Ensimmäiset lahjasoluista julkisella puolella vuosien tauon jälkeen alkunsa saaneet lapset ovat nyt syntyneet Tampereella.
– Me ollaan tosi iloisia siitä, että ensimmäiset vauvat ovat nyt nähneet maailman. Ja lisää on tulossa, kertoo osastonylilääkäri Katja Ahinko Tampereen yliopistollisen sairaalan hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikalta.
Lähiviikkoina myös Helsingissä syntyvät ensimmäiset lahjasoluista alkunsa saaneet lapset.
Ilmassa on helpotusta, josta kertoo lääkärin iloitsemisen lisäksi hoitoon hakeutuneiden ja sukusolujaan lahjoittaneiden määrä.
Vuosien taisto julkisen puolen hedelmöityshoidoista päättyi vuosi sitten ja Tampereen ja Helsingin yliopistolliset sairaalat aloittivat hoidot lahjoitetuilla munasoluilla ja siittiöillä.
Ensimmäistä kertaa myös itselliset naiset ja naisparit pääsivät julkisen hoidon piiriin.
Yksityisklinikoilla lahjasoluhoitoja on tehty naispareille ja itsellisille naisille jo vuosikymmenien ajan, mutta hoidon hinta on voinut nousta korkeaksi.
Itselliset naiset ja naisparit saivat monet lahjoittamaan
Tampereella ja Helsingissä sukusolujen lahjoittajien rekrytointi aloitettiin heti kun lupa hoitojen aloittamiseen annettiin. Oletuksena oli, että sairaaloissa joudutaan tarjoamaan potilaille ei-oota ja jonoista tulisi pitkät.
– Yllätys, yllätys: Suomalaiset innostuivat luovuttamaan ja saimme tosi paljon yhteydenottoja ja hyviä luovuttajia. Erityisesti munasoluluovuttajat olivat liikkeellä ja saimme kaikkiaan yli 200 yhteydenottoa hyvin pienessä ajassa, Ahinko kertoo.
Korkeista luovutusmääristä voi päätellä jotain suomalaisten arvoista. Se, että sukusoluja oli nyt ensimmäistä kertaa mahdollista luovuttaa myös itsellisten naisten ja naisparien hoitoihin, vaikutti monen luovuttajan päätökseen.
– Olen tavannut paljon luovuttajia, jotka ovat kokeneet tämän tärkeäksi asiaksi. Toinen tärkeä asia on, että aika moni haluaa luovuttaa julkiselle puolelle, jolloin kaikilla on tasa-arvoinen mahdollisuus saada niitä hoitoja.
Yllättävän moni luovuttajista on sekä Tampereella että Helsingissä ollut nuori, joka ei välttämättä halua ollenkaan omia lapsia mutta on halunnut luovuttaa omia munasolujaan tai siittiöitään.
– Mutta ei lahjoittaminen yleisesti ole ollut vaihtoehto omille lapsille. Haemme nimenomaan sellaisia henkilöitä, jotka lähtevät mukaan auttamisen halusta, ja useilla onkin lähipiirissään lapsettomuudesta kärsineitä ihmisiä, Oulun yliopistollisen sairaalan sukusolupankin toiminnasta vastaava erikoislääkäri Maarit Niinimäki kertoo**.**
Suurin osa hoitoon hakeutuneista oli itsellisiä naisia
Suurin läheteryhmä, eli hoitoon hakeutuneiden ryhmä, ovat olleet 35–40-vuotiaat itselliset naiset. Tampereelle heiltä on tullut noin 100 lähetettä kun naisparien määrä on jäänyt alle puoleen tästä.
– Itsellisten naisten iso osuus ja se, että se on isompi kuin naisparien, yllätti meidät. Toki molempien puolella varmaan on patoutunutta tarvetta. On odotettu tätä julkisen puolen avautumista eli se osaltaan varmasti selittää sen että lähetemäärät on suuret, Ahinko miettii.
Myös Helsingin yliopistollisessa sairaalassa suurin potilasryhmä olivat itselliset naiset. Kaikkiaan noin 400 potilaasta itsellisiä naisia on yli 150. Seuraavaksi suurin ryhmä ovat naisparit, joita oli hieman alle 100.
– On tärkeää muistaa, että hoitoja luovutetuilla sukusoluilla tarvitsevat myös heteroparit – luovutettuja munasoluja tarvitsevia on meillä tällä hetkellä noin 60 paria ja luovutettuja siittiöitä odottaa noin 30 paria, huomauttaa Helsingin yliopistollisen sairaalan naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Johanna Aaltonen
Lahjasoluhoidot mahdollisia pian koko Suomessa
Vuoden alusta alkaen myös Turun yliopistollinen sairaala on tarjonnut lahjasukusoluilla tehtaviä hedelmöityshoitoja, mutta vain siittiöitä. Munasoluja tarvitsevat on ohjattu Tampereelle tai Helsinkiin.
– Meillä toteutetaan toistaiseksi lahjasukusoluhoitoja ainoastaan lahjasiittiöillä, Turun yliopistollisen sairaalan lapsettomuushoitojen vastuulääkäri, dosentti Antti Perheentupa kertoo.
– Täällä Turussa on Suomen vanhin spermapankki, jonne olemme keränneet lahjoituksia tauotta, joten pohja ei vielä toistaiseksi häämötä vaikka siittiöiden kysyntä onkin naisparien ja itsellisten naisten hoitojen käynnistymisen myötä merkittävästi kasvanut.
Hedelmöityshoidot lahjasoluilla ollaan aloittamassa myös Oulussa ja Kuopiossa. Molemmissa kerätään sekä munasoluja että siittiöitä eli hoitoa tarjotaan samalla tapaa kuin Tampereella ja Helsingissä.
Oulussa hoidot alkavat lähiviikkoina. Hoitoihin on jo jonoja.
– Sukusolujen lahjoittajaehdokkaita on saatu kymmeniä ja useita on jo hyväksyttykin. Hoitoon pääsy riippuu kuitenkin sopivan lahjoittajan löytymisestä, kertoo Oulun yliopistollisen sairaalan erikoislääkäri Niinimäki.
Kuopion yliopistollinen sairaala aloittaa hoidot eli luovuttajien rekrytoinnin ensi kuussa. Tarkkaa päivämäärää ei ole vielä tiedossa.
– Yritämme tuohon julkistamishetkeen saada mahdollisimman paljon näkyvyyttä mediassa, koska pyrkimyksenä niin meillä kuin muillakin olisi saada luovuttajakandidaatit, ennen kaikkea miehet, innostumaan luovutuksesta, kertoo Kuopion yliopistollisen sairaalan naistentautien ja synnytysten osastonylilääkäri Ilkka Järvelä.
Kuopiossa varsinaiset hoidot alkavat kevään aikana.
– Hoidot alkavat, kunhan saamme luovutettavaa. Luvat meillä on ja tilat sekä henkilökunta valmiina.
Tulevaisuudessa yhä useampi suomalainen on lahjasolulapsi
Julkisen puolen avautumisen myötä entistä useammalla on nyt mahdollisuus hedelmöityshoitoihin. Naisparien ja itsellisten naisten kohdalla hedelmöitymishoitojen onnistumisprosentti on korkea.
– Koska näissä ryhmissä ei ole luonnollisesti voitu yrittää, raskaustulokset ovat hyvät. Sanoisin, että valtaosa saa hoidoilla lapsen, osastonylilääkäri Ahinko kertoo.
Vielä ei ole olemassa tarkkoja lukuja siitä kuinka paljon hedelmöityshoitojen ja niistä syntyvien lahjasolulasten kokonaismäärä tulee olemaan. Ennen julkisten hoitojen avautumista kaikkien hedelmöityshoitojen määrä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vuosittain noin 14 000.
– Tänä vuonna koronaepidemia on viivästyttänyt kaikkia lapsettomuushoitoja. Oulun ja Kuopion yliopistosairaalat ovat vasta hoitoja aloittamassa, joten lähivuodet näyttävät, kuinka paljon hedelmöityshoitoja luovutetuilla sukusoluilla tullaan tekemään, arvioi Helsingin yliopistollisen sairaalan erikoislääkäri Aaltonen.
Aluksi luovuttajien ja hoitoon hakeutuneiden määrä on ollut suuri, mutta se ei välttämättä tarkoita, että määrät olisivat jatkossa aina yhtä suuria.
– Tässä voi olla kyseessä eräänlainen pullonkaulailmiö. Nyt aluksi mukana ovat kaikki ne vuosia odottaneet, joilla ei ole hedelmöityshoitoihin aiemmin ollut itsellisenä naisena tai naisparina mahdollisuutta tai ylipäätään varaa, Turun yliopistollisen sairaalan lapsettomuushoitojen vastuulääkäri Perheentupa miettii.
Korona katkaisi hoitoja ja teki jonoja
Koronan takia lahjoitussolurekrytoinnit ja aloitetut hoidot jouduttiin lopettamaan kevään aikana Helsingissä, Turussa ja Tampereella.
– Jouduimme kokonaan lopettamaan noin kuudeksi viikoksi ja sitten koeputkihedelmöityshoidot olivat koronan ja henkilökunnan lomien takia käytännössä melkein neljä kuukautta tauolla, kertoo Taysin osastonylilääkäri Ahinko.
Koronatauon takia myös jonot venähtivät kaikkialla. Helsingissä ne ovat edelleen pitkät ja hoitoon pääsyä joutuu odottamaan yli puoli vuotta.
Turussa jonoja ei käytännössä ole ja myös Tampereella jonoista on päästy eroon.
Ilman lahjoituksia hoitoja ei ole – nyt tarvitaan miehiä
Jottei jonoja kertyisi jatkossakaan, tarvitaan sekä munasolujen että siittiöiden luovuttajia. Koska suurimmat potilasryhmät ovat itselliset naiset ja naisparit, erityisesti miehiä tarvitaan.
Kaikkialla tarvitaan lisää siittiöitä, myös Turussa, sillä kulutus on huomattavasti lahjoitusten määrää suurempi.
– Ei varmaan sen suurempaa lahjaa voi antaa toiselle ihmiselle kun antaa sukusolun ja mahdollisuudet siihen perheeseen. Nämä on elämän isoimpia kysymyksiä. Lapsettomuus on iso kriisi. Moni lahjasolupariskunta on jo vuosia toivonut ja odottanut tätä mahdollisuutta, osastonylilääkäri Ahinko miettii.
Päivitys klo 10.09: Täydennetty otsikkoon, että kyse julkisen puolen lahjasoluhoidoista.
Korjaus 8.12.2020 kello 13:30: Kerroimme, että hedelmöityshoidon ensimmäiset lahjasolulapset ovat syntyneet. Tosiasiassa lahjasoluilla alkunsa saaneita lapsia on syntynyt Suomessa jo vuosikymmenien ajan. Lahjasoluhoidot olivat julkisella puolella tauolla ja ne käynnistettiin uudelleen viime vuonna Tampereella ja Helsingissä. Myös yksityisellä puolella lahjasoluhoitoja on annettu pitkään.