroopassa päättyy, alamme saada merkkejä kansainvälisesti yritysten kyvystä ja halusta investoida kriisin jälkeen, Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu sanoo.
Vaikka Suomi pärjää talouden kasvua mittaavissa tilastoissa, ulkomaankaupassa ei mene yhtä hyvin. Suomi on kaupankäyntiä kuvaavan Eurostatin tilaston häntäpäässä, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Anni Huhtala huomauttaa.
– Annettuna, kuinka tärkeä vienti Suomelle on, talouden supistuminen jyrkkenee. Vientiteollisuudella oli vaikeuksia jo ennen koronaa, Huhtala arvioi.
Kulutuskysyntä voi pönkittää taloutta
Koronakevät sulki ravintolat ja elokuvateatterit, ja kuluttajat kääntyivät verkkopalveluiden puoleen. Verkkokaupassa nähtiin jopa uusia ennätyksiä. Ruokakauppa porskutti.
Kuluttajien luottamus tautitilanteen hallintaan onkin olennaista syksyn taloudessa.
– Ihmiset reagoivat taloudellisessa käyttäytymisessään eritoten epidemiaan, sen kulkuun ja laajuuteen – eivät niinkään rajoitustoimiin, Helsingin yliopiston makrotaloustieteen professori Antti Ripatti arvioi.
Suomi onnistui epidemian taltuttamisessa
Lähes kaikki vastaajat nostavat Suomen muita EU-maita paremman pärjäämisen selitykseksi sen, että epidemia saatiin pidetyksi muita paremmin kurissa.
Hallitus ja viranomaiset tekivät oikeanlaisia toimia oikeaan aikaan. Etätöihin siirryttiin joustavasti, koska suomalaisilla on hyvät digitaidot.
– Viruksen leviäminen saatiin nopealla reagoinnilla asioihin, jolloin rajoitustoimia oli mahdollista purkaa, SAK:n ekonomisti Anni Marttinen sanoo.
Jos tilanne pysyy hallinnassa, taloudella on hyvät edellytykset piristyä pikku hiljaa.
Koronakeväänä oltiin liian pessimistisiä
Puolet haastatelluista ekonomisteista myöntää, että kevään ennusteet eivät osuneet kohdilleen.
– Kun katsoo taaksepäin keväälle omia ja ekonomistikunnan arvioita toisesta neljänneksestä, niin olivathan ne selvästi negatiivisempia, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen pohtii.
Koronan aiheuttama tuho taloudessa jääkin tänä vuonna arvioitua pienemmäksi. Kun keväällä talouden arvioitiin yleisimmin supistuvan 6–8 prosenttia tänä vuonna, nyt arviot ovat selvästi myönteisempiä.
– Ikuisena optimistina arvioin kolmannen kvartaalin talouden supistumiseksi -5 prosenttia ja neljännen kvartaalin myönteisemmäksi, -2 prosenttia. On kuitenkin syytä alleviivata, että epävarmuus on poikkeuksellisen suurta ja siten luottamusvälit melko leveitä, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.
Jos korona pysyy kurissa, ennusteita voidaan nostaa myös Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan.
– Silti bruttokansantuote supistuu useita prosentteja viimevuotisesta, pääekonomisti Penna Urrila tiivistää.
Moni vastaaja on yllättynyt siitä, että muiden Pohjoismaiden taloudet sakkasivat selvästi Suomea pahemmin.
– Ruotsi on osoittanut, että rajoitustoimia paljon syvemmän taantuman aiheuttaa kuluttajien pelko, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà sanoo.
Myös talouksien rakenteilla on merkitystä.
– Suomen elinkeinorakenne ei ole yhtä palveluvaltainen kuin Ruotsissa, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen huomauttaa.
Kaikki 22 kyselyyn vastannutta korostavat, että ennusteiden tekeminen on nyt harvinaisen vaikeaa, jollei mahdotonta.
– Jos joudutaan menemään takaisin rajoitustoimiin, paljon riippuu siitä, ollaanko niitä opittu kohdentamaan paremmin alueellisesti, sosiaali- ja terveysjärjestöjen Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas toteaa.
Aiheesta lisää:
Suomi on jäämässä EU:n pahnanpohjimmaiseksi – komission talousennuste synkistyy entisestään