RIIKA Latviassa käydään perheen määritelmästä kamppailua, jolla on suuri merkitys maan sateenkaariperheille.
Prosessi alkoi, kun lapsen saanut naispari vaati oikeutta isälle tarkoitettuun 10 päivän vanhempainvapaaseen. Oikeusjuttu johti perustuslakituomioistuimen linjaukseen, jonka mukaan perheiden edut ja oikeudet koskevat myös sateenkaariperheitä.
Marraskuussa tullut päätös velvoittaa parlamenttia käynnistämään laajan työn syrjivien lakien korjaamiseksi.
Nyt kansalliskonservatiivinen Kansallinen allianssi -puolue pyrkii muuttamaan Latvian perustuslakia niin, että sateenkaariperheet rajattaisiin perheen käsitteen ulkopuolelle.
Tämä tekisi tyhjäksi oikeuden linjauksen.
"Ollaan vähän kuin rikostovereita lasten kanssa"
Riikalaiset Linda Curika ja Marta Herca eivät ole taistelleet oikeuksistaan tuomioistuimissa, mutta he ovat yksi sateenkaariperheistä, joiden arkeen Latvian nykylainsäädäntö aiheuttaa paljon ylimääräistä kitkaa.
Curikan ja Hercan perheeseen kuuluu kaksi tytärtä, jotka syntyivät Curikan edellisessä suhteessa.
Curika summaa tilanteen niin, että kun perhesiteet eivät ole lain silmissä todellisia, monen asian sujuminen riippuu muista ihmisistä ja hyvien suhteiden ylläpidosta.
– Lapsilla on myös isä, joka osallistuu kasvatukseen. Jos minulle tapahtuu jotain, emme voi olla varmoja, onko Martalla enää oikeutta tavata lapsia, hän sanoo.
Periaatteessa vain virallinen huoltaja saa hoitaa lapsen asioita.
– Kun Marta vie lapset lääkäriin tai menee kouluun selvittämään asioita, aina on mahdollista, että joku kysyy, onko hän lapsen äiti. Kun hän ei ole, pitäisi olla valtakirja mukana, Curika sanoo.
Hän kertoo laskeneensa lakimiehen kanssa, että jos kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin yrittäisi hankkia ennakkoon valtakirjat, hinta voisi olla satoja euroja vuosittain.
Marta Herca sanoo, että kysymys huoltajuudesta voi nousta esiin, kun lapsi puhuttelee häntä etunimellä. Siksi Herca pyytää joskus tyttöjä kutsumaan häntä äidiksi.
Tällaiset pienet valheet jäävät painamaan mieltä.
– Ollaan vähän kuin rikostovereita lasten kanssa, hän pohtii.
"Ei mikään oikea perhe"
Perhesiteiden epävirallisuus johti ikävään tilanteeseen, kun Herca lensi lomamatkalle Britanniaan Curikan tyttären kanssa.
Rajalla viranomaiset epäilivät Hercan tulkinnan mukaan ihmiskauppaa ja alkoivat selvitellä Hercan ja tytön suhdetta.
Herca kertoo, että viranomaiset yrittivät haastatella tyttöä englanniksi ja seurasivat tarkkaan kehonkieltä saadakseen vihjeitä matkaajien suhteesta. Kokemus oli nöyryyttävä.
– Silloin mietin, että jos Lindalle tapahtuisi jotain, lapsi ei olekaan minun. Näin vilauksen siitä surullisesta todellisuudesta, Marta Herca sanoo.
– Niin moni sanoo, että me emme ole oikea perhe. Jopa läheiseni sanovat, etteivät he suostu pitämään tyttöjä minun lapsinani.
Juridiset seuraukset vielä epäselviä
Perustuslakituomioistuimen vaatima lakiuudistus vaikuttaisi esimerkiksi vanhempien saamiin etuuksiin ja verotukseen.
Hercan ja Curikan perheessä se vaikuttaisi ainakin puolisoiden keskinäiseen suhteeseen.
Perheenjäseninä he voisivat edustaa toisiaan, kun on tehtävä lääketieteelliseen operaatioon liittyviä päätöksiä. Myös perinnön testamenttaaminen puolisolle helpottuisi huomattavasti.
Oikeuden linjauksen juridiset seuraukset ovat kuitenkin vielä monella tavoin epäselviä.
– Perustuslakituomioistuimen päätös on aika epämääräinen, sanoo Kristine Garina, seksuaalivähemmistöjen asiaa ajavan Mozaika-järjestön puheenjohtaja.
– Se toteaa, että valtiolla on velvollisuus suojella myös samaa sukupuolta olevien parien perheitä. Mutta se, miten tämä tehdään, on kiinni lainsäätäjistä.
Kirkot yhteisrintamassa konservatiivisen linjan tukena
Latvian taistelussa on kyse perustuslain 110. pykälästä, jonka mukaan valtio suojelee ja tukee avioliittoa ja perhettä sekä vanhempien ja lasten oikeuksia.
Perustuslakituomioistuin pohti sitä, mitä "perhe" tarkoittaa. Päätöksessä korostettiin, että vaikka samaa sukupuolta olevat parit eivät voi virallistaa suhdettaan Latviassa, tosiasiassa he muodostavat perheitä.
– Demokraattisessa oikeusvaltiossa yhteiskunnan stereotypiat eivät ole perustuslaillisesti hyväksyttävä peruste kieltää tai rajoittaa joidenkin ihmisten tai ryhmien perusoikeuksia, päätöksessä todetaan.
Muun muassa uskonnollisten yhteisöjen johtajat ovat vedonneet konservatiivisen linjan puolesta.
Seurakuntien avoin kirje pyytää poliitikkoja puolustamaan perhekäsitystä, joka perustuu miehen ja naisen väliseen avioliittoon. Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet luterilaisen, katolisen ja ortodoksisen kirkon johtajat, Riian juutalaisen seurakunnan johtaja sekä monien pienten kirkkokuntien johtajat.
"Käsitys isän, äidin ja lasten perheestä on pyhä"
Tammikuussa konservatiivinen ja kansallismielinen Kansallinen allianssi toi parlamenttiin lakiesityksen, joka rajaisi sateenkaariperheet perheen määritelmän ulkopuolelle.
Puolueen puheenjohtaja Raivis Dzintars sanoi, että käsitys perheestä isän, äidin ja lasten muodostamana yksikkönä on Latvian kansalle erityisen tärkeä, jopa pyhä.
Perustuslain muuttaminen vaatii kolme käsittelyä parlamentissa. Ehdotuksen taakse on saatava kaksi kolmasosaa kansanedustajien äänistä.
Politiikan tutkija Janis Ikstens sanoo Ylelle, että on vaikea arvioida, meneekö Kansallisen allianssin lakiesitys läpi.
Samasta perustuslain pykälästä on taisteltu Latviassa ennenkin.
Vuonna 2005 Latviaa kuohutti maan ensimmäinen Pride-tapahtuma. Tuolloin poliitikot lisäsivät perustuslain 110. pykälään maininnan, että avioliitolla tarkoitetaan nimenomaan miehen ja naisen välistä liittoa.
Kun kysytään asenteista seksuaalivähemmistöihin, Latvia kuuluu eurobarometrin mukaan EU:n konservatiivisimpien maiden joukkoon.
Lue myös:
Latviassa hallituspuolue yhdistetty kansainvälisiin uusnatsipiireihin — ”En ole yllättynyt”, tutkija sanoo (28.11.2019)