Suomen hallitus on asettanut itselleen kenties maailman kunnianhimoisimman ilmastotavoitteen. Suomen on tarkoitus olla hiilineutraali vuonna 2035, jolloin Suomi päästäisi hiilidioksidia yhtä paljon kuin sitoo.
Hallituksen suunnitelmat ovat näyttäneet etenevän hitaasti, kun esimerkiksi teollisuuden kanssa on etsitty tapoja vähentää päästöjä ja lakien kirjoittaminen kestää.
Hallitus on kuitenkin ottanut nyt harppauksen eteenpäin. Budjettiriihessä tehtyjen päätösten ansioista Suomi on päästövähennyksissä polulla, jolla voidaan päästä hiilineutraaliuteen vuonna 2035, hallituspuolueista arvioidaan.
Tällaisista ilmastoratkaisuista hallitus on päässyt sopimukseen:
1. Teollisuuden sähkövero laskee ja teollisuus sähköistyy
Teollisuuden sähkövero laskee EU:n sallimaan minimitasoon. Se ohjaa teollisuutta käyttämään sähköä, mikä on hallituksen mukaan ympäristöteko. Sähköä tuotetaan niin, että ilmastopäästöt ovat mahdollisimman pienet.
Samalla teollisuudelle lakataan maksamasta palautuksia, joilla on aiemmin helpotettu sen verotaakkaa. Palautuksista kaksi kolmasosaa on tullut suoraan sähköverosta. Niitä ei enää ensi vuonna kerry, koska vero alenee.
Palautusjärjestelmä toimii kuitenkin takautuvasti, ja siksi teollisuus saa ensi vuonna elvytysryypyn: sähkövero alenee ja tilille tulee vielä palautuksia edellisiltä vuosilta. Hyöty on teollisuudelle ensi vuonna 240 miljoonaa euroa.
Fossiilisten polttoaineiden energiaveropalautukset kuitenkin jatkuvat vielä. Ne päättyvät vasta neljän vuoden kuluttua.
Hallituksessa vihreät olisivat mielellään nopeuttaneet palautuksista luopumista. Teollisuuden puolesta puhuneet puolueet taas halusivat pidemmän siirtymäajan, jotta yritykset ehtivät etsiä muita tapoja tuottaa energiaa kuin fossiiliset polttoaineet. Tämä kelpasi lopulta kaikille, koska päätös joka tapauksessa ohjaa investointeja vähemmän ilmastoa kuormittaviin polttoaineisiin.
2. Päästökauppakompensaatio päättyy ja korvautuu teollisuuden sähköistämisen tuella
Hallitus on sopinut uudesta tavasta, jolla globaaleilla markkinoilla toimivia suuryrityksiä tuetaan. Tähän asti maksettu tuki, jolla yrityksille on korvattu päästöoikeuksien kustannuksia, ei jatku enää. Sen tilalle tulee uusi ehdollinen tuki. Tukea saa sähköistämiseen: teollisuus voi sähköistää prosessejaan, lisätä energiatehokkuuttaan ja siirtyä päästöttömän sähkön käyttöön.
Tausta-ajatuksena on parantaa teollisuuden kilpailukykyä ja estää niin sanottua hiilivuotoa, eli pitää teollisuus EU-alueella. Muuten se voi karata maihin, joissa ei joudu maksamaan päästökaupan kustannuksia.
3. EU-elvytysrahastoa käytetään ilmastoratkaisuihin
EU on sopinut perustavansa jättimäisen elvytysrahaston, josta tarkoitus on käyttää suuri osa, 30 - 40 prosenttia, teollisuuden "viherryttämiseen" ja ilmastopäästöjä vähentäviin investointeihin.
Hallitus on sopinut riihessään suuntaviivoista, miten rahoja käytettäisiin Suomessa: ne kuluisivat esimerkiksi tutkimukseen ja kehitykseen, vihreän siirtymään ja kestävän infran rakentamiseen.
Ylen tietojen mukaan EU-rahaa käytettäisiin esimerkiksi päästökauppakompensaation tilalle tulevaan teollisuuden sähköistämisen tukeen.
4. Turpeen käyttö vähenee
Turpeen käyttö vähenee, kuten hallitusohjelmassa on sovittu. Sen käyttö energiaksi on tarkoitus puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Turpeen hiilipäästöt ovat suhteessa suuremmat kuin muissa polttoaineissa, ja siksi turpeen käyttöä vähentämällä päästöjä voidaan leikata nopeasti.
Hallituksessa vihreät olisi halunnut kiristää turpeen verotusta tulevina vuosina enemmänkin, mutta se ei käynyt hallituskumppaneille. Jos päästökaupassa hiilipäästön hinta olisi noussut, turpeen verotus olisi voinut kiristyä enemmän kuin muiden polttoaineiden, eikä esimerkiksi keskusta halunnut tätä.
Jotta hallitusohjelmatavoitteeseen päästään, hallitus nostaa turpeen veroa samassa suhteessa kuin muidenkin lämmityspolttoaineiden veroa. Lisäksi sovitaan lattiahinnasta, joka takaa, että vaikka päästöoikeuksien hinta laskisi, turpeen vero ei kuitenkaan alene.
Ollaanko nyt hiilineutraaliuden tiellä? Hallituslähteet: kyllä, teollisuudessa ja energiassa
Hallituspuolueet suunnittelivat viime talvena, miten hiilipäästöjä milläkin alalla pitää vähentää. Hallituslähteet arvioivat, että energiasektorilla ja teollisuudessa Suomi olisi näillä päätöksillä toteuttamassa suunnitelmaa, joka johtaa hiilineutraaliuteen vuonna 2035. Osin hallitus arvioi olevansa jopa etuajassa, EU-elvytysrahan ja teollisuuden ilmastotoimien ansioista.
Päästötön energia ja teollisuuden sähköistäminen ei kuitenkaan ratkaise kaikkea. Suomen olisi vielä onnistuttava sopimaan esimerkiksi, miten liikenne toimisi ilman fossiilisia polttoaineita ja kuinka taataan, että hiilinielut kasvavat.
klo 18.30 jutusta poistettu maininnat ennakkotiedoista, kun tiedot vahvistuivat budjettiriihessä
Lue myös: